Avainsana: arki

Teinpä taas typerän päätöksen

Tältä jokaisesta tuntuu silloin tällöin. Huonoja ratkaisuja ja vääriä valintoja voi tehdä erilaisissa, isommissa ja pienemmissä, asioissa. Itsensä soimaaminen tai tehtyjen päätösten ylenpalttinen vatvominen kuitenkin johtaa harvoin hyvään lopputulokseen, korostaa asiantuntija. Itsesyyttely voi aiheuttaa kärsimystä.

Kaupassakin voi tehdä huonoja päätöksiä.

Helsingin Sanomissa haastateltu psykologi korosti, että itsesyyttely voi olla haitallista. Hän neuvoi tarkastelemaan itsesyyttelyn syitä ja pohtimaan, auttaako se oikeasti muuttamaan asioita.

Ihmisellä on tapana tarkastella menneitä tapahtumia, artikkelissa kerrottiin. Ongelmaksi asia muodostuu, jos itsesyyttely on jatkuvaa ja aiheuttaa kärsimystä. Tällöin ihminen saattaa torua itseään pienimmistäkin erheistä. Itsesyyttelijän mielessä jokin asia saattaa paisua valtavaksi asiaksi. ”Tällöin kyse ei ole enää rakentavasta oppimisesta virheiden kautta”, psykologi painotti.

Kohtuutonta itsesyyttelyä

Itse mietin, että kunpa erään vääräksi osoittautuneen päätöksen jälkeen olisin pitänyt toimintaani vain typeränä. Minä kuitenkin ajauduin töissä tekemäni virheen vuoksi itseni soimaamisesta itsevihaan. ”On ilmennyt kohtuutonta vaativuutta omaa itseään kohtaan”, kuten psykiatri luonnehti kun ajauduin hoitoon. ”Kovin tuomitsevasti itseensä suhtautuu”, totesi eräs lääkäri minusta.

En pystynyt antamaan tekemääni väärää päätöstä itselleni anteeksi. Jos minulla olisi ollut vielä voimia, olisin selviytynyt vaikeimman läpi ja vain ottanut vastaan ne seuraukset mitä päätöksestä tulisi. Asia kuitenkin vei jopa yöunet.

Tämä omasta mielestäni väärä päätös oli lopulta se, joka katkaisi kamelin selän. Vuosia jatkunut kiire ja stressi, henkinen paine sekä ylimitoitetut odotukset ja vaatimukset päällikkötehtävissä johtivat pahaan burnoutiin.

Esimerkiksi työssä tapahtuvia virheitä voi pitää jopa lahjana, koska ne pakottavat kehittämään toimintaa.

Virhettä ei työpaikalla pidetty niin suurena, kuin mitä itse ajattelin, eikä siitä aiheutunut mitään sellaista haittaa, jota itse olin arvellut. Edes toimitusjohtaja ei pitänyt asiaa sellaisena, että ajatukseni irtisanoutua, olisi ollut perusteltua.

Olisin vahingosta viisastuneena voinut hyvin jatkaa eteenpäin. Olisi vain pitänyt oppia virheestä. Tämä olisi ollut hyvä paikka kehittyä. Ajauduin kuitenkin pitkäksi aikaa pois työelämästä.

William Magee totesi, että ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan. Luin jostakin erään työelämäasiantuntijan haastattelun, jossa hän tähdensi kuinka väärätkin päätökset voivat olla tärkeitä, koska ne ovat oppimisen paikkoja ja auttavat kehittämään asioita. Virheitä voi jopa juhlia.

Kippis typerälle päätökselle.

Sirkka Santapukki toteaa kirjassaan Oivallus – elämäsi eliksiiri (Sun Text, 2010), että erilaiset uskomukset voivat olla hyvän elämän esteenä. ”Jos menneisyydessä on jokin tapahtuma, jonka perusteella on tehnyt tulkinnan omasta arvottomuudesta tai toivottomuudesta, saattaa koko elämänsä etsiä todistusaineistoa uskomustaan todistamaan, vaikka toiminta on yleensä kaikkien edun vastaista.”

