Hauska keikka ja hyvä porilainen

Olihan se lähdettävä kokemaan lauantai-illan huumaa ja pyörähtämään taas vähän ulkona. Kotikaupungin pienessä keskustassa, viihtyisässä pubissa, esiintyi tunnettu pianovirtuoosi. Ohjelmassa oli musiikkia joka lähtöön.

Musiikkia monipuolisesti.

Pubi oli aivan täynnä kun iltayhdeksältä alkoi Heikki Ruokonen Show.

Covereista eli lainabiiseistä koostunut yhden muusikon esitys oli vaikuttava. Mies sai kosketinsoittimestaan irti kaiken, ja tuntui kuin paikalla olisi kokonainen bändi. Hyvä cover on tuttu, yllättävä ja menee ihon alle.

Ohjelmistossa oli lukuisia hienoja sovituksia tutuista biiseistä. Soittolistalla oli kotimaista iskelmää sekä rock- ja popklassikoita. Yleisöä villitsivät muun muassa sellaiset tutut kappaleet kuin Kirkan Hetki lyö, Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli, Leevi And The Leavingsin Onnelliset ja Brita Koivusen Suklaasydän.

On tosin sanottava, että välillä laulu meni hieman ylitulkinnaksi ja mies korotti ääntään lähes huudahtaen, mikä hieman ”särki”. Kaiken kaikkiaan keikassa oli humoristinen ote. Oli tuttuja biisejä, joita kuitenkin nykyisin harvoin kuulee.

Väki viihtyi, ja pienessä tilassa tanssittiinkin. Minuakin pyydettiin tanssimaan, mutta ei minusta sellaiseen ole, joten jouduin kohteliaasti kiittämään ja pahoitellen kieltäytymään. Se tuntui hieman ikävältä, mutta onneksi nainen löysi pian tanssiseuraa. Tanssijoille tarjoiltiin myös muun muassa valssia.

Tuttu mies

Heikki Ruokonen on työskennellyt myös kanttorina, musiikinopettajana ja kuoronjohtajana. Hän toimi pitkään sekakuoro Prima Vistan taiteellisena johtajana. Kuoro esittää muun muassa klassista ja kevyttä musiikkia, kansanlauluja, gospelia ja rockia. Vuonna 2011 Prima Vista sijoittui TV2:n Suomen Paras Kuoro -ohjelman finaalissa kolmanneksi.

Tunnen Ruokosen vuosien takaa. Hän vieraili kerran radio-ohjelmassani. Mies oli tuonut nipun levyjä mukanaan ja ajatuksena oli keskustella hänen valitsemastaan musiikista. Me intouduimme kuitenkin niin kovasti juttelemaan yleisesti musiikista, ettemme ehtineet tunnin aikana soittaa kuin yhden biisin.

Sunnuntain haikeus

Lauantai-iltana olisi keskustassa ollut muutakin musiikkitarjontaa, kuten yökerhossa esiintyvä 1990-luvulta tuttu teknoyhtye. Minulta tällaiset keikat jäävät väliin, koska showtime on vasta yhdentoista jälkeen. Pienessä pubissa keikat alkavat jo yhdeksältä, mikä on mukavaa.

Ja olihan se keikan jälkeen käveltävä jo tutuksi tulleen snagarin kautta. Pakettiautoon rakennetusta grillikioskista valitsin yöpalaksi tällä kertaa kerrosporilaisen. Ihan hyvää, mutta parempiakin tuplaporilaisia olen saanut.

Sunnuntaisin mielen voi vallata epämääräinen haikeus. Melankolinen olo sunnuntaisin on kuulemma aivan yleistä. Apeus voi iskeä siitäkin huolimatta, että on viikonloppuna palautunut hyvin työstä. Minusta kyse ei ole yksin suhteesta työhön vaan siitä, että lauantai vain on usein niin mukava päivä, ja siihen sisältyy paljon vapaata tekemistä. Tulee sellainen olo kuin ”voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna”, kuten eräässä kappaleessa lauletaan.

Hauska lauantai-ilta: bluesia ja kebabia

Lauantaina alkuillasta tuli pohdiskeltua, voisikohan sitä tehdä jotain muuta kuin sitä tavallista, että iltauutiset ja sänkyyn. Alkoi jostain syystä tehdä mieli yöelämään. Mietin, että jos lähtisi todella pitkästä aikaa pyörähtämään jossakin baarissa. En tuntenut kotikaupungin ravintolatarjontaa juuri lainkaan.

Soittajat innostuivat myös improvisoimaan.

