Eräässä artikkelissa listattiin peräti 74 arkista tapaa, joiden pitäisi tehdä elämästä parempaa. Poimin niistä joitakin erityisen hyviä. On kysyttävä, miten ihmeessä kaikki kymmenet hyvät tavat muistaa joka päivä. Ei mitenkään. Mutta syksy on saapunut, ja taas olisi kesän jälkeen hyvä tehdä elämäntavoissa muutoksia parempaan. Isoa elämäntaparemonttia ei kuitenkaan tarvita.
Kaunis syksyinen luonto houkuttaa liikkumaan.
Syksyä pidetään hyvänä aikana kohentaa kuntoa. Moni haluaa palata kesän jälkeen rutiineihin ja terveellisempiin elämäntapoihin. Kaikkea ei silti kaikkea tarvitse tehdä täydellisesti. Pienetkin muutokset voivat auttaa.
Monet elämäntapavalmentajat ovat taas voineet kehottaa ryhdistäytymään, vaikka nauttivat itse kesän aikana terassilla ehkä vain kaksi lasia samppanjaa. Tavallisesta lomalta palaavasta ihmisestä neuvo on voinut tuntua helpommin sanotulta kuin tehdyltä. Kesällä tuli ehkä juotua liiaksi olutta tai siideriä ja syötyä paljon grilliruokaa ja jäätelöä. Samalla tuli levättyä vähän liikaakin.
Kirjailija Jarkko Tontti on sitä mieltä, että liian pitkä loma voi olla jopa terveysriski. Hänen mukaansa pelkkä oleminen ahdistaa ja tekeminen on paljon parempaa. Tontti on kirjoittanut, kuinka rutiinit ja velvollisuudet tekevät elämästä siedettävää. Työ palkitsee ja loma kuluttaa.
Arki herätteli
Itselleni kävi kesällä niin, että söin epäterveellisesti ja laiskottelin, ja arjen alettua muistin taas, että kunnosta pitäisi pitää parempaa huolta.
Minä aloitin eräänsä syksynä ohjatun kuntosaliharjoittelun, mutta viidennen kerran jälkeen aloin lipsua. Olisi vain pitänyt jatkaa.
Nyt lähellä olisi kuntopolku, joka voisi houkutella kävelylle metsään. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää sekä keholle että mielelle, ja syksyn maisemat tekevät ulkoilusta vielä mukavampaa.
Diabeteksen hoidossa liikunta olisi minulle tärkeää. Myös ruokavalioon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Tupakasta pitäisi päästä eroon. Kävin vuosia sitten kurssin, joka vähensi savukkeiden määrää, mutta tapa jäi silti elämään. Tupakointi on haitallinen tapa, joka tuntuu joskus käsittämättömästi välttämättömältä.
Olisi syytä katkaista tupakka pysyvästi.
Peruskunto on sen verran heikko, että muutoksen aloittaminen tuntuu vaikealta. Toisaalta juuri nollasta aloittava huomaa ehkä nopeasti ensimmäiset tulokset. Ne taas lisäävät motivaatiota jatkaa.
Vaikeinta on usein alkuun pääseminen. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Parempi on aloittaa pienestä ja edetä vähitellen.
Itsensä kehittäminen
Elämäntaparemontin ei pitäisi tarkoittaa jatkuvaa suorittamista. Ei kannata yrittää tarttua itseään niskasta, vaan paremminkin kädestä.
Mutta onko itsensä kehittäminen aina hyvä asia? Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala on huomauttanut, että meille annetaan samaan aikaan kaksi ristiriitaista viestiä. Olemme kuulemma arvokkaita juuri sellaisina kuin olemme, mutta samalla meidän pitäisi koko ajan pyrkiä joksikin muuksi.
Myös yrittäjä ja menestyskirjailija Saku Tuominen on puhunut tästä. Hän on vuosia opettanut parempaa elämää, mutta on sittemmin kyllästynyt jatkuviin tavoitteisiin. Käytämme paljon aikaa tekemiseen, oppimiseen ja kehittymiseen. Vähemmän aikaa jää vain olemiseen.
Tunnistan tämän itsessäni. Yritin aikanaan kehittyä erityisesti työelämässä. Luin ammattikirjallisuutta, halusin olla parempi johtaja ja uskoin erilaisiin henkisiin menetelmiin. Kuvittelin, että ympärilläni oli viisaampia ihmisiä, joiden kaltaiseksi minun pitäisi tulla.
Aiemmassa työssäni osallistuin useisiin valmennuksiin. Yhdessä niistä meille annettiin ymmärtää, että meidän pitäisi kehittyä paitsi johtajina myös ihmisinä. Olin jo valmiiksi antanut työlle kaikkeni, mutta valmennuksen jälkeen tuntui, ettei sekään riittänyt. Pian romahdin ja jouduin sairauslomalle. Olin pettynyt itseeni ja ajattelin, etten ollut kehittynyt tarpeeksi vahvaksi.
Jälkikäteen olen joutunut kysymään, kuka olen ja mihin olen menossa. Nykyäänkin löydän itsestäni kehittämisen tarpeita, mutta en enää halua rakentaa koko elämääni niiden varaan.
