Iloon on helppo resepti

Ainekset iloon saattavat välillä olla loppu, mutta niitä saa lisää. Entä miksi suomalaiset ovat niin onnellisia? Uutinen siitä, että Suomi sijoittuu onnellisuustutkimuksessa jälleen ykköseksi, saa monet suomalaisetkin aina naurahtamaan ja ihmettelemään, ketkä tutkimuksiin oikein vastaavat. Monet tyytyväisyyteen liitettävät asiat ovat meille kuitenkin aika itsestään selviä.

Onnellisia hetkiä.

Uutinen maailman onnellisimmasta maasta voi tuntua yhteiskunnan monien ongelmien valossa jopa harhaanjohtavalta. Olemme olleet pitkään ikävien tosiasioiden suossa. Monista onnellisuustutkimuksen tulokseen vaikuttavista osatekijöistä voidaan kuitenkin ainakin yleisellä tasolla olla samaa mieltä.

Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro selvitti vastikään, miksi suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. Yksi syy on hänen mukaansa varakas valtio ja toinen on tasa-arvoisuus.

Onnellisuudesta kaksi kolmasosaa selittyy bruttokansantuotteen tasolla. Ekonomisti sanoo, että naurua ja iloa voi olla kaikkialla, mutta rikkaissa maissa on helpompi olla onnellinen.

Onnellisuutta lisää myös se, että ihmiset voivat tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja vapaasti ja mahdollisuudet ovat yhdenvertaisia.

Onnellisuus korostuu

Entä henkilökohtaisen onnen tavoittelu? Jos haluamme jatkuvasti menestyä ja olla onnellisia, siitä voi tulla monenlaisia ongelmia.

Helsingin Sanomien kolumnissa kysyttiin, miksi Suomessa on niin paljon masennusta. Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnellisuutta korostetaan liikaa? Onnellisuudesta on tullut elämän tärkein päämäärä, ja sitä tavoitellessaan moni masentuu, kirjoituksessa todettiin.

Emeritusprofessori ja tietokirjailija Timo Airaksinen kirjoittaa kirjassaan Halun vallassa – Onnellisuutta etsimässä, että ihmiset haluavat jatkuvasti jotain. ”Halujen taustalla on pyrkimys onnellisuuteen. Mutta jos ihminen saa kaiken mitä haluaa, tuleeko hänestä onnellinen, vai löytyykö seuraava halu heti nurkan takaa?”

Minusta suomalaisten onnellisuus syntyy pikemminkin vähemmästä kuin siitä, että pitäisi saada kaikkea mahdollista. Onni on enemmän mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä.

Menestymistä onnellisuustutkimuksessa voi selittää sekin, että monen mielestä kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Riittävän hyvä voi riittää.

Onnellisuudelle on löydetty yhteisiä tekijöitä. Tärkeimpiä ovat läheiset ihmissuhteet, mielekäs tekeminen – työssä tai harrastuksissa – sekä terveys ja hyvinvointi. Minä menetin epäterveellisen ja alkoholin sävyttämän elämäntapani vuoksi pitkäksi aikaa kaikki nämä onnellisuuteen liittyvät asiat.

Nykyihmisen ongelma on usein se, että emme elä tässä hetkessä. Mielessä pyörivät menneisyyden murheet tai tulevaisuuden huolet. Onnellisia ihmisiä yhdistää kyky olla kiitollinen ja elää hetkessä.

Nautintojen perässä

Entä sitten nautinto? Onko se onnen aihe vai onko se jo itsessään onnea? Timo Airaksinen pohtii teoksessaan Onnellisuuden opas: ”Elämän laatua yritetään kohottaa virkistäytymällä ja huvittelemalla. Elleivät huvit tee onnelliseksi, mikä sitten?”

Minulla oli takavuosina vaihe, jolloin innostuin huvittelemaan. Matkustelin ja juhlin vieraissa kaupungeissa. Koin paljon uutta ja ihmeellistä. Onni oli saavutettavissa, mutta vain hetkittäin. Onnellisuuden tunne katosi yhtä nopeasti kuin syntyi, ja sen jälkeen kaikki oli taas ennallaan.

Paheita seurasi katumus. Lisäksi olin rahoittanut onnenseikkailuni lainarahalla ja velkaantunut.

Timo Airaksisen mukaan onnellisuutta tuovat nautinto, mielihyvä, halujen tyydyttäminen ja itsensä toteuttaminen erilaisissa elämänprojekteissa.

Huono tavoite?

Kirjailija ja filosofi Frank Martela on puolestaan korostanut, että elämällä voi olla monia päämääriä. Kun tiedostamme elämän rikkauden ja yhteyden toisiin ihmisiin, elämä saa merkityksen.

