Vaihdan välillä radiokanavaa uutisten ajaksi

Tämän vuoden keväällä radiossa tehtiin historiaa, kun uutisia alkoi monella kaupallisella kanavalla lukea tekoäly. Uutisia tehdään radioon nykyisin monella tavalla. Uudenlaisten uutislähetysten laatu ei kuitenkaan ihan vielä vakuuta, joten monesti kuuntelen uutiset Ylen Radio Suomesta. Vaikka kaupallisen radion uutisten on hyvä erottua Ylen uutisista, voisi kilpailijasta ottaa myös mallia.

Uutisia seurataan yhä paljon myös radiosta.

Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media ja uutistoimisto STT aloittivat uutisyhteistyön keväällä. On todettava, että uutislähetysten toteutustapa toimii päällisin puolin melko hyvin. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitusprosessin läpikäyneitä. Tekoäly lukee uutiset radiossa tasatunnein.

STT:n toimittamia uutisia lukee kaksi keinoääntä, mies ja nainen, ikään kuin omissa vuoroissaan. Aivan täydestä ihmisäänestä tekoälyn tuottama puhe ei vielä mene. Ohimennen kuultuna tekoälylukija kuulostaa melko uskottavalta.

Bauer Median tuottamat ja sen eri kanavilla lähetettävät uutiset herättävät minussa kuitenkin välillä ihmetystä. Bauer Media on kertonut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen. Uutisia kuullaan 11 kanavalla. Mielestäni se, että Bauer Median oma ”uutistiimi” poimii uutisia metatietojen avulla eri kanaville, tekee uutistarjonnasta yleisölle sekavaa.

Itse kuuntelen pääasiassa yhtä ja samaa Bauer Median kanavaa. Kuluvalla viikolla yksi kello 16 uutislähetys aloitettiin Helsinki-hallia koskevalla uudella käänteellä. Se oli STT:n omaa uutishankintaa, mutta ei mielestäni sopinut kärkiaiheeksi. Tämän jälkeen lähetyksessä kerrottiin Suomen urheilijavalinnoista olympialaisiin. Kyseessä oli siis urheilu-uutinen, jonka pitäisi olla ehkä mieluummin lähetyksen lopussa, jos mukana ollenkaan. Jos suomalainen voittaa olympiamitalin, sillä voisi toki aloittaa lähetyksen. Päivän pääaihe olisi tämän kuuntelijan mielestä ollut Ranskan vaalien vaikutukset.

Lähetyksissä ei yhtenäistä linjaa

Ylen radiouutisissa kello 7 ja 8 sekä 12, 16 ja 17 uutiset ovat päälähetyksiä. Niissä kerrotaan päivän merkittävimmät uutiset. En tiedä mitä STT:n uutisten sisällöstä kaupallisilla kanavilla on linjattu, eli onko prime timessa (paras kuunteluaika) ollenkaan varsinaisia päälähetyksiä. Mielestäni olisi hyvä jos iltapäivän lähetyksiin koostettaisiin päivän tärkeimmät uutiset. Tämä palvelisi esimerkiksi autolla töistä palaavia ja autoradiota kuuntelevia kuuntelijoita.

On selvää, että kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli merkittävät uutiset läheltä, mikä onkin ihan hyvä. Mutta samassa maanantai-iltapäivän lähetyksessä ei mainittu mitään esimerkiksi käännytyslain etenemisestä tai vesihuoltolaitoksiin tehdyistä murroista. Myös Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin syytesuoja olisi ollut tuore uutinen. Mielestäni lähetyksen olisi voinut aloittaa jollain uudella kärjellä Ranskan vaalituloksista. Radioon on tärkeää kirjoittaa uusia päivitettyjä versioita päivän uutisista, kun tietoa tulee lisää.

Seuraavana päivänä kello 16 lähetys aloitettiin kertomalla, että veronpalautuksia aletaan maksaa huomenna. Tätä uutista ei olisi tarvinnut ottaa mielestäni lähetykseen enää lainkaan, koska se oli kerrottu jo aiemmin päivällä moneen kertaan. Eikä kyse ollut varsinaisesta uutisesta.