Santapukki kirjoittaa, että tällaiset uskomukset voivat olla esteinä myös varallisuudelle, menestymiselle ja hyvin toimiville vastavuoroisille ihmissuhteille tai vaikuttaa mihin tahansa elämän osa-alueeseen.

Minulle uskomukset muodostivat noidankehän, josta ei ollut ulospääsyä. Vähitellen jopa alkoholisoiduin. Menestyminen oli jäänyt taakse, varallisuus huvennut ja ihmissuhteet kariutuneet. Lopulta meni terveyskin.

Itsemyötätuntoa on todeta, että on toiminut parhaalla tiedolla ja ymmärryksellä. Näin voi korjata omaa toimintaansa.

Minulla on edelleen silloin tällöin tapana vatvoa vanhojakin asioita. Mietin, kuinka tyhmä olen päätöksissäni monesti ollut. Toisaalta olen alkanut osoittaa itsemyötätuntoa: Olin töissä usein mahdottomassa tilanteessa aivan yksin, ja jokin ratkaisu esimerkiksi kahden huonon vaihtoehdon välillä oli tehtävä.

Kokemuksesta voin sanoa, että itselleen ei pidä puhua rumasti. Kun katsoo taaksepäin tekemiään valintoja, voi ajatella, että on toiminut silloin parhaalla tiedolla ja ymmärryksellä. Ja tarvittaessa voi jatkossa korjata toimintaansa.

Ihan oikeastiko?

Artikkelin mukaan moni syyttää itseään elämän valinnoista. Sellainen voi olla esimerkiksi uuden työpaikan valinta, joka osoittautuukin myöhemmin huonoksi.

Mutta entä se, että valitsee kaupassa taas väärän eli hitaasti etenevän kassajonon, kuten jutussa yhtenä esimerkkinä väärästä päätöksestä mainittiin. Tähän on sanottava, että ei kai sellainen sentään aiheuta ihmiselle itsesyytöksiä.

Ihana arkiaamu

Arkiaamut voivat välillä tuntua vaikeilta. Aamuihin voi kuitenkin valmistautua etukäteen. Aamulla voi myös ajatella mitä odottaa innolla päivän aikana. Jos on esimerkiksi toimistotyössä voi aamua helpottaa, kun pakkaa laukun ja työvälineet, valitsee vaatteet ja valmistelee aamiaisen jo edellisenä iltana. Tämä vähentää aamun kiirettä. Herääminen ajoissa tekee aamusta rauhallisemman.

Aina ei lähde heti sujumaan.

Aamurutiineilla voi olla merkittävä vaikutus päivän tehokkuuteen, sillä ne voivat asettaa oikean mielentilan ja luoda pohjan koko päivälle. Riittävä unensaanti, hyvä aamiainen ja ehkäpä kevyt liikunta antavat energiaa ja pitävät vireystilan korkealla. Tämä auttaa keskittymään paremmin päivän tehtäviin.

Aamulla vietetty hetki päivän tavoitteiden asettamiseen voi tuoda selkeyttä siihen, mihin keskittyä. Kun päivä alkaa positiivisella mielellä, on helpompi säilyttää hyvä asenne myös haasteiden edessä.

Oma metka tapa aamuisin

Kun entisessä työssäni vastasin asiakkuuksista, minulla oli tapa, joka toimi aamuisin erityisen hyvin. Minä nimittäin join aamukahvin parvekkeella pakkasessa vain valkoinen kauluspaita päälläni. Se sai tuntemaan olon voimakkaaksi ja itsevarmaksi.

