Avainsana: onnellisuus

Onnellisin maa: Naurua ja ihmettelyä

Suomen sijoittuminen ykköseksi kansainvälisessä onnellisuustutkimuksessa sai taas monet suomalaisetkin hieman naurahtamaan. Ulkomaillakin on ihmetelty, miten suomalaiset voivat olla niin onnellisia, kun eiväthän he edes hymyile. Uutinen Suomen sijoittumisesta maailman onnellisimmaksi maaksi jo kahdeksatta kertaa peräkkäin nousi otsikoihin maailmalla.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNBC haastatteli onnellisuusraportin toimitusjohtajaa, jonka mielestä Suomi on poikkeuksellinen maa. Hänen mukaansa Suomessa on vahva luotto instituutioihin, tulevaisuuteen suhtaudutaan optimistisesti ja kansalaisista huolehditaan.

Raportin mukaan Suomessa erityisen hyvää on muun muassa sosiaalisen tuen ja vapauden taso. Esimerkiksi näillä mittareilla käy järkeen, että suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Onnellisuusluokitus perustuu eri maissa tehdyn kyselyn kolmen vuoden keskiarvoon. Raportissa kyselyn tuloksia tarkastellaan eri muuttujien kautta. Kyselyssä vastaajat arvioivat itse onnellisuutensa astetta.

Raportin tulos yllättää

Moni suomalainen on tässä ajassa uponnut negatiivisten uutisten syövereihin. Helposti tuntuu, että kaikki on Suomessa pielessä. Yhteiskunnassa on monenlaisia isoja ongelmia. Tässä tilanteessa uutinen maailman onnellisimmasta maasta tuntuu pahoin harhaanjohtavalta.

Muutamille hallituspuolueiden poliitikoille raportti antoi aihetta tyytyväisenä huomauttaa, että asiathan ovat maassamme hyvin. On tietysti totta, että moni onnellisuuteen vaikuttava asia on meille itsestään selvää.

Tällaiset kansainvälistä huomiota tuovat uutiset ovat suomalaisille monesti yhteinen kokemus. Ne herättävät iloa ja ylpeyttä, mutta myös hilpeyttä. Saatoimme hyväntahtoisesti naurahtaa yhteen ääneen tuoreen tutkimuksen tulosta, jonka mukaan kotimaamme on jälleen maailman onnellisin maa. Moni ihmetteli sitä, ketkä tällaisiin tutkimuksiin oikein vastaavat. Tutkimuksen eri osatekijöistä voidaan kuitenkin olla ainakin yleisellä tasolla samaa mieltä.

Kanssaihmisten ystävällisyys vaikuttaa onnellisuuteen

Suomalaisten koetaan olevan rehtejä ja reiluja. Ihmisten todetaan olevan onnellisempia, kun he uskovat muiden välittävän toisistaan. Raportti tarkastelee koettua kanssaihmisten hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Sen mukaan hyväntahtoisiin tekoihin osallistuminen ja ystävällisyyden odottaminen muilta ihmisiltä vaikuttavat yksilöiden onnellisuuden tasoon.

Onnen tavoittelu voi masentaa

Yleisesti suomalaiset asiantuntijat ovat aiemmin todenneet, että ihmisten onnellisuudelle on yhteisiä tekijöitä. Tärkeimpänä on pidetty läheisiä ihmissuhteita. Toinen tärkeä tekijä on mielekäs tekeminen, on se sitten työn tai harrastusten parissa. Kolmas iso tekijä on terveys ja hyvinvointi.

Mutta jos haluamme ylen määrin menestyä ja olla onnellisia, se on helposti ongelmamme. Liikaa omaan onnellisuuteen keskittyminen voi olla myös vahingollista ihmisen sosiaalisille suhteille. Jos haluaa olla onnellinen, omaan napaan tuijottamisen sijaan on parempi katsoa ympärilleen.

Mutta miksi meillä on niin paljon masennusta? Helsingin Sanomien kolumnissa kysyttiin joitakin vuosia sitten, johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi. Onnellisuudesta on tullut elämän tärkein päämäärä, ja sitä tavoitellessaan moni masentuu, kirjoituksessa todettiin.

Merkityksellisyyden tunne

Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori ja tietokirjailija Timo Airaksinen toteaa kirjassaan Halun vallassa – Onnellisuutta etsimässä, että ihmiset haluavat jatkuvasti jotakin. ”Halujen taustalla on pyrkimys onnellisuuteen. Mutta jos ihminen saa kaiken mitä haluaa, tuleeko hänestä onnellinen, vai löytyykö seuraava halu heti nurkan takaa?” Minä katson niin, että suomalaisten onnellisuus syntyy vähemmästä, ei siis haluamisesta kaikkea mahdollista. Onni on enemmänkin mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä.

Kirjailija ja filosofi Frank Martela on korostanut, kuinka tärkeää on tiedostaa elämän rikkaus ja monet eri päämäärät. Silloin elämälle tulee merkitys. Martela kirjoittaa teoksessaan Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä, että tekeminen ja yhteys toisiin ihmisiin tuo elämään täyteläisyyttä. Mielestäni tärkeää onkin, että tässä maassa ihmisillä on tekemistä ja toisia ihmisiä lähellä.