Martelan mukaan onnellisuus on jonkin arvokkaan saavuttamisesta syntyvä sivutuote, ei elämän varsinainen päämäärä. ”Siksi henkilökohtaisen onnellisuuden tavoittelu on huono vastaus kysymykseen, mikä tekee elämästämme aidosti arvokkaan ja merkityksellisen.”

Minä korostaisin silti miellyttävien kokemusten merkitystä. On tärkeää tuntea tyytyväisyyttä, aitoa iloa ja kiitollisuutta. Menestyksen tavoittelu elämän päämääränä ei kuitenkaan ole järkevää.

Aikoinaan en tehnyt nousujohteista työuraani menestyksen vuoksi, vaan nautin itse tekemisestä. Sain jatkuvasti uusia vastuualueita ja päädyin johtotehtäviin. Työuupumus pudotti minut korkealta, ja jouduin jättämään mieluisan työni. Tuota työn tuomaa merkityksellisyyden tunnetta kaipaan joskus edelleen.

Länsimaissa onnellisuus on vahva normi. Kirjailija George Orwell tiivisti asian näin: ”Ihmiset voivat olla onnellisia vain silloin kun eivät oleta että elämän tarkoitus on onnellisuus.”

Ilon löytäminen

Elämässä ilon löytäminen voi välillä tuntua vaikealta. Joskus se vaatii tietoisesti työtä ja pientä ponnistelua.

”Ilo pidentää ikää, suru aiheuttaa sairauksia.” Voin olla tämän kiinalaisen viisauden kanssa samaa mieltä. Minä ryyppäsin pitkään suruun, ja se puolestaan johti sairastumiseen.

Muistan yhden synkän hetken lähikuppilassa yli kymmenen vuoden takaa. Olin asunut uudella paikkakunnalla, isossa kaupungissa, vasta vuoden. Istuin yksin nurkkapöydässä, ja kaljatuopin sijaan edessäni oli lasi limsaa. Salin toisella puolella nuorten miesten ja naisten porukka jutteli ja nauroi kovaan ääneen. Olin itsekin ollut monissa porukoissa se, joka naurattaa muita.

Olin sairastunut alkoholiperäiseen sairauteen ja raitistunut pakon edessä. Uudessa elämäntilanteessa olin lukenut kirjoja, joiden piti vahvistaa myönteisyyttä ja auttaa löytämään iloa. Hyvän mielen kirjat saivat minut kuitenkin lähinnä tuntemaan, että elämästäni puuttui jotain olennaista. Mietin, eikö ilo ollut lähimaillakaan siinä maailmassa, jossa itse kuljin niin totisena.

Psykologi Tony Dunderfelt käsittelee kirjassaan Ilon psykologia ilon syntymistä. Kirjassa todetaan, että tietoinen pyrkimys iloon tarkoittaa myönteisen ajattelun harjoittelua, kiitollisuuden ilmaisemista, itsestä huolehtimista ja tärkeiden ihmissuhteiden vaalimista.

Kuvittelin vuosien ajan, että pienessä hiprakassa elämä oli niin iloista kuin mahdollista. Se oli väärä käsitys. Kun katson taaksepäin, huomaan, että riippuvuus nakersi aitoa iloa.

Psykologi kirjoittaa: ”On helppoa olla iloinen, kun elämän perusasiat ovat kunnossa ja arjessa sen lisäksi silloin tällöin tapahtuu kivoja yllätyksiä.”

Kirjailija Pentti Haanpää tiivisti asian näin: ”Ihmisenhän on opittava sieppaamaan ilonsa pienistä ja turhista, jotta hänen elämällään olisi makua.”

Palaan vielä siihen, yli kymmenen vuoden takaiseen, hetkeen. Katselin kuppilan ikkunasta ulos. Kevät oli tulossa, mutta minusta tuntui, että kaikki oli pysähtynyt. En löytänyt ilonaiheita.

Join limsalasin tyhjäksi. Nuorten porukan puolelta kuului mekastusta, itkunsekaista huutoa ja kiroilua. Laseja putosi lattialle ja särkyi. Siellä oli siis ilo ylimmillään.

Esseeblogi saa oman äänen

Esseeblogin bloginpitäjä aloittaa uuden podcastin. Ajatusten kanava -podcast tarjoaa avartavia pohdintoja kaikesta tavalliselta tuntuvasta. Podcast ottaa puheeksi monipuolisesti eri aiheita tästä ajasta. Esillä ovat muun muassa työ ja vapaa-aika, ihmissuhteet ja hyvinvointi. Ajatuksena on tuoda esiin arkisia löytöjä, ja jakaa niiden tuoma ilo ja hyöty kuuntelijoiden kanssa.

Uusi jakso on työn alla.

Jotkin podcastissa esillä olevat asiat voivat tuntua pieniltäkin, mutta niillä voi olla suuri merkitys. Tulevissa jaksoissa kerrotaan muun muassa, miten omiin typeriin päätöksiin voi suhtautua. Kysytään, voiko omaksua kymmeniä hyviä elämäntapoja. Ja kummastellaan nykyisiä karkki- ja keksivalikoimia.