Aamulla voi myös ajatella mitä odottaa innolla päivän aikana. Minulla sellainen oli joskus hankalan asiakkaan tapaaminen. Mietin silloin, että päivä voisi olla pilalla jo puolilta päivin. Mutta aamulla olin varma, että kaikki asiat ratkeaisivat, kunhan vain laittaisin koko asiantuntemukseni peliin.

Eräässä lounastapaamisessa asiakas kertoi palveluamme koskevasta ongelmasta. Minä lupasin selvitellä ongelmaa ja palata asiaan mahdollisimman pian. Kun sitten lounaan jälkeen toivotin asiakkaalle hyvää päivänjatkoa ja palasin toimistolle, oli minulla jo mielessä ratkaisu ongelmaan. Selvitin sen asiasta vastaavan osaston kanssa.

En viitsinyt kuitenkaan vielä samana päivänä laittaa siitä sähköpostia asiakkaalle. Annoin ymmärtää, että asia oli vaatinut enemmän työtä, ja laitoin viestiä parin päivän kuluttua. Kerroin asiakkaalle, että ongelma on hoidettu, ja kiitin tärkeästä palautteesta.

Seuraavana aamuna mieli oli yhä positiivisempi ja olo itsevarmempi.

Aina ei nappaa

Pitkältä lomalta palatessa voi tuntua, että työt eivät lähde heti sujumaan. Jos työnteko tökkii, se on ihan normaalia, ja joskus töissä voi asiantuntijoidenkin mukaan käydä ihan vain palkan vuoksi. Itsellänikin on ollut vaiheita, jolloin motivaatio on ollut hukassa, ja olen ajatellut pelkkää työstä saatavaa rahaa.

Olin firmassa, jossa ongelmana oli se, että työskentely muutaman osaston välillä ei toiminut. Vastasin itse liiketoiminnan kehittämisestä, mutta muut eivät tahtoneet pysyä suunnitelmieni perässä. Olin usein turhautunut.

Olin valmis jopa luovuttamaan, ja heittämään hanskat tiskiin.

Ois kai siistii antaa periksi. Toteais vain kylmästi: ”Ei tästä mitään tuu.” Lähtis kävelemään. Painais oven kiinni perässään. (Kolmas nainen)

Taloudellinen pakko asuntovelallisena sai kuitenkin vain jaksamaan päivästä toiseen.

Asiantuntija totesi eräässä artikkelissa, että jos työnteko tökkii, joskus ihan vain kylmän rahan ajatteleminenkin voi auttaa. Loputtomasti rahan motivoivaan voimaan ei kuitenkaan kannata luottaa, vaan pidemmän päälle työstä pitäisi pystyä löytämään myös muita mielekkäältä tuntuvia asioita.

Työelämässä esiin nousevat arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Työ tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omia arvoja ja tavoitteita sekä kokea onnistumisen ja saavutuksen tunteita.

Ensimmäinen askel motivaation parantamisessa on usein se, että ihminen havahtuu miettimään sitä, miksi työtehtävä ei kiinnosta. Psykologi neuvoi, että kannattaa ottaa aikalisä ja miettiä kulkeeko autopilotilla vai onko omassa toiminnassa tai ympäristössä jotain sellaista, jota voisi lähteä muuttamaan.

Oma tilanteeni ratkesi lopulta niin, että minulle annettiin johdettavaksi myös toinen osasto. Hommat alkoivat vähitellen sujua paremmin. Palkkakin nousi, mutta tärkeintä oli, että työn ilo palasi. Lähdin taas aamuisin innolla töihin.

Kiireettömyyttä, intoa ja energiaa arkiaamuun!

Oikea mielen ja makujen juhla

Ihmisten kokemus arjesta vaihtelee. Yhdelle arki rutiineineen tuottaa tyytyväisyyttä, jopa onnea – toisenlainen persoonallisuus taas kaipaa uusia kokemuksia. Näin todettiin eräässä artikkelissa.

En malttanut odottaa, että pääsen grillaamaan.