Menestymistä onnellisuustutkimuksessa voi selittää sekin, että suomalaisten mielestä asioiden ei välttämättä tarvitse olla täydellisesti, vaan riittävän hyvin.

”Onnellisuus on kehno tavoite”

Onnellisuus on toistuva keskustelun aihe. Aika ajoin tulee uusia listauksia siitä mitä kaikkea onneen vaaditaan. Otsikko on lainaus filosofi Frank Martelan kirjasta Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä (Gummerus, 2020).

Nämä kirjat ovat vastapainoa self help -oppaille, jotka myyvät onnellisuutta.

On todettu, että ihmisten onnellisuudelle on yhteisiä tekijöitä. Tärkein niistä ovat läheiset ihmissuhteet. Toinen tärkeä tekijä on mielekäs tekeminen, oli se sitten työn tai harrastusten parissa. Kolmas iso tekijä on terveys ja hyvinvointi. Mitä minuun tulee, menetin epäterveellisen ja alkoholin sävyttämän elämäntapani vuoksi kaikki nämä onnellisuuteen liitettävät tekijät.

Luin eräästä artikkelista, kuinka nykyihmisen ongelmana on usein se, että eletään aina muussa kuin tässä hetkessä. Mielessä ovat joko menneisyyden murheet tai sitten tulevat huolet ja haasteet. Onnellisia yhdistää kyky olla kiitollinen ja elää hetkessä. Ymmärrän tämän. Itse haikailen usein menneitä.

Onnen tavoittelua nauttimalla

Mutta, kelpaako nautinto onnen aiheeksi vai onko se sitä itseään – siis onnea? ”Elämän laatua yritetään kohottaa virkistäytymällä ja huvittelemalla. Elleivät huvit tee onnelliseksi, mikä sitten?” Näin pohtii filosofi Timo Airaksinen teoksessaan Onnellisuuden opas (Johnny Kniga, 2011).

Henkilökohtaisesti puhuen, minulla oli takavuosina vaihe, jolloin innostuin huvittelemaan. Matkustelin siellä täällä. Juhlin vieraissa kaupungeissa. Meno oli railakasta. Tutustuin uusiin ihmisiin. Koin kaikkea uutta ja ihmeellistä.

Onni oli saavutettavissa, mutta vain hetkittäin. Onnellisuuden tunne ja elämys katosivat yhtä nopeasti kuin syntyivät. Sen jälkeen kaikki oli kuin ennenkin.

Paheiden harrastamista seurasi katumus. Lisäksi olin rahoittanut onnenseikkailujani lainarahalla, minkä vuoksi olin pahoissa veloissa.

Raha on monen mielestä tärkeä onnellisuuden tekijä ja mittari. On totta, että raha tuo ihmiselle vapautta ja valtaa, ja vähentää huolia. Kun ihminen köyhtyy, hänen elämänlaatunsa heikkenee.

Elämän rikkaus ja monet päämäärät

Yleisen käsityksen mukaan onni on mielenrauhaa, tyytyväisyyttä vallitsevaan elämäntilanteeseen. Timo Airaksinen kirjoittaa, kuinka yksilöä onnellistuttavat nautinto ja mielihyvä, halujen tyydyttäminen ja itsensä toteuttaminen erilaisissa elämän projekteissa.

Frank Martela puolestaan kirjoittaa, että onnellisuus on jonkin arvokkaan asian saavuttamisesta syntyvä sivutuote, jolla itsellään ei ole todellista arvoa. ”Siksi henkilökohtaisen onnellisuuden tavoittelu on huono vastaus kysymykseen, mikä tekee elämästämme aidosti arvokkaan ja merkityksellisen.”

Martela kirjoittaa myös, kuinka tärkeää on tiedostaa elämän rikkaus ja monet eri päämäärät. Silloin elämälle tulee merkitys. Tekeminen ja yhteys toisiin ihmisiin tuo elämään täyteläisyyttä.

Minä korostaisin, että miellyttävät kokemukset ovat merkityksellisiä. Tärkeää on myös tuntea tyytyväisyyttä, aitoa iloa ja kiitollisuutta. Aiemmin nauttimani menestyminen elämän päämääränä ei sen sijaan ole järkevää. En silti aikoinaan toiminut urallani menestyksen eteen, vaan nautin itse tekemisestä. Minulle osoitettiin aina uusia vastuualueita, ja pian olin johtotehtävissä. Työuupumus kuitenkin pudotti minut korkealta, ja jouduin lopulta jättämään mukavan työni. On myönnettävä, että tuota merkityksellisyyden tunnetta ajoittain kaipaa.

Länsimaissa vallitsee vahva onnellisuuden normi. Yhteenvetona lainaan kirjailija George Orwellia: ”Ihmiset voivat olla onnellisia vain silloin kun eivät oleta että elämän tarkoitus on onnellisuus.”