Hyvät aamurutiinit
Arkiaamut voivat tuntua hankalilta, mutta niihin voi valmistautua jo illalla. Laukun voi pakata, vaatteet valita ja aamupalan valmistella etukäteen. Näin kiire vähenee.
Hyvät aamurutiinit voivat auttaa koko päivän käynnistymistä. Riittävä uni, kunnollinen aamupala ja pieni liike antavat energiaa. Myös päivän tärkeimpien asioiden miettiminen tuo selkeyttä. Kun päivä alkaa myönteisesti, haasteitakin on helpompi kohdata.
Kun vastasin aikanaan asiakkuuksista, join joskus aamukahvin parvekkeella pakkasessa pelkkä valkoinen kauluspaita päällä. Se tuntui oudolta, mutta teki olosta itsevarman. Aamulla saatoin myös ajatella, että päivän jännittävä asiakastapaaminen voisi mennä hyvin, jos vain käyttäisin kaiken osaamiseni. Ja aina tapaamiset menivät hyvin, ja asiakkaiden toiveet voitiin toteuttaa.
Uusi harrastus
Harrastukset tarjoavat hyvää vastapainoa työlle. Niissä voi kehittyä, oppia ja toteuttaa itseään ilman työelämän suorituspaineita. Syksy onkin monelle hyvä hetki aloittaa uusi harrastus.
Arki tuntuu eri ihmisistä erilaiselta. Yhdelle rutiinit tuovat tyytyväisyyttä, toinen tarvitsee uusia kokemuksia. Monelle luksusta ei ole tavara tai status, vaan aika ja mukavat hetket. Minulle arjen luksusta on muun muassa pullakahvit iltapäivällä ja televisiosarjan uusi jakso alkuillasta.
Suurin osa elämästä on väistämättä arkea. Siksi siitä kannattaa tehdä mahdollisimman hyvä, vaikka pienillä asioilla. On tärkeää, mihin huomionsa kiinnittää. Mukavuus voi löytyä aivan tavallisesta hetkestä. Ihminen tarvitsee iloitakseen yllättävän vähän.
Pieniä tekoja
Eräässä Anna-lehden jutussa listattiin 74 arkista tapaa, joiden pitäisi tehdä elämästä parempaa. Niihin kuuluivat esimerkiksi terveellisempi syöminen, liikunta, luonnossa oleminen, ihmissuhteista huolehtiminen ja uuden oppiminen. Perusajatus on hyvä: hyvinvointi koostuu pienistä teoista.
Listalla oli hyvin konkreettisia neuvoja. Kotiin ei kannata ostaa kaappiin jatkuvasti herkullista naposteltavaa, jos tietää syövänsä ne heti.
Syödessä pitäisi pureskella kunnolla. Suorassa istumisen ja seisomisen sanottiin lisäävän itsevarmuutta.
Yksi neuvo oli hymyillä, vaikka hymy olisi teennäinen. Lehden mukaan tekohymykin voi huijata aivoja ajattelemaan, että olemme onnellisia. Minusta tämä kuulostaa vähän väkisin väännetyltä. Jos olo on kurja, pelkkä hymyily ei välttämättä auta – ja pahimmillaan se vain ärsyttää.
Myös positiivisempaa ajattelua suositellaan usein. Ajattelutapoihin voi vaikuttaa, mutta se ei käy pelkällä päätöksellä. Jos lasi näyttää aina puolityhjältä, kannattaa ehkä miettiä, mistä se johtuu, eikä vain käskeä itseään hymyilemään.
Ihmissuhteita koskevat ohjeet eivät myöskään sovi kaikille samalla tavalla. Kävelylenkki ystävän tai kumppanin kanssa on hyvä asia, mutta yksin asuva tai yksinäinen ei voi noin vain ottaa seuraa mukaan. Samoin neuvo olla aina luotettava ja valmis auttamaan voi tuntua raskaalta ihmisestä, jolla itsellään on huono päivä eikä ketään auttamassa.
Hyviä ja realistisia neuvoja listalla silti oli: lisää kasviksia lautaselle, vähennä sokeria, nuku riittävästi, opettele jotain uutta, laita välillä laitteet pois päältä, käy luonnossa, tee hyvä teko ja sano kiitos.
Mutta miten ihmeessä kaikki 74 tapaa muistetaan joka päivä? Ei mitenkään. Kaikkia hyvinvointiohjeita on mahdotonta toteuttaa jatkuvasti. Mutta jutun mukaan hyvä tapa muuttuu vähitellen automaattiseksi, kuten hampaiden pesu.
Ei lisää suorittamista
Ehkä tärkein oppi elämäntapojen parantamisessa on tämä: kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti. Pienikin muutos voi auttaa, kun sen pystyy pitämään mukana arjessa. Liikunta, parempi ruoka, uni, siisti koti, harrastus tai hetki ilman puhelinta voivat kaikki olla hyviä alkuja. Mutta hyvinvointia ei pidä muuttaa uudeksi suorituslajiksi.
Elämässä on tilaa sekä kehittymiselle että olemiselle. Jos aloittaa yhdestä pienestä asiasta eikä vaadi itseltään heti täydellistä muutosta, elämäntaparemontti voi tuntua mahdolliselta – ja jopa mukavalta.
Esseeblogi 