Yhdessä jaksossa todetaan, että suomalaiset eivät olekaan keskenään hiljaa möllöttäviä ihmisiä. Me osaamme siis nykyään käydä kevyttä keskustelua myös tuntemattomien kanssa. Keskustelunaiheissa kannattaa kuitenkin huomioida muiden mukavuus. Entä sopivatko yllätysvierailut hyviin tapoihin?

Entä, mistä onnellisuus koostuu? Suomen hyvä maine maailman onnellisimpana maana saa monet suomalaisetkin ihmettelemään, mikä tekee meistä niin onnellisia. Mitkä asiat tuovat iloa? Entä mikä tekee elämästä merkityksellistä? Mikä taas synnyttää katkeruutta – ja voiko sille tehdä jotain?

Podcastissa annetaan myös vinkkejä, miten treffeillä voisi nykyaikana parhaiten onnistua. Mitä ei ainakaan kannata sanoa heti ensitreffeillä? Millaista oli tutustua uusiin ihmisiin aikana, jolloin deittisivustoilla ei ollut vielä kuvia? Treffi-ideat voivat joskus olla vähissä, ja eteen voi tulla erilaisia yllättäviä haastavia treffitilanteita.

Kyseessä on kymmenen jakson ohjelmasarja. Uusi jakso julkaistaan aina sunnuntaisin. Tietoa tulevasta -jakso on julkaistu Spotifyssa keskiviikkona.

Podcast tulee Spotifyn lisäksi myös muutamiin muihin palveluihin.

Ajatusten kanava -ohjelmasarja toimii kuin oivalluksia antava äänioppikirja.

Ajatuksia herättäviä sisältöjä

Esseeblogi – ajatusten sivut jatkaa lupauksensa mukaisesti: Blogissa havainnoidaan laajasti yhteiskuntaa. Tiiviiden ja kepeiden pienoisesseiden aiheita ovat muun muassa talous, media, kulttuuri ja viihde. Puhetta myös työstä ja vapaa-ajasta, ihmissuhteista ja hyvinvoinnista.

Uusi essee alkaa hahmottua.

Esseeblogi sisältää tarkkoja näkökulmia ja teräviä kommentteja aikamme ilmiöistä ja ajankohtaisista aiheista. Arkisia asioita rennolla otteella käsittelevä sivusto on kuin oivalluksia antava oppikirja.

Tervetuloa ajatuksia herättävien sisältöjen pariin blogissa ja podcastissa – Esseeblogin Ajatusten sivuilla sekä Ajatusten kanavalla.

Uusia arkisia tapoja

Eräässä artikkelissa listattiin peräti 74 arkista tapaa, joiden pitäisi tehdä elämästä parempaa. Poimin niistä joitakin erityisen hyviä. On kysyttävä, miten ihmeessä kaikki kymmenet hyvät tavat muistaa joka päivä. Ei mitenkään. Mutta syksy on saapunut, ja taas olisi kesän jälkeen hyvä tehdä elämäntavoissa muutoksia parempaan. Isoa elämäntaparemonttia ei kuitenkaan tarvita.

Kaunis syksyinen luonto houkuttaa liikkumaan.

Syksyä pidetään hyvänä aikana kohentaa kuntoa. Moni haluaa palata kesän jälkeen rutiineihin ja terveellisempiin elämäntapoihin. Kaikkea ei silti tarvitse tehdä täydellisesti. Pienetkin muutokset voivat auttaa.

Monet elämäntapavalmentajat ovat taas voineet kehottaa ryhdistäytymään, vaikka nauttivat itse kesän aikana terassilla ehkä vain kaksi lasia samppanjaa. Tavallisesta lomalta palaavasta ihmisestä neuvo on voinut tuntua helpommin sanotulta kuin tehdyltä. Kesällä tuli ehkä juotua liiaksi olutta tai siideriä ja syötyä paljon grilliruokaa ja jäätelöä. Samalla tuli levättyä vähän liikaakin.

Kirjailija Jarkko Tontti on sitä mieltä, että liian pitkä loma voi olla jopa terveysriski. Hänen mukaansa pelkkä oleminen ahdistaa ja tekeminen on paljon parempaa. Tontti on kirjoittanut, kuinka rutiinit ja velvollisuudet tekevät elämästä siedettävää. Työ palkitsee ja loma kuluttaa.

Arki herätteli

Itselleni kävi kesällä niin, että söin epäterveellisesti ja laiskottelin, ja arjen alettua muistin taas, että kunnosta pitäisi pitää parempaa huolta.

Muutama vuosi sitten aloitin syksyllä innolla ohjatun kuntosaliharjoittelun, mutta viidennen kerran jälkeen aloin lipsua. Olisi vain pitänyt jatkaa.