Monelle luksus on enemmänkin aikaa ja kokemuksia kuin materiaa ja statusta. Minulle luksusta on ”ruokasauhut” lounaan jälkeen, pullakahvit iltapäivällä ja televisiosarjan uusi jakso alkuillasta.

Ennen talouteni romahtamista oli luksusta käydä joskus lounaalla ravintolassa. Mutta kyllä nälkä ja rahattomuus opettavat laittamaan ruokaa itse, sanottiin jossain. Itse kuitenkin pärjäilen viikolla lähinnä valmisaterioilla. Mutta viikonloppuisin innostun kokkailemaan.

Kirsi Kostamon kirjassa Hyvän mielen keittiö (Minerva, 2010) kerrotaan, että hyvän ruoan terveysvaikutukset alkavat jo sen valmistamisesta. ”Myönteinen, utelias ja avoin asenne ruoanlaittoon ja elämään tekee keittiössä puuhaamisesta kokonaisvaltaisen nautinnon, oikean mielen ja makujen juhlan.” On totta, että itse tehty ateria ilahduttaa.

Grilliherkkuja omassa keittiössä

Kokkaileminen on mieluisaa puuhaa viikonloppuisin. Monet keittokirjat tosin sisältävät liian monimutkaisia reseptejä. Niitä pitää hieman yksinkertaistaa. Mutta onnistun yleensä valmistamaan ihan herkullisia aterioita.

Tänään avaan ”grillikauden” valmistamalla – tosin pannulla – grillimarinoituja fileepihvejä. Tänään pihvien kanssa on mustapippuri-grillisalaattia.

En malttanut odottaa niin kauan, että pääsen grillaamaan kesällä. Matkustan kesällä lomailemaan pieneen kauniiseen maalaiskuntaan, jossa ennen asuin muutamia vuosia, ja jossa minulla on paljon kavereita. Moni kaveri kutsuu minut kesäisin grillaamaan ja viettämään iltaa.

Nakkikioskien mättöherkut maistuivat

Muistan kuinka Helsingissä asuessani oli mahtavaa päästä yökerhosta valomerkin jälkeen snägärille. Tuplaporilainen kylmällä maidolla maistui kertakaikkisen hyvältä kaiken kaljan, drinkkien ja sikarien jälkeen.

Helsingin ravintoloissakin oli hienoa kiertää. Kun hengailin erään tanssinopettajan kanssa, suostuin syömään ravintolassa päivästä toiseen kasvispizzoja tai paputortilla-annoksia, ja nekin puoliksi, koska hän oli pieniruokainen. Minulla olisi ollut etenkin krapulapäivinä kauhea nälkä, ja ruokalistalla olisi ollut pihviannoksia. Erään tutkimuksen mukaan miehet syövät enemmän istuessaan naisen seurassa tehdäkseen vaikutuksen.

Rauhallinen ateriahetki kiireisenä arkenakin

Kiireetön syöminen myös arkena on tärkeää. Lääkäri Pippa Laukka kirjoitti kolumnissaan, että useat voisivat paremmin, jos panostaisivat rauhalliseen ateriahetkeen ja tietoiseen syömiseen. Kannattaa siis tehdä päivän terveysteko ja nauttia hitaasta lounaasta.

Lukemassani artikkelissa todettiin, että suurin osa ihmisen elämästä on väistämättä arkea. ”Koska arjen kanssa on kuitenkin elettävä, onhan siitä syytä tehdä itselleen myös mahdollisen mukavaa”, artikkelissa neuvottiin. ”Arjen onnessa voi olla kyse niinkin pienistä asioista, kuin mihin huomionsa kiinnittää ja suuntaa.”

Mukavuus on pienissä hetkissä. Terapeutti, kouluttaja ja kirjailija Tommy Hellsten on todennut, että ihminen tarvitsee iloitakseen yllättävän vähän.

