Voiko töitä tehdä vain rahan vuoksi?

Kesälomat on monilla, kuten itselläni, jo pidetty. Useimmat töissä käyvistä ovat palanneet tai juuri palaamassa – toivottavasti virkistäytyneinä ja latautuneina – takaisin sorvin ääreen. Vaikka lomalla olisi onnistunut palautumaan hyvin, voi aluksi olla pieniä vaikeuksiakin tarttua taas täydellä tarmolla työtehtäviin. Mutta on hyvä tietää, että joskus töissä voi käydä ihan vain palkan vuoksi.

Joskus työ ei lähde sujumaan.

Itselläni on ollut vaiheita, jolloin työnteko on tökkinyt, ja olen ajatellut pelkkää työstä saatavaa rahaa. Motivaatio on ollut hukassa.

Olin firmassa, jossa ongelmana oli se, että työskentely muutaman osaston välillä ei toiminut. Itse vastasin palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisestä, mutta muut eivät tahtoneet pysyä keksintöjeni ja suunnitelmieni perässä. Olin usein turhautunut. Mietin monesti toimistolla vain, kuinka saisin työpäivän kulumaan niin, että kehtaisin lähteä taas alkuillasta pubiin ottamaan stressiin pari kaljaa.

Johtaja otti meidät osastojen vetäjät puhutteluun, ja teki selväksi, että isoja muutoksia olisi tulossa ellei yhteinen työskentelymme ala sujua. Minä tunsin olevani tässä tilanteessa jo valmis luovuttamaan. Lauleskelin mielessäni Kolmas nainen -yhtyeen kappaletta Valehtelisin jos väittäisin: ”Ois kai siistii antaa periksi. Toteais vain kylmästi: ’Ei tästä mitään tuu. Lähtis kävelemään. Painais oven kiinni perässään.'”

Taloudellinen pakko nuorena asuntovelallisena sai kuitenkin vain jaksamaan päivästä toiseen.

Muita mielekkäitä asioita

Asiantuntija totesi Ylen artikkelissa, että jos työnteko tökkii, joskus ihan vain kylmän rahan ajatteleminenkin voi auttaa. Loputtomasti rahan motivoivaan voimaan ei kuitenkaan kannata luottaa vaan pidemmän päälle työstä pitäisi pystyä löytämään muita mielekkäältä tuntuvia asioita.

Työelämässä esiin nousevat arvostukset ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Työ tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omia arvoja ja tavoitteita sekä kokea onnistumisen ja saavutuksen tunteita.

Ensimmäinen askel motivaation parantamisessa on usein se, että ihminen havahtuu miettimään sitä, miksi työtehtävä ei kiinnosta. Psykologi neuvoo, että kannattaa ottaa aikalisä ja miettiä kulkeeko autopilotilla vai onko omassa toiminnassa tai ympäristössä jotain sellaista, jota voisi lähteä muuttamaan.

Oma tilanteeni eteni niin, että minulle annettiin vastuulle toinenkin osasto. Se ratkaisu tuli yllätyksenä. Hommat alkoivatkin vähitellen sujua paremmin. Työnilo palasi ja viihdyin erinomaisesti töissä. Ja se palkkakin nousi.

Uusi loma jo mielessä?

Tutkimusten mukaan ihmisten arvostus vapaa-aikaa kohtaan on lisääntynyt. Yhteenvetona voikin todeta, että jos työnteko tökkii, aluksi voi miettiä vaikka palkkarahoilla hankittavaa lomamatkaa.

Mutta vain uuden loman odottaminen ei tietenkään ole järkevää. Silloin unohtaa olla tässä päivässä, tässä hetkessä. Arjestakin on voitava nauttia. On tärkeää elää myös velvoitteiden keskellä täysipainoisesti. Kun työ ja vapaa on tasapainossa, on motivaatiokin korkealla.

