Juustokakun makuisia karkkeja

Kauppojen karkkihyllyihin tulee kaiken aikaa uudenlaisia makeisia. Uusien karkkien kehittelyssä tuntuu olevan vain mielikuvitus rajana. Nyt huomasin kuinka lähimarketissa oli laitettu esille hyvin erikoisilta tuntuvia uutuusmakeisia. Karkkipussissa luki: Herkkuhetki Aakkoset. Uutuus.

Herkullista New Yorkin juustokakkua.

Aakkoset on makeisklassikko, joka on ollut myynnissä Suomessa vuodesta 1970 lähtien. Se on yksi suosituimmista karkeista. Ne kuuluvat kauppojen myydyimpien makeisten joukkoon.

Kuten tiedetään, Aakkosia on useita erilaisia sekoituksia. On tarjolla ainakin salmiakkiaakkosia, hedelmäaakkosia, sirkusaakkosia ja choco-aakkosia. Nyt on siis myös uutuusaakkosia – karkkipussi nimeltään Herkkuhetki.

Erikoinen karkkielämys

Uudessa Aakkoset-pussissa on sekoitus erimakuisia viinikumimakeisia. Tuntuu uskomattomalta, mutta on peräti juustokakku-, kaurakeksi- ja browniekarkkeja. Browniehan on amerikkalainen suklainen leivos. Lisäksi pussissa on karamellipähkinä-, karamelli- ja lakritsimakeisia.

Pitihän se uutuuskarkkeja ostaa. Kun sitten illalla olin avannut pussin, ja maistanut muutaman karkin, olivat ne hyvin äkkimakeita. Kun olin syönyt kymmenkunta karkkia, tuli niin äklö ja täysi olo, että ikään kuin olisi tosiaan syönyt pari oikeaa leivosta. Ei karkin pitäisi olla näin äitelää, mietin.

On mainittava, että en itse niin pidä juustokakusta. Olen syönyt kakkua joissakin tilaisuuksissa, mutta en nyt osaa sanoa onko tässä uutuuskarkissa lainkaan samaa makua. Mutta eihän pieni karkki ainakaan tunnu suussa samalta kuin kahvilusikallinen kuohkeaa kakkua.

Mutta kyllä tämäkin uusi makeispussi varmasti tulee syötyä vähitellen tyhjäksi.

Pullan makuisia keksejä

Olen aiemmin esittänyt blogissani mielipiteeni kauppojen keksivalikoimasta.

Totesin, että mielestäni eri makuisia keksejä on aivan liikaa. Kysyin, miksi nykyään on esimerkiksi niin paljon keksejä, jotka maistuvat suklaapatukoilta. Pienessäkin kaupassa on pitkät hyllyt täynnä erilaisia pikkuleipiä.

Kirjoitin kuinka keksit eivät ole yhtä hyvänmakuisia kuin suklaapatukat. Mieluummin sitä syö suussa sulavaa suklaata kuin järsii kuivaa ja kovaa keksiä, jonka maku etäisesti muistuttaa omaa suosikkipatukkaa.

Rapeita Twix-keksejä pehmeällä kinuskisisuksella. Ei kovin hyviä.

Ihmettelin aiemmassa kirjoituksessani, miksi eivät riitä tavalliset keksit. Mieleisensä karkin voisi ostaa erikseen.

Uusin ihmetyksen aihe oli korvapuustin makuinen keksi, jota en kuitenkaan ollut maistanut. Mutta eiköhän korvapuustissa saa nauttia nimenomaan siitä, että se on tuore ja pehmeä, kirjoitin. Ihmettelin, kuka haluaisi tarjota vieraalleen kahvin kanssa tällaisia keksejä.

Päättelin, että ilmeisesti tällaisille pikkuleiville on niin paljon kysyntää, että hyvin eriskummallisia keksejä kannattaa kehitellä kaiken aikaa lisää.

Ja nyt on siis toisinkin päin: peräti kaurakeksin makuinen karkki. Kaikkea sitä.

Näin kävi minun herkkulakolle

Osalla suomalaisista on meneillään alkoholiton tai sokeriton tammikuu. Mutta onko kuukauden mittaisesta ryhtiliikkeestä hyötyä? Minä katson, että kuukauden tauko ei paljon paina, jos muutoin ryypiskelee tai mässäilee liiaksi.

Karkit tauolle kuukaudeksi?

Asiantuntija totesi Ylen haastattelussa, että elimistö hyötyy aina, kun sitä kuormitetaan normaalia vähemmän esimerkiksi alkoholilla tai sokerilla.

Alkoholiton jakso näkyy ainakin maksassa. Maksa reagoi nopeasti juomiseen ja syömiseen. Reaktiot ovat nopeita molempiin suuntiin. Maksa esimerkiksi rasvoittuu nopeasti, mutta rasva myös lähtee nopeasti.

