Avainsana: yhteiskunta

Tuoko tekoälyn kehittyminen jo lähitulevaisuudessa mukanaan massatyöttömyyttä, epävarmuutta ja uutta niukkuutta? Vai tuoko suuri muutos kaikille jo seuraavien vuosien aikana uskomatonta yltäkylläisyyttä? Vastaus riippuu paljon siitä, mistä päin maailmaa ja kenen näkökulmasta asiaa katsoo.

Työntekijöillä on pessimistisempi näkemys.

Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden johtajat hehkuttavat positiivisia vaikutuksia. Euroopassa puolestaan pelätään työpaikkojen vähenevän.

Kirjailija Pontus Purokuru kirjoittaa kirjassaan Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi (Kosmos, 2018), että väki haluaa eroon pakosta tehdä palkkatöitä. ”Silti koulutus, julkinen keskustelu, ja koko elämänmuotomme perustuvat oletukseen siitä, että palkkatyö ja yrittäjyys ovat elämän suurin sisältö.”

”Pian tekoäly ja robotit vievät meidän työmme. Se on tietenkin erinomainen asia, koska silloin meille jää aikaa tehdä sitä mitä haluamme eli laiskotella”, Purokuru katsoo. Hän maalailee: ”Mielekäs ja nautinnollinen elämä kaikille. Työvelvoitteiden tilalle samppanjaa, leikkokukkia, kaviaaria ja vapautta tuhlata aikaa joutilaisuuteen.” Minimoidaan työaika, Purokuru kehottaa. Hänen mukaansa perustulon avulla voidaan oikeastaan hävittää palkkatyö.

Tasa-arvoisuutta vai epävarmuutta?

Tekoäly voisi ihanteellisessa muodossa lisätä tasa-arvoisuutta, mutta se aiheuttaa myös epävarmuutta. Vaikka tekoälystä on moneen, ja siitä on hyötyä eri osa-alueilla, se tuo uudenlaisia haasteita. Tekoäly voi viedä työtä tietyiltä ammattialoilta, ja ihmisille voi koitua kauniisti kuvaillun joutilaisuuden sijaan toimettomuutta. Tästä aiheutuu epäarvoisuutta.

Jokainen tietää ja liian moni tuntee, että yhteiskunnassa on epäkohtia. Monet ongelmat vaikuttavat yhteiskuntamme toimintaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat erot, ja yhteisten näkökulmien etsintä jää helposti taka-alalle. Koulussa kerrottiin ennen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Nykyajan politiikka tuntuu kuitenkin keskittyvän vastakkainasetteluihin.

Ihmisillä on yhä enemmän vastakkaisia ja erilaisia näkemyksiä, tarpeita ja etuja, joiden välille syntyy poliittista erimielisyyttä. Rakentava erimielisyys perustuu siihen, että opitaan kuuntelemaan toista aidosti. Kunnioittava keskustelu voi johtaa ratkaisuun, jota kukaan ei olisi yksin keksinyt.

Keskustelua värittää valtion vaikea taloustilanne, kun varoja ei ole kaikkien tarpeiden kattamiseen. Jaettavana on vain niukkuutta. Kiristetään ja leikataan.

Yltäkylläisyyden aika?

Mutta voiko tekoäly ja robotit tosiaan muuttaa kaiken paremmaksi? Elon Musk ennustaa, että tekoälyn kehitys tulee mullistamaan maailmaa jo seuraavien viiden vuoden aikana. Hän arvelee, että seuraukset ovat positiivisia.

Tekoäly ja robotit pystyvät tuottamaan tavaroita ja palveluita ennennäkemättömällä tehokkuudella. ”Todennäköisin vaihtoehto on uskomattoman yltäkylläisyyden aikakausi”, maailman rikkain ihminen sanoo. Muskin positiivisessa skenaariossa ”kaikki voivat saada mitä vain ikinä haluavat”. Työstä tulee vapaaehtoista. Raha on merkityksetöntä.

Periaatteessa tuottavuuden kasvu veisi meitä lähemmäs yltäkylläisyyttä, kuten Musk ennustaa. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että astuisimme ihannemaailmaan. Niukkuus ei välttämättä katoa maailmasta. Todennäköisemmin kehitys menee niin, että jostain löytyy uutta niukkuutta.

Katoavatko työpaikat?

Toinen asia on se, millaisen yhteiskunnallisen myllerryksen tekoäly aiheuttaisi, jos se onnistuisi korvaamaan ihmistyön yhä laajemmin. Mitä ihmiset silloin tekisivät ansaitakseen elantonsa? Elon Muskin vastaus on perustuloa muistuttava ratkaisu. Valtio ei tosin antaisi ihmisille rahaa ainoastaan perustarpeiden täyttämiseen vaan enemmänkin, riittävästi hyvään elämään.