Ja tärkeää vastapainoa ovat tietysti harrastukset, joissa voi kehittyä ja toteuttaa itseään. Lähestyvä syksy onkin monille uuden harrastuksen aloittamisen aikaa.

Työn ilo mahdollisimman monelle

On tietysti työntekijöitä, jotka eivät pääse lomailemaan. He pyörittävät myös kesä-Suomea. Toivottavasti myös esimerkiksi osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhteet paranevat niin, että on mahdollisuus myös ansaittuun lomaan.

Ja toivotaan, että vihdoin parempaan kääntyvä taloustilanne alkaa näkyä nopeasti myös työllisyyden kohentumisena. Meillä on valtavasti motivoituneina tekijöitä, joille olisi luotava mahdollisuus kokea työn iloa.

Työhalun ja osaamisen hyödyntäminen luonnollisesti voimistaisi kehitystä yhä positiivisemmaksi, ja auttaisi myös yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa.

Ihmisten tulisi voida nauttia taas työnsä tuloksista – ja tietysti myös palkasta.

Ei haittaa vaikka työt ei nappaa

Joskus töissä voi käydä ihan vain palkan takia. Itselläni on ollut vaiheita, jolloin työnteko on tökkinyt, ja olen ajatellut pelkkää rahaa. Minulla oli työ, jonka koin haasteelliseksi, merkitykselliseksi ja palkitsevaksi. Oli kuitenkin hetkiä, jolloin homma ei maistunut. On selvää, että aina työnteko ei innosta ja motivaatio voi joskus olla hukassa.

Ei lähde sujumaan.

Toimin liiketoimintakehityksestä vastaavana päällikkönä. Ongelma oli se, että yhteistyö myyntiosaston ja tietohallinto-osaston kanssa ei toiminut. Minulla oli monesti vauhti päällä, ja yritin kehittää uusia tuotteita uusille asiakasryhmille, mutta muut eivät tahtoneet pysyä perässä. Suunnitelmani eivät edenneet haluamallani tavalla. Olin usein turhautunut ja pettynyt.

Mietin monesti toimistolla vain, kuinka saisin työpäivän kulumaan niin, että kehtaisin lähteä taas alkuillasta pubiin ottamaan muutaman kaljan. Joskus alkoholinkäyttö oli roimaakin. Tämä näkyi myös vetämättömyytenä töissä.

Toimitusjohtaja otti minut muiden päälliköiden kanssa puhutteluun, ja teki selväksi, että organisaatioon tulee muutoksia, ellei yhteinen työskentelymme ala sujua. Minä tunsin tässä tilanteessa olevani jo valmis luovuttamaan.

Lauleskelin mielessäni Kolmas nainen -yhtyeen kappaletta: ”Ois kai siistii antaa periksi nyt. Toteais vain kylmästi: ’Ei tästä mitään tuu.’ Lähtis kävelemään. Painais oven kiinni perässään.”

Olin kuitenkin ostanut ensimmäisen oman asunnon ja ottanut ison lainan. Oli mietittävä asioita puhtaasti tulojen näkökulmasta. Työpaikan vaihtaminen olisi voinut tietää sitä, että palkka olisi pienempi. Yritin selviytyä päivästä toiseen.

Mielekkäitä asioita

Asiantuntija totesi Ylen artikkelissa, että jos työnteko tökkii, joskus ihan vain kylmän rahan ajatteleminenkin voi auttaa. ”Loputtomasti rahan motivoimaan voimaan ei kuitenkaan kannata luottaa, vaan pidemmän päälle työstä pitäisi pystyä löytämään myös muita mielekkäältä tuntuvia asioita.”

”Motivaatiossa kyse ei ole ainoastaan työntekijästä, vaan koko työyhteisöstä ja -tehtävästä. Ihminen yleensä haluaa tehdä sellaisia asioita, jotka lisäävät tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon ja kokee olevansa merkityksellinen. Saa sopivia haasteita ja voi päättää itse oman elämän asioista”, psykologi totesi.