”Hyvä omatunto”

Kun olen itse pitänyt menneinä vuosina tipattomia kuukausia, on niistä ollut paljon hyötyä: parempi mieliala ja parempi unenlaatu sekä painon lasku.

Onko tipaton tammikuu jopa itsepetosta? Ostetaanko sillä ”hyvää omaatuntoa?”

Tipaton tammikuu antaa parhaimmillaan mahdollisuuden tarkastella omaa suhdetta alkoholiin. Se voi paljastaa, kuinka automaattista juominen on. Moni huomaa, ettei alkoholi olekaan niin välttämätöntä – ainakaan arjessa.

Itselläni oli aikoinaan huono tapa piipahtaa pubissa parilla oluella työpäivän jälkeen. ”Stressikaljalla” oli negatiivinen vaikutus muun muassa unenlaatuun.

Pysyvien tapojen merkitys

Moni ryhtyy tammikuussa myös ankaralle laihdutuskuurille.

Se ei asiantuntijan mukaan välttämättä kannata, koska itsensä syyllistäminen ja ruoskiminen ei ole psykologisesti hyvä asia kenellekään.

Pienet pysyvät muutokset ovat tärkeämpiä kuin lyhyt kuuri.

Asiantuntija suositteleekin hyvien elintapojen rakentamista, joita voi jatkaa.

Haasteelliset herkut

Moni pitää myös herkkulakkoa. Sekin näkyy maksassa ja myös verensokerissa. Jos sokeria tulee selvästi aiempaa vähemmän, maksan rasva pienenee.

Kuukauden lakko ei riitä jos 11 kuukautta syö herkkuja liikaa.

En itse ole käyttänyt alkoholia yli kymmeneen vuoteen, mutta makean syötävän kanssa minulla on jopa pieni ongelma. Herkut alkoivat maistua enemmän, kun jätin kaljan juomisen. Karkit on minun pysyvä terveyshaasteeni.

Karkkilakkoni ei tänä vuonna pitänyt. Tuli ostettua viikonlopuksi makeisia. Kuljin lähimarketissa tuttua reittiä, laitoin ostoskoriin tuttuja tuotteita. Ja kun tiesin, että minulla ei ole viikonlopuksi mitään sovittuja menoja, vaan luvassa on koti-iltoja, astelin ensimmäistä kertaa tänä vuonna karkkihyllyjen luokse.

Kun purin kotona ostoskassia, hieman ihmettelin, kuinka paljon karkkia olin ostanut. Päätin, että karkit saisivat riittää koko loppukuuksi.

Tavoitteena oli olla ilman karkkia ainakin vuoden ensimmäinen kuukausi. Laitoin makeiset kaappiin. Niin, etteivät ne houkuttelisi pöydällä.

Muutos on mahdollinen

Onnittelen kaikkia, joilla alkoholipitoiset juotavat tai liian sokeripitoiset syötävät ovat jääneet ainakin tammikuussa pois.

Parhaimmillaan siitä tulee alku jollekin pysyvämmälle. Sille, että hieman katsoo nautiskelua hyvien elintapojen näkökulmasta eli mitä arkena syö ja juo.

Mutta itseään ei pidä syyllistää tai vaatia itseltään liikoja. Tammikuu voi siis olla tipaton tai herkuton, mutta sen ei pidä olla armoton ja iloton.

Keskitalvi voi yllättää lempeydellään

Talvi muistuttaa, että kaikkea ei voi hallita. Pakkasessa ihminen huomaa, että pienetkin asiat ovat suuria. Kylmyys opettaa kärsivällisyyttä. Talvi on rehellinen vuodenaika. Pakkasessa ihminen huomaa, mitä oikeasti tarvitsee.

En usko et on kesä kaukana…

Joskus ihminen tarvitsee vain kupillisen kahvia ja villasukat. Kotona ikkuna toimii rajapintana: Pakkasen purevuus ulkona ja villahuovan lempeys sisällä.

Kaikenlaista harmia

Kylmyys paljastaa olennaisen: mikä jäätyy, mikä kestää? Talviset sääolosuhteet voivat aiheuttaa paljon harmia. Kova pakkanen hankaloittaa esimerkiksi junien kulkua. Sakea lumisade taas haittaa tieliikennettä. Sekin osataan kertoa, että jään kertyminen merellä alusten rakenteisiin on kohtalaista.

Tänä talvena on ollut kylmää Etelä-Suomea myöten, ja pohjoisessa on annettu usein varoituksia kireästä pakkasesta.

Omasta mielestäni talvessa kenkkumaista on voimakas tuuli, joka lisää pakkasen purevuutta. Myös liukkaus on ikävää.

