Eräässä artikkelissa asiantuntija määritteli uupumuksen tienhaaraoireyhtymäksi. Tienhaarassa on hyvä pysähtyä ja pohtia syvällisiä kysymyksiä, ja hakea tuntumaa oman elämän suunnasta.
Uupumus oli tuonut uuteen tilanteeseen.
Minä en aikoinaan löytänyt enää suuntaa. Tai sitten horjahdin tieltä ojaan.
Ajattelin tuolloin, että downshiftaaminen eli elämän kohtuullistaminen olisi hyvä ratkaisu, kun työelämä oli uuvuttanut ja hölläämiseen maaseudulla tarjoutui mahdollisuus. Jossain todettiin, että slow lifen eli hitaan elämän opit sopivat hyvän mielenterveyden neuvoiksi.
Suurkaupungin humu vaihtui pienen maalaiskunnan rauhaan. Elämä pienellä kirkonkylällä soljui omassa tahdissaan. Ei ollut kiire minnekään.
Minulle verkkainen elämäntapa ei kuitenkaan sopinut. Mieli tylsistyi ja ruumis rappeutui. Olin hypännyt pois oravanpyörästä, mutta myös ylös ja alas vienyt maailmanpyörä sai voimaan pahoin. En saavuttanut mielenrauhaa.
Pitäisi muuttaa myös toimintaansa
Ympäristöä voi vaihtaa, mutta ajatuksia ilmeisesti ei. Kun pääsin rauhalliseen ja kauniiseen paikkaan, sai se aikaan oikeansuuntaista liikettä. Pitkään tämä muutos ei kuitenkaan kantanut.
Minua vaivasivat yhä työasiat ja masennus painoi. Töiden tauottua olin viettänyt aikaa lähinnä keskikaljakuppilassa, ja yrittänyt loiventaa pettymystä itseeni. Hain tähän muutosta, ja halusin päiviini uutta sisältöä.
Eräässä artikkelissa todettiin, että ihminen voi vaihtaa maata tai kaupunkia, mutta jos hän toimii uudessa paikassa samalla tavalla kuin ennenkin, hän vajoaa helposti takaisin vanhaan.
Kirkonkylän kahvilassa kaljoittelu ei parantanut elämänlaatua. Laiskottelu ja aikatauluton elämä ei ollut terveellistä.
Lumoava järviluonto olisi tarjonnut elämyksiä, ja minullekin olisi ollut tarjolla erilaisia aktiviteetteja. Minä en kuitenkaan jaksanut oikein innostua mistään.
Onko downshiftaus taito?
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vain oleminen ei tarkoita parempaa elämänlaatua. Siitä voi nauttia aika ajoin, mutta ei pidempään.
Kun katson asiaa taaksepäin ymmärrän, ettei downshiftaus tarkoita joutenoloa. Se on pikemminkin taito, joka olisi vaatinut itsekuria. Olisi pitänyt suunnitella, pitää motivaatiota yllä ja tehdä asioita oikein, jotta olisi leppoistamisessa onnistunut. Rennosti ottaminenkin siis vaatii työtä.
Esseeblogi 