Hyvä pohtia voisiko lähteä muuttamaan jotakin

”Ensimmäinen askel motivaation parantamisessa on usein se, että ihminen havahtuu miettimään sitä, miksi työtehtävä ei kiinnosta. Kannattaa ottaa aikalisä ja miettiä kulkeeko autopilotilla vai onko omassa toiminnassa tai ympäristössä jotain sellaista, jota voisi lähteä muuttamaan”, psykologi neuvoi.

Oma tilanteeni eteni niin, että vastuulleni annettiin myöhemmin myös firman myyntiosasto. Palkka nousi entisestään, ja hommat alkoivat sujua paremmin.

Lopulta pitkät kiireiset päivät, liian suuret vastuualueet ja ylimitoitetut odotukset kuitenkin ajoivat uupumukseen. Lyhyt sairausloma ei riittänyt. Minut irtisanottiin pitkittyneen sairastelun vuoksi. Työelämä jäi pitkäksi aikaa.

Vähitellen tuli ongelmia toimeentulon kanssa. Jouduin luopumaan asunnostani ja vaihtamaan paikkakuntaa pienempien asumiskustannusten vuoksi.

Sitoutumisen puutetta

Vain 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työhönsä. Tämä ilmenee yhdysvaltalaisen tutkimusyhtiön raportista, joka kertoo mitä työntekijät eri puolilla maailmaa ajattelevat työstään. Toisin sanottuna: noin joka kuudes suomalainen kokee, että töissä kannattaa antaa parhaansa.

Tämä on minusta yllättävää. Ja myös ikävää. Tällaista haluttomuutta suhteessa työhön on vaikea ymmärtää. Minä katson, että omasta työstä olisi oltava tyytyväinen ja kiitollinen. Ja parhaansa antaminen myös lisäisi tyytyväisyyttä.

Asiantuntija näkee, että ongelma on johdossa. ”Työelämässä tarvitaan lisää ihmisyyttä, empatiaa ja arvostusta”, yrityskulttuurin asiantuntija totesi Helsingin Sanomien artikkelissa. ”Johdon pitäisi kuunnella työntekijöitä aidosti ja luoda kulttuuri, jossa liiketaloudelliset tavoitteet toteutuvat ja ihmiset voivat antaa parhaansa.”

Minä koin myös pelolla johtamista. Annoin talolle parhaani tai peräti kaikkeni, mikä ei ole työnteon tarkoitus. Työpaikallani ei aina vallinnut terve kulttuuri.

En tiedä onnistuinko itse lainkaan varsinaisessa tehtävässäni eli osastoni vetäjänä. Johtamiseen ei ollut riittävästi aikaa tai oli liian paljon keskityttävä johonkin muuhun, mikä kuului laajalle tontilleni. Osastollani oli myös työn välttelyä. Parhaimmillaan tiimissä oli kuitenkin hyvä draivi, kauppaa tehtiin, ja saatiin paljon aikaiseksi.

”Lähtökohtaisesti jokaisessa ihmisessä on tahtotila tehdä työnsä hyvin. Miksi me hukataan se potentiaali? Miksi me ei herätä siihen?”, asiantuntija kysyy. ”Sitoutumisen puute on ongelma niin työntekijälle kuin yrityksellekin: tyytymätön työntekijä ei halua antaa parastaan työnantajalleen.”

Ihmiset haluavat enemmän vapaa-aikaa

On myös todettu, että arvostus vapaa-aikaa kohtaan on lisääntynyt. Erään tutkimuksen mukaan eurooppalaiset tekevät työtä yhä vähemmän. Työtuntien määrä on vähentynyt, mikä kertoo ihmisten halusta tehdä vähemmän töitä.

Yhteenvetona voisi todeta, että jos työnteko joskus tökkii, voi tilanteen parantamiseksi miettiä aluksi vaikka palkkarahoilla hankittavaa lomamatkaa.