Aloin hakea tietoa eri paikoista. Kahdessakin paikassa olisi ollut tarjolla elävää musiikkia, mutta ne olivat loppuunmyytyjä. Liput olisi pitänyt siis hankkia etukäteen. Jatkoin tutustumista, ja löysin erään pubin sivut, joilla kerrottiin, että paikalla on bändi. Sinne olisi vapaa pääsy, ja mikä parasta – bändi aloittaisi jo yhdeksältä. Yleensä harmittaa se, että monessa paikassa showtime on vasta yhdentoista jälkeen, jolloin minä olen valmis jo lähtemään kotiin.

Bluesin sydämeen

Pubi oli aivan täynnä. Jouduin seisoskelemaan takki päällä. Yhdeksältä lavalle nousi suomalainen bluesyhtye Smockestack. Bändi lupaa viedä syvälle bluesin sydämeen. Yhtyeen mukaan sen soundi rakentuu klassisten blues-mestareiden ympärille. Viiden hengen blues/roots coverbändi soittaa autenttista brittiläis-/amerikkalaistyylistä bluesia muutaman tutun suomalaisen vaikuttajan ohella.

Kokoonpanossa on rummut, basso, kitara, koskettimet ja saksofoni. Bändi koostuu ammattimuusikoista ja musiikinopiskelijoista.

Kävin tiskillä ja sain istumapaikan. Heitin takin pois päältä. Musiikki sai hymyn huulille ja sormet hyppelemään pöydällä. Bändi soitti kaksi pitkää settiä. Biisilistalla oli perusbluesia ja myös hieman rokahtavaa kamaa. Bändi soitti myös muutaman suomenkielisen oman biisin, jotka olivat hauskojakin.

Väki viihtyi ja ajoittain jopa hullaantui. Hyvästä musiikista ja mainiosta fiiliksestä tälle pumpulle neljä tähteä. Keikkoja varmasti riittää.

Maittava yöpala

Kun olin lähdössä kotiin, huomasin kadulla snaggarin. Se oli pakettiautoon rakennettu nakkikioski. Katsoin menua ja huomasin heti rullakebabin, joka on yksi suosikkejani. Tein tilauksen ja kun odottelin annoksen valmistumista, tutustuin grillikioskiauton yöpalatarjontaan tarkemmin.

Listalla oli vaikka mitä, aina kanakebabeista, hampurilaisiin ja jopa kanansiipiin asti. En tiedä miten tuollaista valikoimaa voi pyörittää pienessä pakussa ja yksin töissä ollut nuori mies. Huomasin, että ehdotonta suosikkiani – tuplaporilaista – olisi saanut myös. Jo sen takia kannattaa lähteä toistekin viikonloppuiltana ulos.

Rapea olo

Kotikaupungin ravintolatarjontaan voisi tutustua enemmänkin ja käydä jatkossakin keikoilla. Olen asunut kaupungissa jo muutaman vuoden, ja nyt yllätyin, että pienessä keskustassa on muutamakin paikka, jossa on elävää musiikkia viikonloppuisin.

Sunnuntaipäivää hallitsi väsynyt ja jopa krapulainen olo, vaikka olin kotona ennen puolta yötä ja join illan aikana kaksi lasia limonadia. Koska olen tottunut vetäytymään nukkumaan tavallisesti hyvin aikaisin, ei kunnon unta tahtonut enää tulla. Oloa korjaamaan oli saatava pizzaa, suklaajäätelöä ja mustaa kahvia.

Kasviksia, marjoja, hedelmiä – ja kebabia

En ole ottanut aivan kirjaimellisesti uusia ravintosuosituksia. Olen toki alkanut kiinnittää huomiota monipuolisempaan ja terveellisempään ruokavalioon. Ostan kasviksia ja voin valita lounaaksi myös salaattiannoksia. Terveyshyödyt kuitenkin ilmeisesti kumoaa liian usein nautittu liharuoka ja makean napostelu.

Kasviksia entistä enemmän.

Välillä hedelmät ja marjat korvaavat aamupalaleivänkin, joka ei aina maistu. Leivästä on lähtenyt hieman maku, koska ei enää keksi mitä leivän päälle voi laittaa, kun esimerkiksi leikkeleitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän.

Kansalliset ravitsemussuositukset kehottavat kasvipohjaiseen syömiseen. Suositusten mukainen ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Pitäisi vähentää napostelua

Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi muun muassa hillitsee nälän tunnetta ja tukee painonhallintaa.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Itselläni ongelma onkin varsinkin makean napostelu. En osaa ottaa tarpeeksi vakavasti diabetesta, joka ei ole tasapainossa. Omenat, päärynät, mandariinit, porkkanat ja mustikat onneksi maistuvat nykyisin ja paikkaavat epäterveellisempää napostelua.