Keskiviikkona kiinnostava uutinen oli presidentti Alexander Stubbin lausunto kansainväliselle uutistoimistolle. Stubb sanoi haastattelussa, että Kiina voisi halutessaan lopettaa Ukrainan sodan. Tämä uutinen luettiin myös kello 16 lähetyksessä. Tätä ennen oli kuitenkin tullut jo uusi tieto, jonka mukaan Kiinan ulkoministeriö kiistää Stubbin väitteet Venäjän Kiina-riippuvuudesta. Uutisissa olisi voinut kertoa muun muassa uusimmat tiedot käännytyslain etenemisestä. Sen sijaan lähetyksen lopuksi kerrottiin, että veronpalautuksia aletaan maksaa tänään.

Torstaiaamuna muualla mediassa kerrottiin muun muassa EU:n ja Kiinan kauppaneuvotteluista. Ennen kahdeksaa tuli myös Joe Bidenin ilmoitus siitä, että hän aikoo pysyä presidenttikisassa. Näistä aiheista ei ollut mainintaa kello 8 uutisissa. Sen sijaan uutisten aluksi kerrottiin, että presidentti Alexander Stubbin Italian-vierailu jatkuu tänään. Siinä ei mielestäni ollut mitään uutta, josta ei olisi kerrottu jo edellisenä päivänä kun vierailu alkoi. Minä ajattelen niin, että väkisin ei kannattaisi keksiä kotimaan uutista lähetyksen kärkeen.

Sunnuntaina mediassa seurattiin äänestystä Ranskan vaaleissa. Radiossa kello 18 lähetyksessä tekoälylukija totesi aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”. Ranskan vaalien sijaan lähetys aloitettiin kertomalla, että Naton perustamisesta tuli aiemmin tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Samalla kerrottiin tulevan viikon huippukokouksesta. Tämä ei kuitenkaan ollut tuore uutinen, sillä siitä oli kerrottu jo kello 12 lähetyksessä. Puolilta päivin oli myös maininta siitä, että Helsingissä vierailevat suuret purjelaivat jatkavat tänään Tallinnaan. Tällainen uutinen toimii kuitenkin radiota paremmin esimerkiksi netissä, jossa uutisen yhteydessä voi olla kuva laivoista.

On tärkeää, missä järjestyksessä uutiset luetaan

Uutislähetyksissä ei mielestäni ole yhtenäistä ja selkeää toimituksellista linjaa. Uutiskriteerit vaihtelevat paljon. Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

Eräässä lähetyksessä kärkiaihe sivusi Ukrainan tilannetta. Sen jälkeen tuli kaksi muuta uutista. Sitten palattiin Ukrainaan, liittyen suomalaisen asiantuntijan näkemyksiin. Ukraina-aiheiset uutiset olisi pitänyt olla peräkkäin. Molemmissa sähkeissä käsiteltiin samaa aihetta vaikkakin hieman eri näkökulmasta.

Lähetystä ei tarvitse aina koostaa siten, että ensin kerrotaan kotimaan ja sitten ulkomaan uutiset. Sähkeet voivat olla siinä järjestyksessä kuin on luontevaa.

Mutta, jos olen oikein ymmärtänyt, STT ei siis itse koosta uutislähetyksiä vaan asiakas valitsee uutisia eri kanavilleen, ja personoi uutislähetysten sisällön radioformaattien (esimerkiksi mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Tällainen toteutustapa voi mielestäni tehdä hallaa STT:lle. Moni kuuntelija voi olla siinä käsityksessä, että STT vastaa myös lähetysten sisällöstä eli siitä mitä uutisia valitaan mukaan, ja siitä miten eri aiheita painotetaan.