Mutta tärkein kestää. Kuten Miljoonasade laulaa: Tulkoon vaan silmitön talvi / Hyytyköön maa / Rakkauden riepuun me / Kietoudutaan.

Pienikin lämpö

Pakkasen keskellä pienikin lämpö tuntuu suurelta. Muistan kuinka lapsena harrastin jääkiekkoa, ja kuinka sitä pelattiin ulkojäillä. Kaupungissa ei ollut vielä jäähallia. Pakkasta saattoi harjoitusten aikana olla viisitoista astetta.

Tekojääkaukalon vieressä sijaitsi pieni kioski, josta sai ostaa kuumaa marjamehua. Kylläpä se maistui ja lämmitti.

Rasittava vaiva

Pakkasaamuissa on jotain koomista todellisuutta. On muistettava kerrospukeutuminen. Kylmyys käy kuitenkin myös poskiin.

Kaupunkien kaduilla, joita ei ole ehditty auraamaan, on talsittava lumessa eteenpäin. Julkista liikennevälinettä, joka tuntuu olevan aina myöhässä, saa odotella pysäkillä hytisten. Omaa autoa voi joutua kaivamaan lumesta. Joinakin päivinä ruuhkassa ja kiireessä talvi voidaan nähdä vain rasittavana vaivana.

Talven henkinen puoli

Jossain todettiin, että talvi on myös toivoa: jokainen päivä vie kohti valoa. Mutta onhan jokaisesta päivästä nautittava pimeydestä huolimatta. Ei elämä talvella voi olla vain kesän odottamista, johon on ”ikuisuus”.

Minua ihmetytti eräs toteamus sosiaalisessa mediassa. Joku kirjoitti kevättalvella, että taas on selviydytty yhdestä talvesta. Eihän tämä pitkä vuodenaika voi olla vain selviytymistä. Suomessa talvikin on täyttä elämää. Emmehän me ole talvihorroksessa ja liikkeellä ainoastaan kesäisin.

Kunnon talvi

Talvi tarjoaa monia elämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia. Pieni lumikerros ja jokunen pakkasaste saavat mielen virkistymään. Se innostaa nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta. Joku saattaa innostua uudelleen hiihtämisestäkin.

Ja talvikin voi tuoda vaikka mitä ihmeellistä. Talvi on hiljainen vuodenaika, mikä on romanttistakin. Yhteinen kaakaohetki voi osoittaa sen, että keskitalvikin voi olla rakastumisen aikaa. Se vasta lämmittääkin, ja tuo valoa.

Kodin siivous – kauneutta ja häpeää

On siivouspäivä. Tunnelma on tällä kertaa rauhallinen. Koti näyttää ennen siivouksen aloittamista melko siistiltä. Työ ei tällä kertaa ole iso. Mielentila on kuitenkin innostuneen sijaan vastahakoinen. Kodin siivous on velvollisuus ja rituaali. Minulla siivoukseen liittyy myös kauneus, rauha ja häpeä.

Aloittamisen vaikeus. (Ei sisältöyhteistyötä.)

Siivoaminen on myös mielen järjestämistä. Tavaroiden järjestäminen heijastaa sisäistä järjestystä. Ajatusten harjaantuminen tapahtuu työn mukana. Siivoaminen on minulle myös tapa ottaa haltuun oma elämäntilanne.

Muutin viime syksynä uuteen asuntoon. Muuton myötä kaikki meni uusiksi. Vein paljon kaikenlaista tavaraa pois – myös erilaiset arkistoidut paperit, jotka pitivät sisällään muistoja saivat mennä. Koska uusi kotini on pienempi, mahtui olohuoneeseen vain kolmasosa rakkaasta ja tärkeästä kirjakokoelmastani.

Otin kuitenkin mukaan kauniin syysaiheisen taulun. Sain taulun aikoinaan, kun olin kokenut loppuun palamisen. Taiteilija toivoi tuolloin, että taideteos voisi tuoda minulle kotona rauhoittavaa tunnelmaa. Nyt se on päässyt taas seinälle.

Siivoamisen flow

Olen lukenut, että kodin siivous kannattaa aloittaa puhtaimmista alueista ja edetä kohti likaisimpia, jotta siivous olisi tehokasta ja aikaa säästävää.

Aloitan ohjeiden mukaisesti järjestämisestä eli tavaroiden keräämisellä paikoilleen. Sitten pyyhin pölyt, moppaan lattiat, siistin keittiön ja puhdistan kylpyhuoneen. Pyyhin kosteilla ja kuivilla siivousliinoilla. Suihkutan puhdistusainetta. Saan aikaan kiiltoa ja raikkautta.