Nyt lähellä olisi kuntopolku, joka voisi houkutella kävelylle metsään. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää sekä keholle että mielelle, ja syksyn maisemat tekevät ulkoilusta vielä mukavampaa.

Diabeteksen hoidossa liikunta olisi minulle tärkeää. Myös ruokavalioon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Tupakasta pitäisi päästä eroon. Kävin vuosia sitten kurssin, joka vähensi savukkeiden määrää, mutta tapa jäi silti elämään. Tupakointi on haitallinen tapa, joka tuntuu joskus käsittämättömästi välttämättömältä.

Olisi syytä katkaista tupakka pysyvästi.

Peruskunto on sen verran heikko, että muutoksen aloittaminen tuntuu vaikealta. Toisaalta juuri nollasta aloittava huomaa ehkä nopeasti ensimmäiset tulokset. Ne taas lisäävät motivaatiota jatkaa.

Vaikeinta on usein alkuun pääseminen. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Parempi on aloittaa pienestä ja edetä vähitellen.

Itsensä kehittäminen

Elämäntaparemontin ei pitäisi tarkoittaa jatkuvaa suorittamista. Ei kannata yrittää tarttua itseään niskasta, vaan paremminkin kädestä.

Mutta onko itsensä kehittäminen aina hyvä asia? Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala on huomauttanut, että meille annetaan samaan aikaan kaksi ristiriitaista viestiä. Olemme kuulemma arvokkaita juuri sellaisina kuin olemme, mutta samalla meidän pitäisi koko ajan pyrkiä joksikin muuksi.

Myös yrittäjä ja menestyskirjailija Saku Tuominen on puhunut tästä. Hän on vuosia opettanut parempaa elämää, mutta on sittemmin kyllästynyt jatkuviin tavoitteisiin. Käytämme paljon aikaa tekemiseen, oppimiseen ja kehittymiseen. Vähemmän aikaa jää vain olemiseen.

Tunnistan tämän itsessäni. Yritin aikanaan kehittyä erityisesti työelämässä. Luin ammattikirjallisuutta, halusin olla parempi johtaja ja uskoin erilaisiin henkisiin menetelmiin. Kuvittelin, että ympärilläni oli viisaampia ihmisiä, joiden kaltaiseksi minun pitäisi tulla.

Aiemmassa työssäni osallistuin useisiin valmennuksiin. Yhdessä niistä meille annettiin ymmärtää, että meidän pitäisi kehittyä paitsi johtajina myös ihmisinä. Olin jo valmiiksi antanut työlle kaikkeni, mutta valmennuksen jälkeen tuntui, ettei sekään riittänyt. Pian romahdin ja jouduin sairauslomalle. Olin pettynyt itseeni ja ajattelin, etten ollut kehittynyt tarpeeksi vahvaksi.

Nykyäänkin löydän itsestäni kehittämisen tarpeita, mutta en enää halua rakentaa koko elämääni niiden varaan.

Hyvät aamurutiinit

Arkiaamut voivat tuntua hankalilta, mutta niihin voi valmistautua jo illalla. Laukun voi pakata, vaatteet valita ja aamupalan valmistella etukäteen. Näin kiire vähenee.

Hyvät aamurutiinit voivat auttaa koko päivän käynnistymistä. Riittävä uni, kunnollinen aamupala ja pieni liike antavat energiaa. Myös päivän tärkeimpien asioiden miettiminen tuo selkeyttä. Kun päivä alkaa myönteisesti, haasteitakin on helpompi kohdata.

Kun vastasin aikanaan asiakkuuksista, join usein aamukahvin parvekkeella pakkasessa pelkkä valkoinen kauluspaita päällä. Se tuntui oudolta, mutta teki olosta itsevarman. Aamulla saatoin myös ajatella, että päivän jännittävä asiakastapaaminen menisi hyvin, jos vain käyttäisin kaiken osaamiseni. Ja aina tapaamiset menivät hyvin, ja asiakkaiden toiveet voitiin toteuttaa.

Arjen luksusta

Harrastukset tarjoavat hyvää vastapainoa työlle. Niissä voi kehittyä, oppia ja toteuttaa itseään ilman työelämän suorituspaineita. Syksy onkin monelle hyvä hetki aloittaa uusi harrastus.

Arki tuntuu eri ihmisistä erilaiselta. Yhdelle rutiinit tuovat tyytyväisyyttä, toinen tarvitsee uusia kokemuksia. Monelle luksusta ei ole tavara tai status, vaan aika ja mukavat hetket. Minulle arjen luksusta on muun muassa pullakahvit iltapäivällä ja televisiosarjan uusi jakso alkuillasta.

Suurin osa elämästä on väistämättä arkea. Siksi siitä kannattaa tehdä mahdollisimman hyvä, vaikka pienillä asioilla. On tärkeää, mihin huomionsa kiinnittää. Mukavuus voi löytyä aivan tavallisesta hetkestä. Ihminen tarvitsee iloitakseen yllättävän vähän.