Lisäksi on todettava, että uutisten kirjoittaminen radioon eroaa luettavaksi tarkoitetusta tekstistä. Silloin tällöin kun kerrotaan mitä aiemmin päivällä on tapahtunut puhutaan esimerkiksi ”keskiviikkona”, kun voisi sanoa ”tänään”. Yhdessä uutisessa mainittiin ”torstain ja perjantain välisenä yönä”, kun olisi voinut sanoa ”ensi yönä”. Myöskään viiva-sanaa erilaisten lukujen yhteydessä ei pitäisi puheessa käyttää. Jos uutisessa kerrotaan esimerkiksi ajanjaksosta 2020-2023, pitäisi se kirjoittaa radioon ja tekoälylukijalle esimerkiksi muotoon ”vuodesta 2020 vuoteen 2023”. Myös kovin tarkkoja lukuja, kuten joissakin tilastoissa tai suurten yhtiöiden tuloksissa, kannattaisi monesti pyöristää. Tämä ei koske esimerkiksi työllisyystilastoja tai puoluekannatusmittauksia.

En kuitenkaan tiedä kirjoitetaanko STT:ssä uutisista eri versioita nimenomaan radiota varten vai menevätkö jutut samassa muodossa kaikille medioille. Muutaman minuutin uutislähetykseen voisi valita enemmän kuin kolme tai neljä uutista kirjoittamalla hieman tiiviimpiä sähkeitä.

”Luotettavia ja laadukkaita innovaatioita”

On myös huomautettava uutislähetysten harmillisesta teknisestä ongelmasta. Kun lähetyksessä siirrytään uuteen sähkeeseen, se ei lähde aivan alusta. Kuuntelija ei oikein pääse mukaan uutiseen, koska sen kahdesta ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Tämä varmasti haittaa kuuntelijoita. Vika pitäisi korjata.

Radio Novan kuuntelijat ovat tottuneet laadukkaisiin uutisiin

Tämä vain yhden kuuntelijan rakentavana palautteena. Mutta uutislähetysten laatu on ensiarvoisen tärkeää, koska sen myötä rakentuu niiden luotettavuus.

Etenkin Bauer Median suurimman ja Suomen suosituimman kaupallisen kanavan Radio Novan kuuntelijat ovat varmasti vaativia suosikkikanavansa uutistarjonnan suhteen. Aikoinaan Novalla oli oma uutistoimitus, jonka lähetykset kilpailivat laadussa Ylen radiouutisten kanssa. Sittemmin uutisia on toteutettu monella tavalla. Siinä, että uutisia ei lue enää lähetyksen koostanut toimittaja on Novan kuuntelijoilla ollut varmasti alkuun sulattelemista.

Bauer Median mukaan sille on erittäin tärkeää, että tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Uudenlaisten uutislähetysten sisältö tulee luotettavasta lähteestä eli STT:stä, mutta mielestäni lähetysten toteutus ei aivan toimi. Joku kuuntelija voi laittaa laatuongelmat STT:n piikkiin. Uutislähetyksen lopputunnuksessa sanotaan, että STT:n uutiset tuottaa Bauer Media, mutta kuuntelijalle ei ole välttämättä aivan selvää, mitä se tarkoittaa. Lähetyksen alkutunnuksessa kun sanotaan ainoastaan: ”STT:n uutiset”.

Toinen suuri radiotoimija Nelonen Media lähettää kanavillaan uutisia, joita toimittavat ja lukevat Ilta-Sanomien radiouutisten toimittajat. Lyhyet lähetykset toimivat hyvin. Ote on hieman iltapäivälehtimäinen, sillä mukana on myös kevyempiä aiheita. Tärkeimmät aiheet ovat kuitenkin kärjessä.

Suomessa on myös pienempiä radiotoimijoita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia omalla tavallaan, paikallisia aiheita painottamalla.

Kuuntelen yhtä tiettyä kaupallista kanavaa lähinnä sen mieluisan musiikin vuoksi. Saatan vaihtaa kanavaa tasatunnein Radio Suomen taajuudelle, jotta saan kuunnella Ylen radiouutiset. Pientä hiomista kaupallisten kanavien uutisiin, ja näin ei tarvitsisi tehdä.