Maailman johtava tekoälytutkija Bernhard Schölkopf kertoo, miksi ihmisten töiden katoaminen tekoälyn kehittymisen myötä on aito riski. On turha yrittää estää työpaikkojen häviämistä, koska se on jossain määrin väistämätöntä.

Saksalainen tutkija sanoi Ylen haastattelussa, että teknologisen murroksen aikana startup-yrityksillä on merkittävä rooli uusien työpaikkojen ja tehtävien luojana. Olisi varmistettava, että kun uusia työpaikkoja syntyy, monet niistä syntyvät tänne Eurooppaan.

Poliitikoilta tutkija toivoo luottamusta siihen, että tiede ja tutkimus tuottavat ajan myötä tuloksia, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Poliitikkojen olisi myös syytä miettiä, minkälaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin tekoäly meidät pakottaa. Nykyiset järjestelmät ja tavat toimia eivät sovellu tekoälyn aikakaudelle. Tällä hän tarkoittaa sitä, että tekoälyn tuotoksia ei veroteta, mutta ihmisen tekemää työtä verotetaan. Ei siis ihme, että yritykset yrittävät keksiä keinoja siirtää tehtäviä ihmiseltä koneelle.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavasta on puolestaan vaadittu, että jos tekoäly korvaa ihmistyötä, yhtiöiden voittoja pitäisi verottaa ja rahat ohjata yhteiskunnan hyväksi. Pelkona on, että kun työpaikkoja vähennetään, tuloveroja jää keräämättä ja softalisenssit ostetaan yhdysvaltalaisilta teknologiajäteiltä. Hyödyt valuvat ulkomaille. Tekoälyvoittojen verotuksen myötä rahat voitaisiin käyttää osaamisen kehittämiseen.

Peräti massatyöttömyyttä?

Ylen kyselyn mukaan puolet suomalaisista pelkää, että tekoäly johtaa massatyöttömyyteen. Ylen haastattelemat asiantuntijat kuitenkin katsovat, että huoli on ylimitoitettu. Ihmisten huolia ovat ruokkineet teknologiajättien ja tekoäly-yhtiöiden johtajien mahtailevat ennustukset, joissa he julistavat milloin minkäkin ammatin katoavan lähivuosina. Työmarkkinoiden kehityksestä he ovat kuitenkin luultavasti väärässä, asiantuntijat korostavat.

Tekoälyn vaikutuksista toistuu usein sama väärinkäsitys. Moni ajattelee, että tekoäly automatisoi ja korvaa työpaikkoja. Oikeasti se automatisoi työtehtäviä. Valtaosaan työpaikoista kuuluu useita erilaisia työtehtäviä. Vaikka tekoäly ottaa hoidettavakseen osan tehtävistä, työpaikka ei vielä katoa.

Uudenlaista osaamista kuitenkin vaaditaan. Teknologia synnyttää myös uusia ammatteja.

Mitä työntekijältä odotetaan?

Esimerkiksi yritysvalmennuksissa saatetaan korostaa, kuinka menestyvä yritys rakentuu ihmisistä, strategiasta ja rohkeista teoista. Siis ensinnäkin ihmisistä. Aika näyttää, miten on tulevaisuudessa.

Mutta millainen on tämän hetken suomalainen ihannetyönhakija? Työnantajat haluavat nyt ennen kaikkea ”itsenäisiä” tekijöitä. Tämä selvisi, kun Helsingin Sanomat kävi läpi tuhansia tuoreita rekrytointi-ilmoituksia. Lehti halusi selvittää, mitä ominaisuuksia työnantajat nyt kaikkein eniten toivovat.

Unelmien työntekijä on ennen kaikkea itsenäinen ja reipas. Ilmoituksissa oli muun muassa seuraavanlaisia kuvauksia: ”Odotamme sinulta kykyä työskennellä joustavasti eri tilanteissa. Tärkeintä on reipas työote. Uskot tiimityön voimaan, mutta osaat toimia myös itsenäisesti.”

Ovatko nämä sitten vain fraaseja? En tiedä, mutta tämä on varmasti ainakin hyvä tietää. Toivotaan, että alkanut pieni talouskasvu parantaa työllisyystilannetta, ja ihmiset pääsevät käyttämään osaamistaan.

Odottamaton kehitys

Teknologinen kehitys etenee hyvin eri tavalla ja paljon nopeammin kuin edes älykkäimmät ihmiset osaavat odottaa.

Maailma muuttuu vauhdilla, mutta ei toivottavasti hallitsemattomasti. Uskon, että muutos ei vaadi meiltä kaikkea kerralla.