Pieniä tekoja

Eräässä Anna-lehden jutussa listattiin 74 arkista tapaa, joiden pitäisi tehdä elämästä parempaa. Niihin kuuluivat esimerkiksi terveellisempi syöminen, liikunta, luonnossa oleminen, ihmissuhteista huolehtiminen ja uuden oppiminen. Perusajatus on hyvä: hyvinvointi koostuu pienistä teoista.

Listalla oli hyvin konkreettisia neuvoja. Kotiin ei kannata ostaa kaappiin jatkuvasti herkullista naposteltavaa, jos tietää syövänsä ne heti.

Syödessä pitäisi pureskella kunnolla. Suorassa istumisen ja seisomisen sanottiin lisäävän itsevarmuutta.

Yksi neuvo oli hymyillä, vaikka hymy olisi teennäinen. Lehden mukaan tekohymykin voi huijata aivoja ajattelemaan, että olemme onnellisia. Minusta tämä kuulostaa vähän väkisin väännetyltä. Jos olo on kurja, pelkkä hymyily ei välttämättä auta – ja pahimmillaan se vain ärsyttää.

Myös positiivisempaa ajattelua suositellaan usein. Ajattelutapoihin voi vaikuttaa, mutta se ei käy pelkällä päätöksellä. Jos lasi näyttää aina puolityhjältä, kannattaa ehkä miettiä, mistä se johtuu, eikä vain käskeä itseään hymyilemään.

Ihmissuhteita koskevat ohjeet eivät myöskään sovi kaikille samalla tavalla. Kävelylenkki ystävän tai kumppanin kanssa on hyvä asia, mutta yksin asuva tai yksinäinen ei voi noin vain ottaa seuraa mukaan. Samoin neuvo olla aina luotettava ja valmis auttamaan voi tuntua raskaalta ihmisestä, jolla itsellään on huono päivä eikä ketään auttamassa.

Hyviä ja realistisia neuvoja listalla silti oli: lisää kasviksia lautaselle, vähennä sokeria, nuku riittävästi, opettele jotain uutta, laita välillä laitteet pois päältä, käy luonnossa, tee hyvä teko ja sano kiitos.

Mutta miten ihmeessä kaikki 74 tapaa muistetaan joka päivä? Ei mitenkään. Kaikkia hyvinvointiohjeita on mahdotonta toteuttaa jatkuvasti. Mutta jutun mukaan hyvä tapa muuttuu vähitellen automaattiseksi, kuten hampaiden pesu.

Ei lisää suorittamista

Ehkä tärkein oppi elämäntapojen parantamisessa on tämä: kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti. Pienikin muutos voi auttaa, kun sen pystyy pitämään mukana arjessa. Liikunta, parempi ruoka, uni, siisti koti, harrastus tai hetki ilman puhelinta voivat kaikki olla hyviä alkuja. Hyvinvointia ei pidä muuttaa uudeksi suorituslajiksi.

Elämässä on tilaa sekä kehittymiselle että olemiselle. Jos aloittaa yhdestä pienestä asiasta eikä vaadi itseltään heti täydellistä muutosta, elämäntaparemontti voi tuntua mahdolliselta – ja jopa mukavalta.

Uusi myllerrys: Mistä elanto?

Tuoko tekoälyn kehittyminen jo lähitulevaisuudessa mukanaan massatyöttömyyttä, epävarmuutta ja uutta niukkuutta? Vai tuoko suuri muutos kaikille jo seuraavien vuosien aikana uskomatonta yltäkylläisyyttä? Vastaus riippuu paljon siitä, mistä päin maailmaa ja kenen näkökulmasta asiaa katsoo.

Työntekijöillä on pessimistisempi näkemys.

Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden johtajat hehkuttavat positiivisia vaikutuksia. Euroopassa puolestaan pelätään työpaikkojen vähenevän.

Kirjailija Pontus Purokuru kirjoittaa kirjassaan Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi (Kosmos, 2018), että väki haluaa eroon pakosta tehdä palkkatöitä. ”Silti koulutus, julkinen keskustelu, ja koko elämänmuotomme perustuvat oletukseen siitä, että palkkatyö ja yrittäjyys ovat elämän suurin sisältö.”

”Pian tekoäly ja robotit vievät meidän työmme. Se on tietenkin erinomainen asia, koska silloin meille jää aikaa tehdä sitä mitä haluamme eli laiskotella”, Purokuru katsoo. Hän maalailee: ”Mielekäs ja nautinnollinen elämä kaikille. Työvelvoitteiden tilalle samppanjaa, leikkokukkia, kaviaaria ja vapautta tuhlata aikaa joutilaisuuteen.” Minimoidaan työaika, Purokuru kehottaa. Hänen mukaansa perustulon avulla voidaan oikeastaan hävittää palkkatyö.

