Tommi

Uutta iloista ja monimutkaista pop-revittelyä

En ole aiemmin ymmärtänyt, mitä on voimaannuttamispoppi, mutta sen aika onkin kuulemma jo ohi. Nykyajan popmusiikin sanotaan olevan monimuotoista ja jatkuvasti kehittyvää. Mutta ovatko popmelodiat yksinkertaistuneet?

Ennen laitettiin soimaan mieluinen älppäri.

Popin lyriikat käsittelevät henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia teemoja, kuten identiteettiä, mielenterveyttä, ihmissuhteita ja rakkautta. Musiikkivideoilla, sosiaalisella medialla ja artistien visuaalisella ilmeellä on tärkeä osa nykypopissa.

En seuraa nykyajan populaarimusiikkia. Omassa radiossani soivat menneiden vuosikymmenten klassikkohitit. Voisin toki kuunnella nykypäivän hittejä soittavia radiokanavia tai käydä läpi soittolistoja suoratoistopalveluista. Ehkä voisinkin tutustua nykypoppiin. Se voisi ihan hyvin toimiakin.

Voimaannuttavaa poppia

Luin Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan kommenttikirjoituksen, jossa hän toteaa, että voimaannuttavan popin aika on ohi. Sen kuulemma osoittaa Sabrina Carpenter. Minulla ei ole mitään tietoa kyseisestä artistista. Mutta Carpenterin flirttailevat sanoitukset ja tunnistettava tyyli tekevät hänestä toimittajan mielestä raikkaan popnimen.

Toimittaja kirjoittaa, että Carpenterin musiikki on iloista ja osin itseironista pop-revittelyä. ”Se on mukavaa vastapainoa viime vuosien trendille, jossa monet artistit esittävät teennäistä, Barbie-elokuvaan sopivaa voimaannuttamispoppia.”

Ennen riitti oma levyhyllyllinen musiikkia.

Ja mitä on voimaannuttamispoppi? Sen sanotaan viittaavan popmusiikkiin, joka keskittyy voimaannuttaviin ja inspiroiviin teemoihin. Tällaiset kappaleet käsittelevät itseluottamusta, itsensä hyväksymistä ja henkilökohtaista kasvua. Biisit antavat voimaa ja rohkaisua. Tällaisia hittien nimiä ovat ymmärtäneeksi suomeksi muun muassa ”Karjaisu”, ”Itsevarma” ja ”Taistelulaulu”.

Täytyy kuitenkin huomauttaa, että voimaannuttavaa poppia on tietysti ollut aina popmusiikin historiassa. Sitä ei vain ole ”luokiteltu” erikseen.

Yksinkertaisempaa poppia?

Minusta tuntuu, että popmelodiat ovat nykyisin aiempaa yksinkertaisempia. Ja tämä havainto taitaa olla aivan oikea, sillä asiaa on tutkittukin. Ennen hittibiiseissä kikkailtiin laulumetodeilla, nykyään niistä löytyy kuulemma enemmän tasoja ja tekstuureja. Tutkijat analysoivat hittikappaleiden päämelodioita – yleensä laulumelodioita – vuosien 1950 ja 2022 välillä. Melodioiden yksinkertaistuminen ei tarkoita välttämättä kappaleiden yksinkertaistumista, kerrotaan tutkimusta käsittelevässä Ylen artikkelissa.

Nykyajan poppi yhdistelee vaikutteita eri genreistä

Aiemmin musiikkia tehtiin kourallisella soittimia, ja mutkikkuutta lisättiin usein lauluosuuksien avulla. Melodioiden sijasta monimutkaisuus voi liittyä nykyään myös äänenlaatuun ja elementtien yhdistelemiseen, joita uudet digitaaliset työkalut helpottavat. On siis mahdollista, että melodiat ovat yksinkertaistuneet juuri siksi, että muut elementit ovat monimutkaistuneet, artikkelissa kerrotaan.