Lihan käyttöä on kehotettu suosituksissa vähentämään. Itselläni tulee syötyä ehkä liikaa lihaa, kalaa taas liian vähän. Uudessa lähikaupassani on runsas salaattibaari. Siitä otan silloin tällöin värikkään lounaan. Valikoimassa on muun muassa erilaisia Pohjois-Afrikan makuja, joita en ole vielä maistanut.

Laiskan epäterveellinen lounas

Viikonloppuisin on tapana valmistaa ruokaa itse. Joskus kuitenkin sorrun tilaamaan ruokaa kotiin. Se on usein raskasta mättöruokaa. Lauantain kunniaksi selailin pizzapaikan menua netissä ja tilasin pitkästä aikaa, mutta tylsästi ja epäterveellisesti lounaaksi kebabin.

Onhan tässäkin annoksessa salaattia.

Kävin lauantaina kaupassa, ja valitsin muun muassa hedelmiä. Mutta tuli ostettua myös limsaa, sipsejä, suklaata ja karkkia. Vaikka hyvinvointi ohjaa hieman enemmän omia syömisiäni, kumoutuu se usein herkkunälän vuoksi.

On todettu, että suomalaiset kokevat itsensä hemmottelun ja palkitsemisen tärkeäksi. Vaikka tuntee ansaitsevansa herkutteluhetken, kohtuus kaikessa. Liiasta herkuttelusta voi tulla syyllinen olo. Se taas voi heikentää elämänlaatua.

Chili con carne – helppo lempiruoka

Päätin laittaa lauantaille herkullista pataruokaa. Chili con carnen valmistamiseen on hieman erilaisia aineksia ja ohjeita. Minulla meni ruuanlaitossa pieleen vain kaksi asiaa. Olin tutustunut resepteihin huolella.

Jotain annoksesta puuttuu…

Chili con carne on yksi suosikeistani, mutta en ole aiemmin valmistanut sitä itse. Ajattelin, ettei tämän klassikkoruuan valmistaminen niin vaikeaa voi olla.

Kun etsin valmistusohjeita, oli joukossa hyvin monimutkaiselta ja vaativalta vaikuttava ohje, jossa oli hyvin monenlaisia aineksia ja työvaiheita. Ohjeen mukaan olisi pitänyt liottaa kuivattuja papuja vedessä yön yli kattilassa. Seuraavana päivänä olisi pitänyt keittää papuja hiljalleen 40 minuuttia. Ja vasta tästä olisi alkanut hyvin monivaiheinen ja vaikeaselkoinen valmistaminen.

Löysin kuitenkin helpolta vaikuttavan reseptin. Kävin perjantaina kaupassa ostamassa kaiken tarvittavan, kuten jauhelihaa, ruskeita papuja ja chilitomaattimurskaa.

Vaikutti alkuun helpolta

Päätin noudattaa helppoa valmistusohjetta, jossa ei ollut paljon erilaisia työvaiheita. Valmiin murskan lisäksi tarvittiin vain sipulia, valkosipulia, paprikaa, vettä ja suolaa.

Sattumalta huomasin lauantaiaamuna kuitenkin aivan toisenlaisen reseptin. Oli lähdettävä vielä aamulla kauppaan ostamaan lisää mausteita ja lihaliemikuutio.

Ruskistin kattilassa jauhelihan, lisäsin joukkoon hienonnettua sipulia ja valkosipulinkynttä sekä kuutioitua paprikaa. Annoin niiden pehmetä hetken.

Tämä vaihe kävi helposti.

Sitten olisi pitänyt valuttaa pavut siivilässä ja huuhtoa kylmällä vedellä. Mutta huomasin, että jotain puuttui. Nimittäin siivilä. Ei minulla sellaista ole. Tämä työvaihe ja olennainen osa ruuasta oli siis jätettävä kokonaan pois.

Mutta, kaadoin joukkoon chilitomaattimurskan ja vettä. Annoin hautua noin kymmenen minuuttia. Tarkistin välillä makua ja lisäsin suolaa.

Kun ruoka oli valmista, istuin pöytään. Huomasin, että chili con carnessa ei ollut makua niin kuin siinä pitäisi olla. Lisäsin mausteita, joita toisessa ohjeessa oli mainittu. Lisäsin hiukan mustapippuria ja jauhettua paprikaa. En sentään lisännyt sokeria ja kanelia, jotka myös eräässä ohjeessa mainittiin.