Siivoamisessa tulee se hieno hetki, jolloin työ muuttuu vastenmielisestä meditatiiviseksi. Siivoaminen on myös tapa pysähtyä. Minulle palkitsevia hetkiä ovat pölyttömät pöydät, puhtaat keittiöntasot ja säihkyvä kylpyhuone.

Siivouksen jälkeinen hetki

Joskus siivotessa voi tuntea jopa häpeää, ja mielen voi vallata voimakas itsekontrolli. Sitä haluaisi, että koti olisi pelkistetyn kaunis, aina siisti ja rauhallinen – miksei myös vieraanvarainenkin.

Siivoustyyli varmasti kertoo minusta jotain. Siivoan mahdollisimman nopeasti, mutta en varmaankaan kovin tehokkaasti. Minulle siivoaminen on myös tapa pitää kiinni arjen rytmistä. Joskus kotona on ollut vastenmielinen epäjärjestys.

Tänään tunnen taas ison siivoustyön jälkeen, miten oma mieli on muuttunut rauhallisemmaksi. Mielen täyttää pieni, hiljainen voiton tunne.

Sanon itselleni: jos nyt täytyisi aloittaa sama urakka, en jaksaisi aloittaa.

Pieniä lupauksia ja uskoa parempaan

Vuoden vaihtuessa huomaan ajattelevani samoja asioita kuin moni muukin suomalainen: mitä jos alkava vuosi olisi edes hieman parempi kuin mennyt vuosi? Tutkimuksen mukaan joka neljäs meistä uskoo niin – ja huomaan kuuluvani siihen joukkoon.

Poutapäiviä.

MTV Uutisten teettämän kyselyn kaikista vastaajista 27 prosenttia arvioi, että vuosi 2026 tulee olemaan omalla kohdalla parempi kuin kulunut vuosi. Suurin osa (53%) ennakoi oman elämänmenon jatkuvan samanlaisena ja 12 prosenttia sanoi uudesta vuodesta tulevan kulunutta vuotta huonompi.

Maailmantilanne synkistää

Kyselyn tuloksissa näkyy halu parempaan tulevaisuuteen pitkän taloudellisen epävarmuuden jälkeen. Ihmiset ovat vähän hämmentyneessä tilassa ja odotetaan, mitä tästä oikein tulee, tutkimusyhtiöstä kommentoidaan.

Monelle kulunut vuosi on ollut kohtuuton. Elämä on saattanut muuttua äkisti esimerkiksi silloin, kun on yllättäen jäänyt ilman työtä. Mietin muun muassa sitä, mistä hyvinvointialueilta irtisanotut hoitajat voivat löytää oman alansa työtä. Työllisyystilanne on vaikea alalla kuin alalla. Korkeakoulutettujen työhön kohdistuu nykyisin suuria epävarmuuksia.

Pääministeri totesi uudenvuoden tervehdyksessään, että uusia säästöjä voidaan yhä tehdä. Hän kuvailee talouden tilannetta vakavaksi, mutta ei toivottomaksi.

Ylen haastattelema pääekonomisti puolestaan kritisoi liiallista pessimismiä ja uskoo, että ensi vuodesta tulee parempi, koska lähtötaso on matala ja kotitalouksien ostovoima on paranemassa. ”Kuluttajien luottamus on ollut jo niin pitkään pakkasella, että on syytäkin olettaa, että kyllä talous ja työllisyys tästä nousee. Myös kansainvälinen talousnäkymä on kohtuullinen.”

Maailmantilanne kuitenkin synkistää suomalaisia. Suurin osa kyselyn vastaajista uskoo, että alkava vuosi on tätäkin vuotta huonompi maailmalla.

Ilman suuria lupauksia

Itse vietin tämän syksyn sairaalassa, ja sen jälkeen tapahtui suuri muutos, kun muutin toiseen kaupunkiin. Kulunut vuosi oli sellainen, joka ei kysynyt lupaa. Vanhat vaivat, kuten uupumus, äityivät uudelleen, asettaen lievästi sanottuna haasteita nakertaen elämänlaatua ja hankaloittaen arkea.

Uudesta vuodesta en odota suuria, vaan suunnittelen pieniä mahdollisia asioita. Ei tarvitse olla ”uusi minä” vaan ”hieman vähemmän eksyksissä oleva minä.”

Omien kokemusteni pohjalta, voin antaa vinkin, että suurten lupausten sijaan, pienet askeleet ovat usein niitä, jotka oikeasti vievät eteenpäin. Ja toinen; pyydä apua, ennen kuin olet aivan loppu. Se ei ole heikkoutta vaan viisautta.

En ole varma, olenko optimisti vai vain toiveikas realisti, mutta päätän silti kuulua siihen neljännekseen, joka uskoo parempaan.