LP-levy eli pitkäsoitto, vinyyli, lätty, älppäri…

On todettu, että nuoret kuuntelevat nykyisin enimmäkseen yksittäisiä biisejä eri artisteilta, eivät niinkään kokonaisia albumeja. Musiikkia kuunnellaan paljon suoratoistopalveluista, mutta digitaalisesta musiikista ei ole aina valmiita maksamaan.

Ennen ostettiin albumeja eli LP-levyjä. Oli mahtavaa laittaa uusi levy soimaan stereoista ensimmäistä kertaa, ja kuunnella se nimenomaan kerralla kokonaan.

Irti tupakasta -kurssi käyty – näin kävi

Tupakoinnin lopettamiseen kannustava kurssi päättyi maanantaina. Ryhmä nykyisiä tupakoitsijoita kokoontui syksyn aikana kahden ohjaajan johdolla kymmenen kertaa. Ryhmän jäsenet olivat miettineet tupakoinnin lopettamista.

Kurssilla jaettiin paljon materiaalia.

Kurssilla annettiin paljon tietoa. Tupakoinnin lopettamiseen kannustavat asiat olivat suurimmalta osin terveyteen liittyviä. Osa diaesityksistä oli kuitenkin suunnattu selvästi nuoremmille ihmisille, joita kannustettiin lopettamaan tupakointi tai jättämään tupakointi kokonaan aloittamatta. Me kurssilaiset olimme kuitenkin tupakoineet jo vuosikausia. Diaesityksissä oli kuvottavia kuvia siitä minkälaisia vaikutuksia tupakoinnilla on ihmisen sisäelimissä.

Toisaalta painotettiin, ettei tupakoinnin lopettaminen ole koskaan myöhäistä. Tupakan haitalliset vaikutukset vähenevät lopettamisen jälkeen.

Kaikilla ryhmässä eri riittänyt motivaatio. Osa jätti kokoontumiskertoja väliin, ja yksi päätti lopettaa kurssin ensimmäisen tunnin jälkeen.

Syitä lopettamiseen olisi monia

Tupakointiriippuvuudessa yhdistyvät fyysinen ja psyykkinen riippuvuus. Minun kohdallani kyse ei kuitenkaan ole esimerkiksi vain nikotiiniriippuvuudesta. Minulle tupakointi on tapa, jota en vieläkään osaa pitää kovin pahana. Tupakka vain maistuu.

Joka tapauksessa tupakoinnin lopettaminen on järkevää. Syitä lopettamiseen on monia, joista tärkeimpänä terveys.

Tupakoinnin lopettamisessa on varmasti kyse myös elämänhallinnan tunteesta – jonkinlaisesta vapautumisesta, kun toistuva tupakantuska jää pois.

Kurssimateriaalissa oli lueteltu erilaisia tupakoinnin lopettamiseen kannustavia tekijöitä, kuten ei tarvitse miettiä riittävätkö tupakat aamuun tai kuinka voi ajatella mitä tekisi säästyneillä rahoilla. Mainittiin myös kuinka maailma tuoksuu ja maistuu sekä vapaus ja riippumattomuuden tunne.

Minäkin katson niin, että tupakointi on huono ja epäsiisti tapa, jota lisäksi vaikeutetaan niin, että alueita, joissa voi tupakoida ei enää juuri ole. Tupakoitsijoita katsotaan, varmasti aivan aiheesta, pitkään ja paheksuen.

Kun päättää lopettaa tupakoinnin

Kurssilla jaettiin lomakkeita, joissa piti vastata tupakointiin liittyviin kysymyksiin. Minä totesin, että lopettaminen kertaheitolla olisi tietysti paras keino, mutta se ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollista. Kerroin kurssilla, että pyrin lopettamaan tupakointia vähentäen. Onnistuin syksyn aikana vähentämään päivän aikana polttamieni savukkeiden määrää jonkin verran.