Pasteija oli pilata päivän

Olen ruokakaupassa nopea ostaja. Minulle on tärkeää löytää helposti se, mitä olen tullut ostamaan. Tarvittavat ostokset on kirjoitettuna ylös kauppalapulle.

Lihapasteija on mainio välipala.

Kuljen lähikaupassa tutun reitin vauhdilla, mutta yritän olla varovainen, etten vain pudota mitään tuotetta hyllystä lattialle. Sen kanssa saa olla tarkkana. Erityistä varovaisuutta tarvitaan jogurttihyllyjen edessä, koska pudonnut jogurttipurkki hajoaa ja sotkee lattian. Eräänkin kerran on käynyt näin.

Toinen on kaupan paistopiste. Kun ottaa ottimilla, ei pulla suostu heti menemään pussiin ja ote lipeää niin, että leivonnainen putoaa.

Kerran minun alkoi tehdä mieli lihapasteijaa. Se lipesi ottimista ja putosi lattialle. Hetken kauhistelin, surkuttelin ja häpesin. Sitten ratkaisin tilanteen niin, että poimin lattialta pasteijan ja laitoin sen pussiin. Sitten otin toisen pussin, johon laitoin kaksi pasteijaa. Näin huomaisin kotona heittää lattialla olleen pasteijan biojätteisiin, ja voisin syödä toisesta pussista kaksi pasteijaa.

Paras tapa tietysti olisi jättää tuote lattialle ja kertoa siitä pahoitellen henkilökunnalle. Tällainen moka joka tapauksessa jää harmittamaan.

Oikeita harmeja ja huolia

Harmitus vaihtui nopeasti pieniin terveyshuoliin, ja niiden rinnalla pudonnut pasteija lähinnä nauratti. On oikeasti monia asioita, jotka voivat pilata päivän. Tällaisia ovat tässä ajassa ikävät uutiset meiltä ja maailmalta. Ihmisillä on myös arkisia huolia. Moni asia painaa ja aiheuttaa murhetta.

Suomalaisten vitutustakin on tutkittu vastikään. Tutkimus kertoo, että vaikka vitutus on varsin yleinen ja voimakas tunne, se on useimmiten ohi nopeasti.

Tutkimusta käsitelleessä artikkelissa todettiin, että eniten suomalaisia ärsyttävät muut ihmiset. Syviä tuohtumuksen tunteita saivat aikaan myös omaan itseen ja omaan tilanteeseen liittyvät asiat. Suomalaiset listaavat myös muun muassa epäoikeudenmukaisuuden, sään ja kiireen vitutuksen aiheiksi.

Pänniminen voi tuntua kehossa, artikkelissa kerrottiin. Tutkimus toteaa, että vitutuksen ymmärtämisestä voi olla myös kansanterveydellisiä hyötyjä: Tunteeseen liittyvät voimakkaat keholliset tuntemukset voivat nimittäin lisätä riskiä sydänsairauksille.

Negatiivisuus voi vaikuttaa terveyteen

Oli hätkähdyttävää lukea eräästä artikkelista, että synkistelijä saattaa sairastua muita herkemmin. Negatiivinen elämänasenne voi johtaa kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Henkilökohtaisesti puhuen, itse kärsin mielialahäiriöstä ja minulle aloitettiin äskettäin kolesterolilääke. Lisäksi tulisi mitata säännöllisesti verenpainetta.

Tästä voisi päätellä, että positiivinen asenne voi parantaa elämänlaatua ja pitää terveyttä yllä. Tärkeää on myös huolehtia terveellisistä elämäntavoista.

Mieskone-yhtye lauloi hyvän mielen kappaleessaan 1990-luvun puolivälissä kun Suomea painoi synkkä lama seuraavasti: ”On paljon päiviä hyviä, mutta joukkoon mahtuu osa hieman synkkiä. On silloin tärkeää, että osaa viheltää. Jos joskus saat rukkaset maailmalta niin osaisitko nauruun purskahtaa?”