Tasa-arvoisuutta vai epävarmuutta?

Tekoäly voisi ihanteellisessa muodossa lisätä tasa-arvoisuutta, mutta se aiheuttaa myös epävarmuutta. Vaikka tekoälystä on moneen, ja siitä on hyötyä eri osa-alueilla, se tuo uudenlaisia haasteita. Tekoäly voi viedä työtä tietyiltä ammattialoilta, ja ihmisille voi koitua kauniisti kuvaillun joutilaisuuden sijaan toimettomuutta. Tästä aiheutuu epäarvoisuutta.

Jokainen tietää ja liian moni tuntee, että yhteiskunnassa on epäkohtia. Monet ongelmat vaikuttavat yhteiskuntamme toimintaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat erot, ja yhteisten näkökulmien etsintä jää helposti taka-alalle. Koulussa kerrottiin ennen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Nykyajan politiikka tuntuu kuitenkin keskittyvän vastakkainasetteluihin.

Ihmisillä on yhä enemmän vastakkaisia ja erilaisia näkemyksiä, tarpeita ja etuja, joiden välille syntyy poliittista erimielisyyttä. Rakentava erimielisyys perustuu siihen, että opitaan kuuntelemaan toista aidosti. Kunnioittava keskustelu voi johtaa ratkaisuun, jota kukaan ei olisi yksin keksinyt.

Keskustelua värittää valtion vaikea taloustilanne, kun varoja ei ole kaikkien tarpeiden kattamiseen. Jaettavana on vain niukkuutta. Kiristetään ja leikataan.

Yltäkylläisyyden aika?

Mutta voiko tekoäly ja robotit tosiaan muuttaa kaiken paremmaksi? Elon Musk ennustaa, että tekoälyn kehitys tulee mullistamaan maailmaa jo seuraavien viiden vuoden aikana. Hän arvelee, että seuraukset ovat positiivisia.

Tekoäly ja robotit pystyvät tuottamaan tavaroita ja palveluita ennennäkemättömällä tehokkuudella. ”Todennäköisin vaihtoehto on uskomattoman yltäkylläisyyden aikakausi”, maailman rikkain ihminen sanoo. Muskin positiivisessa skenaariossa ”kaikki voivat saada mitä vain ikinä haluavat”. Työstä tulee vapaaehtoista. Raha on merkityksetöntä.

Periaatteessa tuottavuuden kasvu veisi meitä lähemmäs yltäkylläisyyttä, kuten Musk ennustaa. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että astuisimme ihannemaailmaan. Niukkuus ei välttämättä katoa maailmasta. Todennäköisemmin kehitys menee niin, että jostain löytyy uutta niukkuutta.

Katoavatko työpaikat?

Toinen asia on se, millaisen yhteiskunnallisen myllerryksen tekoäly aiheuttaisi, jos se onnistuisi korvaamaan ihmistyön yhä laajemmin. Mitä ihmiset silloin tekisivät ansaitakseen elantonsa? Elon Muskin vastaus on perustuloa muistuttava ratkaisu. Valtio ei tosin antaisi ihmisille rahaa ainoastaan perustarpeiden täyttämiseen vaan enemmänkin, riittävästi hyvään elämään.

Maailman johtava tekoälytutkija Bernhard Schölkopf kertoo, miksi ihmisten töiden katoaminen tekoälyn kehittymisen myötä on aito riski. On turha yrittää estää työpaikkojen häviämistä, koska se on jossain määrin väistämätöntä.

Saksalainen tutkija sanoi Ylen haastattelussa, että teknologisen murroksen aikana startup-yrityksillä on merkittävä rooli uusien työpaikkojen ja tehtävien luojana. Olisi varmistettava, että kun uusia työpaikkoja syntyy, monet niistä syntyvät tänne Eurooppaan.

Poliitikoilta tutkija toivoo luottamusta siihen, että tiede ja tutkimus tuottavat ajan myötä tuloksia, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Poliitikkojen olisi myös syytä miettiä, minkälaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin tekoäly meidät pakottaa. Nykyiset järjestelmät ja tavat toimia eivät sovellu tekoälyn aikakaudelle. Tällä hän tarkoittaa sitä, että tekoälyn tuotoksia ei veroteta, mutta ihmisen tekemää työtä verotetaan. Ei siis ihme, että yritykset yrittävät keksiä keinoja siirtää tehtäviä ihmiseltä koneelle.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavasta on puolestaan vaadittu, että jos tekoäly korvaa ihmistyötä, yhtiöiden voittoja pitäisi verottaa ja rahat ohjata yhteiskunnan hyväksi. Pelkona on, että kun työpaikkoja vähennetään, tuloveroja jää keräämättä ja softalisenssit ostetaan yhdysvaltalaisilta teknologiajäteiltä. Hyödyt valuvat ulkomaille. Tekoälyvoittojen verotuksen myötä rahat voitaisiin käyttää osaamisen kehittämiseen.