Vähitellen tupakoimattomuus arkipäiväistyy

Tupakoinnin lopettaminen on kokeilua, totuttelua, toistoa ja sinnikkyyttä. Olo on alkuun epämukava, mutta fyysiset vieroitusoireet helpottavat vähitellen. Tapariippuvuus ja tottumuksen voima voivat vaikuttaa kuukausia lopettamisen jälkeen. Jos päätöksessä pysyminen tekee tiukkaa, kannattaa kerrata tupakoinnin haittoja ja tupakoimattomuuden hyötyjä.

Mitä tupakointi uhkaa viedä

Kurssilla lueteltiin paljon tupakoinnin jatkamiseen liittyviä suoria terveyshaittoja ja kerrottiin yksityiskohtaisesti vakavista mahdollisista sairauksista. Tupakoinnin lopettaminen vähentää terveysriskejä. Se on todennäköisesti tärkein omaa terveyttä koskeva päätös, jonka voi tehdä itse.

Kurssi oli hyvä. Se tarjosi paljon tietoa – sellaistakin jota ei ollut juuri tullut ajatelleeksi. Itse en kuitenkaan vielä saanut riittävästi tarmoa siihen, että yrittäisin tupakoinnin lopettamista tällä hetkellä kerralla kokonaan.

Niin paljon kurssi kuitenkin vaikutti, että kävelin viimeisen kerran jälkeen apteekkiin ja ostin nikotiinikorvaustuotetta. Tuotteen sanotaan olevan apuna tupakoinnin lopettamiseen liittyvissä vieroitusoireissa tai tupakoinnin vähentämiseen henkilöille, jotka ovat motivoituneet tupakoinnin lopettamiseen. Ajatuksena on, että voisin ainakin kokeilla olla ilman tupakkaa.

Taidetta vain omille kavereille?

Tukahduttaako valtion tuki luovuuden? Eikö taidetta tehdä lainkaan suurelle yleisölle? Kulttuurialan valtionavustuksia leikataan merkittävästi. Lisääntyykö yhteiskunnan pahoinvointi ilman kulttuuria?

Teattereilla on edessään sopeuttamistoimia.

Teatterikaupunkien näyttelijöitä jalkautui torstaina eri puolilla maata keräämään allekirjoituksia kulttuuriadressiin. Adressilla puolustetaan suomalaista kulttuuria ja vastustetaan leikkauksia siihen. Adressi luovutetaan myöhemmin päättäjille mielenilmauksen yhteydessä. Olen kuullut jonkun kulttuuriväen edustajan sanoneen, että nyt eletään kulttuurivihamielistä aikaa.

”Taide ja kulttuuri ovat eri muodoissaan läsnä kaikkialla”

Sakset seis! on tekijöiden ja yleisön hätähuuto taiteen ja kulttuurin puolesta. ”Maamme hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin”, adressissa todetaan. ”Kulttuuri luo iloa, yhteenkuuluvuutta ja empatiaa, auttaa demokratian monitahoisten ongelmien ratkaisussa ja rakentaa lapsille ja nuorille tulevaisuutta.” Näin kulttuurin puolesta puhuvat adressin laatijat.

Kaikki eivät kuluta kulttuuria

Jo nyt teatterit ovat ilmoittaneet tarpeestaan vähentää työntekijöitä, esitysten ja ensi-iltojen vähentämisestä ja lipunhintojen korotuksista. On todettu, että sopeutumistoimet vaikuttavat suoraan kulttuurin saavutettavuuteen. Leikkaukset kohdistuvat myös muun muassa orkestereihin, kirjastoihin ja museoihin.

Leikkaukset ovat herättäneet huolta kulttuurialan toimijoiden keskuudessa. Kulttuuriala on yrittänyt korostaa, kuinka kulttuuri on itseisarvo. Sanotaan, että moninaiset kulttuurin muodot rikastuttavat yhteiskuntaa.