Vaatisi huolellisempaa valmistelua

On sanottava, että ei olisi pitänyt luottaa yksinkertaisimpaan valmistusohjeeseen ja valita valmista chilitomaattimurskaa. Olisi ollut huomattavasti parempi tehdä se oikein, eli laittaa oikeaa chiliä hienonnettuna ja tämän lisäksi erikseen tomaattipyrettä ja paseerattua tomaattia.

Tuli valmistettua nyt chili con carnetta hieman soveltaen eri valmistusohjeiden mukaan. Suosittelen seuraamaan vain yhtä ohjetta.

Chili con carne tarjoillaan yleensä keitetyn riisin kanssa. Mutta se sopii myös tortillojen tai tacojen täytteeksi. Minä laitoin itselleni nacho chipsejä.

Chili con carne olisi varmasti ollut helpompikin valmistaa suunnittelemalla hieman etukäteen. Olisi pitänyt tehdä kaikki vaiheet huolella.

Täytyy sanoa, että chili con carne ei ihan onnistunut, mutta oli ihan herkullista minun makuuni. Jotain olennaista eli papuja ei annoksessa ollut, mutta ruoka oli sittenkin sopivan mausteista ja täyttävää. Söin kaksi annosta.

Uusi ruokakauppa – uudet elämykset

Lähimarketti sulki ovensa. Sen tilalle aletaan rakentaa uutta kauppaa. Teen nyt ruokaostokset kauempana sijaitsevassa marketissa. Sen runsas ja minulle aivan uusi tuotevalikoima ilahduttaa. Marketti on toista ruokakauppaketjua.

Makua arkipäivään kuin ulkomailta.

Minulla muutos arjessa näkyy niin, että kauppamatka on pidempi ja – ilman kaupallista yhteistyötä – plussapisteet ovat vaihtuneet bonuksiin.

Olen tottunut arkena syömään enimmäkseen mikroaterioita. Lähikaupan aterioiden valikoimaan olin jo tottunut. Usein on tullut syötyä samoja aterioita.

Aivan uusia kokeiluja

Uudenkin lähimarketin valikoimassa on tutut, esimerkiksi Saarioisten, Atrian ja Kokkikartanon mikroateriat, mutta myös paljon muuta. Minua ovat ilahduttaneet ruokaisat ja maukkaat Rosso sekä Herkku Classics -ateriat.

Tosiaan – en tiennyt, että Rosson pasta-aterioita saa nyt myös kotona nautittavina annoksina. Aterioiden kerrotaan olevan Rosson keittiömestareiden suunnittelemia, ja niiden inspiraationa on Rosso-ravintoloiden makumaailma.

Erityisesti minua on ilahduttanut jättilihapullapasta-ateria. Tässä tuhdissa ateriassa on lihapullia ja maukasta rigatonipastaa tomaattikastikkeessa. Olen ennen jopa vältellyt parmesaanijuustoa, mutta sekään ei tässä ateriassa haittaa. Lihapullien ja pastan maku on kohdillaan. Tuntuu, että nämä ateriat ovat omalla tasollaan mikroaterioiden valikoimissa. Hintakin tosin on kalliimpi.

Toinen uusi ateria, joka maistuu erityisesti, on Rosso kananpoika-pekoni-rigatoniateria. Tässä ateriassa on broilerin sisäfilepaloja rigatonipastan kera. Makua annokseen tuo myös pekoni.

Juhlaruokaa mikrossa

Myös uusi löytö, Herkku Classics, on sellainen tuotemerkki, jonka valmisateriat tekevät lounashetkestä mainion. Suosikiksi on noussut karamellikana. Ateriassa on broileria makeassa aasialaisittain maustetussa kastikkeessa ja basmatiriisiä. Pakkauksessa kerrotaan, että ateria on käsintehty aidoista raaka-aineista. Hinta onkin jonkin verran muita mikroaterioita kalliimpi.

Maukas ja mukavan kevyt lounaaksi.

Yksi lempiruokani on ranskalaisen keittiön klassikko burgundinpata. Minulla ei kuitenkaan ole taitoa tai kärsivällisyyttä tämän herkullisen pataruuan kokkailemiseen itse, mutta nyt sitäkin on saatavilla valmisateriana. Tämän mikroaterian voisi laittaa vaikka sunnuntailounaaksi, sillä kyseessä on minusta juhlava ruoka.

Jotta tulisi noudateltua uusia ravitsemussuosituksia, olisi hyvä tietysti valita myös kasvipohjaista lounasta. Myös erilaisissa salaattiaterioissa riittää uudessa lähikaupassani hyvin valinnanvaraa.