Peräti massatyöttömyyttä?

Ylen kyselyn mukaan puolet suomalaisista pelkää, että tekoäly johtaa massatyöttömyyteen. Ylen haastattelemat asiantuntijat kuitenkin katsovat, että huoli on ylimitoitettu. Ihmisten huolia ovat ruokkineet teknologiajättien ja tekoäly-yhtiöiden johtajien mahtailevat ennustukset, joissa he julistavat milloin minkäkin ammatin katoavan lähivuosina. Työmarkkinoiden kehityksestä he ovat kuitenkin luultavasti väärässä, asiantuntijat korostavat.

Tekoälyn vaikutuksista toistuu usein sama väärinkäsitys. Moni ajattelee, että tekoäly automatisoi ja korvaa työpaikkoja. Oikeasti se automatisoi työtehtäviä. Valtaosaan työpaikoista kuuluu useita erilaisia työtehtäviä. Vaikka tekoäly ottaa hoidettavakseen osan tehtävistä, työpaikka ei vielä katoa.

Uudenlaista osaamista kuitenkin vaaditaan. Teknologia synnyttää myös uusia ammatteja.

Mitä työntekijältä odotetaan?

Esimerkiksi yritysvalmennuksissa saatetaan korostaa, kuinka menestyvä yritys rakentuu ihmisistä, strategiasta ja rohkeista teoista. Siis ensinnäkin ihmisistä. Aika näyttää, miten on tulevaisuudessa.

Mutta millainen on tämän hetken suomalainen ihannetyönhakija? Työnantajat haluavat nyt ennen kaikkea ”itsenäisiä” tekijöitä. Tämä selvisi, kun Helsingin Sanomat kävi läpi tuhansia tuoreita rekrytointi-ilmoituksia. Lehti halusi selvittää, mitä ominaisuuksia työnantajat nyt kaikkein eniten toivovat.

Unelmien työntekijä on ennen kaikkea itsenäinen ja reipas. Ilmoituksissa oli muun muassa seuraavanlaisia kuvauksia: ”Odotamme sinulta kykyä työskennellä joustavasti eri tilanteissa. Tärkeintä on reipas työote. Uskot tiimityön voimaan, mutta osaat toimia myös itsenäisesti.”

Ovatko nämä sitten vain fraaseja? En tiedä, mutta tämä on varmasti ainakin hyvä tietää. Toivotaan, että alkanut pieni talouskasvu parantaa työllisyystilannetta, ja ihmiset pääsevät käyttämään osaamistaan.

Odottamaton kehitys

Teknologinen kehitys etenee hyvin eri tavalla ja paljon nopeammin kuin edes älykkäimmät ihmiset osaavat odottaa.

Maailma muuttuu vauhdilla, mutta ei toivottavasti hallitsemattomasti. Uskon, että muutos ei vaadi meiltä kaikkea kerralla.

Yhtä suorittamista

Jätätkö sinä jotain itsellesi tärkeää tekemättä väsymyksen vuoksi? Joka toinen suomalainen vastaa kyllä. Uupumukseen ja henkiseen pahoinvointiin voi johtaa ylisuorittaminen elämän eri osa-alueilla. Painetta onnistua kaikessa tulee ulkopuolelta. Mutta myös yksitoikkoinen elämäntyyli voi aiheuttaa väsymystä.

Pino puhtaita arkipaitoja ja yksi sukkapari.

Tiedetään, että uupumus ja stressi on yleistä työelämässä. Jo pari vuotta sitten tehdystä työolotutkimuksesta ilmeni, että yhä useampi kokee työelämän muutokset hallitsemattomiksi ja työmäärän sietämättömäksi.

Ja mikä onkaan tilanne nykyisin, kun moni asia on muuttunut yhä enemmän. Hallinnantunnetta koettelee muun muassa tekoälyn yleistyminen. Se lisää monessa työssä paineita ja epävarmuuden tunnetta. Olisi pakko pysyä mukana.

Koko ajan poikki

Moni on työn vuoksi koko ajan aivan poikki. Ylen teettämän kyselyn mukaan joka toinen suomalainen on jättänyt jotain itselle tärkeää tekemättä väsymyksen vuoksi. Eniten karsitaan kotitöistä, harrastuksista ja ystävien tapaamisista. Työterveyspsykologi sanoi kyselyn tuloksista, että tähän pitäisi herätä. Asiantuntijan mukaan työelämää pitäisi muuttaa, jotta ihmiset jaksavat muutakin elämää.

Toisaalta on todettu, että vaikka työ näyttäytyy julkisessa keskustelussa usein taakkana, se on tärkeä voimavara ja terveyttä tukeva asia. Mielenterveysjärjestön asiantuntija totesi Ylen artikkelissa, että työelämä tukee mielen hyvinvointia monin tavoin. Se vastaa kolmeen psykologiseen perustarpeeseen: autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tarpeeseen.