Toisaalta kaikki eivät kuluta kulttuuria. Kulttuuri voi tuntua vieraalta ja kaukaiselta. Minä kuitenkin katson niin, että on olemassa kaikille kokemisen arvoisia kulttuuririentoja. Esimerkiksi Moulin Rouge -musikaali on ollut tänä vuonna Helsingin kaupunginteatterin vetonaula. Itse en ole nähnyt.

Mitä minuun muutenkin tulee, en käy esimerkiksi teattereissa, konserteissa tai museoissa. Myöskään kotimaisia elokuvia en käy katsomassa kuin harvoin. Voisin olla kiinnostuneempi ja ehkä avoimempi uusille kokemuksille.

Marginaalisia taideprojekteja?

Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola on kirjoittanut seuraavasti: suomalainen kulttuuriväki ei suurin surminkaan halua tehdä taidetta massoille – vaan eliitille, itselleen, rahoittajilleen ja omille kavereilleen. Ukkola kysyy, kun joka puolelta pitäisi leikata, mitä järkeä on lapioida rahaa marginaalisille taideprojekteille. ”Väitän, että valtion tuki kulttuurille ei kannusta luovuutta – se pahimmillaan tukahduttaa sen.”

Taidetta ei pidä tehdä vain taiteen vuoksi

Adressin laatijoiden mukaan ilman kulttuuria yhteiskuntamme pahoinvointi lisääntyy. Tämä on tietysti voimakkaasti ilmaistu. Mutta senkin vuoksi olisi tärkeää, että kulttuuritarjonta tavoittaisi ja puhuttelisi ihmisiä nykyistä enemmän.

Suosittelisin turisteille Tallinnaa

”Matkailusivustolta karu arvio Helsingistä – yksi maailman tylsimmistä kaupungeista.” Otsikko antaa ehkä liian negatiivisen kuvan aiheesta. Helsingin sijoitusta kansainvälisen matkailusivuston erikoisella listalla voi pitää hyvänäkin.

Rautatientori – kiinnostava nähtävyys?

Sivusto on nimittäin listannut matkailukohteita, joiden kerrotaan olevan ihanteellisia tylsille ihmisille. Perusteluissa Helsingistä annetaankin myös myönteisiä arvioita.

Helsinkiä tylsempiä kaupunkeja ovat muun muassa Slovakian pääkaupunki Bratislava ja Italian Pisa. Koko listalla Helsinki on sijalla kuusi.

Matkailusivuston listauksesta uutisoi Ilta-Sanomat.

Rauhallisuus voi haitata

”Helsinkiä, Suomen pääkaupunkia ylistetään sen rauhallisesta ja seesteisestä tunnelmasta, mutta tämä rauhallisuus voi haitata niitä, jotka etsivät elävämpää kaupunkikokemusta”, sivustolla todetaan.

Helsingiltä sanotaan puuttuvan ”vilkasta energiaa”, ja monipuolisia nähtävyyksiä, jollaisia löytyy muista eurooppalaisista pääkaupungeista. Tämän vuoksi Helsingin kerrotaan sopivan niille, jotka arvostavat rauhaa eläväistä kaupunkielämää enemmän.

Ei jännittäviä kohteita

Sitä millaisin kriteerein kaupunkeja on arvioitu, ei kerrota. Kyseisten kaupunkien katsotaan edustavan vastakohtaa kaupungeille, joissa on ”eloisia kulttuureita ja jännittäviä kohteita”.

On sanottava, että minuakin hieman harmittaa aina ulkomaalaisten turistien puolesta, kun he kulkevat Helsingin keskustassa. Toivon aina, että turistien lomamatka suuntautuisi myös Tukholmaan ja Tallinnaan, joissa olisi tarjolla hieman eri tavalla kiinnostavia kohteita, nähtävyyksiä ja elämyksiä.

Uusi matkailuvaltti

Toki ulkomaisessa mediassa Helsinkiä on usein kuvattu kiehtovaksi kaupungiksi, joka tarjoaa myös omaperäisiä elämyksiä. Meille kovin tutut pääkaupunkimme nähtävyydet varmasti tekevät vaikutuksen turistiin.

Helsingin keskusta vain ei moniin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin verrattuna välttämättä samalla tavalla sykähdytä. Mutta matkailusivustonkin mainitsema tunnelma voisi olla myös matkailuvaltti. En tiedä hyödynnetäänkö sitä.

Opettavaisia tarinoita: Rakkausnovelli

”Jos kaipaat paitaasi, se on täällä.” Richard laittoi naureskellen viestin Jenniferille. Jennifer oli lähtenyt aamulla Richardin luota kiireellä töihin. Hän ei ollut löytänyt paitaansa ja joutui lähtemään ilman sitä vain jakku yllään. ”Tulen hakemaan sen lounastunnilla”, Jennifer vastasi.

Ihastuneita kuin ilmapallot.

Jennifer ja Richard tapasivat silloin tällöin työasioiden merkeissä. Nyt he olivat osallistuneet yhteiseen seminaariin, jonka päätteeksi he olivat lähteneet pienen porukan mukana baariin lasilliselle. Richard oli väsynyt ja tuli helposti humalaan muutaman drinkin jälkeen. Hän jutteli pienessä sievässä avoimesti asioistaan Jenniferille. Mies kertoi kuinka ei nykyisessä elämäntilanteessaan saanut nukuttua. Hän sai houkuteltua Jenniferin luokseen pitämään hetkeksi seuraa. Jennifer ei pitänyt itseään parhaana apuna, mutta lähti stressaantuneen miehen tueksi.

Richard oli asumuserossa. Hänellä oli päällä vaikea ja kallis eroprosessi. Hän oli ollut vaimonsa kanssa yhdessä kaksi vuotta, siitä puolitoista vuotta naimisissa.

Richard oli tavannut tulevan vaimonsa teatterissa. Välitauolla Richardin silmään oli pistänyt hyvänäköinen nainen. Nainen oli isossa seurueessa, mutta Richard raivasi tiensä hänen luokseen. Richard kysyi lämpimikseen mitä kaunokainen tykkäsi esityksestä. ”Aivan ihana”, nainen vastasi, mutta Richard ei kuullut hälinän seasta mitä nainen sanoi. ”Minunkin mielestäni todella tylsää ja typerää”, Richard sanoi. ”Lähtisimmekö kritisoimaan näytelmää yhdessä lasilliselle,” Richard kysyi. Nainen hämmentyi miehen ehdotuksesta, mutta sanoi, että voisihan hän lähteäkin.

Richard ja Charlotte rupesivat tapailemaan. Suhde syveni. Nainen oli halunnut pian naimisiin.

Häät olivat hulppeat. Tunnettu bändi jumputti hip hopia. Stand up -koomikko oli selvittänyt Richardin taustoja ja lateli totuuksia hänen aiemmista, julkisuudessakin puiduista suhteistaan. Sukulaisia ei naurattanut. Richard huusi väliin, että koomikon ura loppuisi lyhyeen.

Richardin oli vaikeaa päästää menneisyyden haikailusta irti

Vaimoa alkoi vähitellen hermostuttaa se, että mies ei päässyt aiemmista suhteistaan yli. Richard muisteli kaiken aikaa menneitä, usein lyhyiksi jääneitä suhteitaan. Mies oli usein ihastunut, ja saanut valloitettua haluamansa ihmisen, mutta ei ollut itse viihtynyt pitkään paikallaan.

Vaimo oli saanut Richardin haikailusta tarpeekseen. Charlotte ei sietänyt miestä, joka katsoo taaksepäin. Hän halusi miehen, jonka kanssa elää tässä hetkessä. Tärkeää olisi suunnitella tulevaa. Charlotte päätti erota. Tyhjin käsin hän ei kuitenkaan lähtisi. Mies oli velkaa siitä, että oli siirtänyt hänen unelmiensa toteuttamista. Nyt hän ansaitsisi jotakin tulevaisuuden varalle.