Tämmöistä tämä on

Uupumukseen ja henkiseen pahoinvointiin voi johtaa ylisuorittaminen työn lisäksi myös muilla elämän osa-alueilla, kerrottiin Helsingin Sanomien artikkelissa. Painetta onnistua kaikessa tulee ulkopuolelta. Some voi välittää väärää kuvaa siitä, että muut elävät paremmin ja että elämä on helpompaa muualla kuin siellä, missä on.

Työterveyspsykologi kannusti seuraavasti: ”Minä riitän ja saan elämäniloa omista valinnoistani. On hyvä saada rauhaa sen ympärille, että tämmöistä tämä arki nyt on.”

Ihmisiltä odotetaan kaiken aikaa tekemistä ja suorittamista eikä anneta tilaa olemiselle ja rauhoittumiselle. On jopa todettu, että vapaa-aikaa on käytettävä oman työkykynsä parantamiseen. ”Suorituskulttuuri kukoistaa niin kauan kuin ihailemme sitä, että kaikki langat pysyvät koko ajan hyppysissä”, sanoi työuupumuksen kokenut nainen Ylen artikkelissa.

Elämäntavatkin voivat väsyttää

Nykyisin puhutaan myös elämäntyyliväsymyksestä. Ylen artikkelissa kerrottiin, kuinka ihmisestä voi tuntua siltä, että elämä on jämähtänyt sohvalle. Päivät saattavat toistua samankaltaisina. Yksitoikkoinen elämäntyyli vie pitkittyessään energiaa, minkä vuoksi päivistä selviäminen on hankalaa. Voimme helposti jäädä kotiin somen ja sarjojen pariin, mikä lisää väsymystä.

Tekoälyn odotetaan lisäävän jo lähitulevaisuudessa vapaa-aikaamme ja helpottavan muutoinkin arkeamme. Joissakin tietokirjoissa on maalailtu jopa sitä, että pian tekoäly ja robotit vievät meidän työmme, mikä on erinomainen asia, koska silloin meille jää aikaa tehdä sitä mitä haluamme eli laiskotella.

Minä taas katson, että joutilaisuus ei tarkoita parempaa elämänlaatua. Vain olemisesta voi nauttia aika ajoin, mutta ei pidempään. Se ei tee ihmiselle hyvää. Mieli tylsistyy ja ruumis rappeutuu. Työ on tärkeä kiinnekohta elämään. Se tuo mielekkyyttä ja merkitystä. ”Ei ole mitään iloa siitä ettei tee mitään, jos ei ole mitään tekemistä.” Näin totesi englantilainen kirjailija Jerome K. Jerome.

Jos elämäntavat väsyttävät, olisi hyvä yrittää tavoittaa uusia ilon ja innostuksen aiheita. Ryhtyminen on muutoksen vaikein vaihe. Kertaheitolla ei kannata yrittää muuttaa kaikkea. Voi aloittaa vähitellen.

Luonnossa vietetty aika vähentää henkistä väsymystä. Esimerkiksi metsäkävely tai puistossa oleskelu parantaa myös mielialaa.

Reippaasti ulkoilmaan lähteminen piristää.

Enemmän ja parempaa

Yhteiskunnassa viestitään lisäksi, että itseään on kehitettävä jatkuvasti. Ihmisen siis pitäisi olla jotain enemmän tai parempaa, sosiaalipsykologi kirjoitti kolumnissaan Ylen sivuilla. Psykologin mukaan itsensä kehittäminen on yliarvostettua ja pahimmillaan uuvuttavaa.

Tiedä sitten – jossain nimittäin todettiin, että itsensä kehittäminen liittyy henkiseen hyvinvointiin. Tämän näkemyksen perusteella olisi hyvä asettaa tavoitteita ja pyrkiä oppimaan uutta. Tämä voi olla esimerkiksi uuden taidon opettelu tai harrastuksen aloittaminen.

Ajan tuhlaamista?

Psykologi puolestaan kirjoitti seuraavasti: ”Tuhlaa aikaasi myös hyödyttömyyksiin ja haahuiluun. Aloita harrastus, jossa et halua kehittyä tai kuluta kirjoja, jotka ovat puhtaasti viihdettä.”

Minä voisin vinkata, että tällainen harrastus voisi olla esimerkiksi musiikin tekeminen suun avulla. Beatboxing on taiteellinen ja hauska tapa ilmaista rytmejä. Se on taito luoda rumpujen ja muiden instrumenttien ääniä pelkästään suun, huulten, kielen ja kurkun avulla. Voi imitoida esimerkiksi bassorumpuja, virveliä, ja symbaaleja.

Perhe tosin voi olla harrastuksesta eri mieltä.