Richard ei ollut koskaan ajatellut, että joutuisi tällaiseen tilanteeseen. Aiemmatkin kumppanit olivat tosin tulleet kalliiksi luksuselämän vuoksi.

Richardista paljastuu uusia puolia

Puolilta päivin Richardin ovikello soi. Hän oli juuri tullut suihkusta ja meni avaamaan oven pyyhe päällään.

Tässä. Löytyi takkahuoneesta, Richard sanoi ja ojensi paidan Jenniferille.
Kiitos, Jennifer sanoi, ja meni kylpyhuoneeseen pukemaan paidan päälleen.

Jennifer tuli saliin ja katsoi hiukan ihmetellen Richardia. He tapasivat aina silloin tällöin ja pitivät säännöllisesti yhteyttä, mutta nyt Richard näyttäytyi aivan uudessa valossa. Oletko sinä edes se sama mies, Jennifer mietti. Hyvin asiallinen, hieman hiljainen ja joskus totinenkin Richard olikin melkoisen villi, mutta samaan aikaan lempeä.

Kaikilla oli kuva miehestä, joka kunnioitti aina toisia, puhui heistä kauniisti ja lisäksi kuunteli ja ymmärsi. Hänen avioliittoaan oli pidetty rakkaudentäyteisenä.

Richard oli harteikas, voimakas ja väkevä ilmestys. Jennifer oli jo aiemmin pannut merkille miehen jykevänkauniit kasvot ja tummat lainehtivat hiukset, jotka nyt märkinä näyttivät syötäviltä.

Richard naureskeli vaikka miestä painoivat monet asiat.

Richardin liiketoiminnot sukelsivat. Tämä johtui henkilökohtaisista syistä. Avioero oli vienyt huomion ja syönyt voimia. Organisaatio ei toiminut ilman Richardia ja asiakassuhteet kärsivät. Richard oli pantannut kaiken tietonsa, koska ei luottanut enää kehenkään. Muut firmassa olivat kaikista tärkeistä asioista tietämättömiä.

Nyt Richard kuitenkin oli hyväntuulinen. Viime yö oli tehnyt pienen muutoksen. Hän keskittyisi kaikkeen hyvään ja kauniiseen, vaikeuksistaan huolimatta.

Minkälainen työpäivä menossa? Richard kysyi.
Aivan tavallinen, kiirettä ja hankalia asioita, Jennifer vastasi
Sellaistahan se on. Mikä on hankalinta, Richard kysyi.
Ehkä eniten aikaa ja energiaa syö kuitenkin johdettavat, Jennifer sanoi.
Mikä heissä? Richard kysyi.
No syödään kahvitauolla banaania ja leikitään apinaa, Jennifer tuskaili.
Kaikenlaista. Nuoremmat eivät aina käyttäydy töissäkään, Richard sanoi ymmärtäen.

Richard päätti, että hän lopettaisi vanhojen vatvomisen. Hän katsoisi luottavaisena tulevaan. Ehkä onni ei olisi kaukana. Hän saisi bisnekset taas kuntoon. Erostakin hän päätti selviytyä voittajana.

Näemmekö uudelleen? Siis näin epävirallisissakin merkeissä, Richard kysyi.
En tiedä onko se viisasta. Nyt minun pitää mennä”, Jennifer sanoi.

Richard saattoi Jenniferin ovelle. Jennifer vilkaisi vielä ovenraossa Richardia. Miehen vihreät silmät sytyttivät lämmön hänen sisällään. Hän ehkä pystyisi unohtamaan sen, että Richardin yritys oli hänen toimistonsa asiakas.

Jennifer käveli autolleen. Hän hymyili. Nyt hän oli hukannut Richardin luokse myös sydämensä.