Kirjoittaja on entinen radiotoimittaja.

Movetronin ja Pandoran keikat yllättivät

Olen miettinyt, minkälaista mahtaa nykyään olla meno yökerhoissa. Ajattelin, että vastaavanlaisia bileitä kuin minun ollessani nuori aikuinen ei enää ole. Mutta yllätyin kahdella ravintolakeikalla. Ravintola oli peräkkäisinä iltoina aivan täynnä. En ole tätä ennen ollut pitkään aikaan baarissa viettämässä iltaa.

1990-luvun suosikit tunnettiin hyvin.

Muistan kuinka Helsingin klubit vetivät aikanaan väkeä joka ilta. Minäkin vietin yöelämää joskus myös viikolla.

Ihmiset tanssivat hurmiossa teknomusiikin tahdissa. Juotiin erikoisia drinkkejä ja polteltiin sikareita. Kyllä, ravintoloissa sai polttaa vapaasti.

Sunnuntai-illat olivat erityisiä. Tuolloin monet vuorotyöntekijät kuten tarjoilijat olivat vapaalla, ja he vasta osasivatkin bilettää. Myös minulla saattoi olla vapaata, jolloin oli huikeaa päästä hauskanpitoon mukaan.

Vaativa työelämä ja vauhdikas yöelämä oli kova yhdistelmä

Kun katson asiaa taaksepäin, en tiedä miten olen jaksanut. Valvominen ja vuorotyö kysyivät voimia. En suosittele juhlimaan yhtä paljon.

Mutta, kappas vaan

Olen ollut sitä mieltä, että jos yökerhot voivat säilyttää suosionsa, niiden kannattaisi houkutella asiakkaiksi entisiä nuoria. Yksi idea olisi järjestää erilaisia teemabileitä, kuten 1990-luvun teknomusiikin iltoja.

Minulle kuitenkin tarjoutui mahdollisuus tutustua nykyiseen yöelämään, ja palata tunnelmassa johonkin menneeseen aikaan. Lähdin perjantai-iltana ravintolaan, jossa esiintyi Movetron. Se on 1990-luvulla suureen suosioon noussut eurodance-yhtye. Bändin suurimpia hittejä on ”Romea ja Julia”.

Paikka oli aivan täynnä ja väki biletti villisti. Myös nuoremmat juhlijat osasivat bändin biisit ulkoa ja lauloivat mukana. Ja juoma virtasi; ravintolatiskin edusta oli kaiken aikaa täynnä. Nuoret miehet olivat liiankin humalassa. Muistan, kuinka ennen, vaikka oltiin ravintolassa maistissa, käyttäydyttiin hillitymmin.

Espanjankielinen ”Bailando” nousi listojen kärkeen myös Suomessa

Lauantai-iltana samassa ravintolassa esiintyi puolestaan ysärisuosikki Pandora, joka on ruotsalainen eurodance-laulaja. Myös Pandoran hitit, kuten ”Trust Me”, ”Don´t You Know”, ”Tell the World” olivat yleisölle tuttuja.

Tiskijukalla oli vakuuttava kokoelma CD-levyjä.

Lisäksi DJ soitti 1990-luvun eurodancea. Ihailtavaa oli se, että musiikki tuli CD-formaatissa eli tiskijukka soitti levyjä. Ja toden totta, ravintolaväki vallan riehaantui monista teknohiteistä, kuten Dr. Albanin ”It´s My Life”, 2Unlimitedin ”No Limit” ja tietysti Paradision ”Bailando”. ”Bailando” oli aikanaan niin kova hitti, että se soi yhden illan aikana moneen kertaan. Ja hyvin tämä kesän 1997 hitti tanssitti väkeä nytkin.

Yökerhossa voisi joskus käydä muulloinkin, jos tarjonta on näin mahtavaa.

Matkailun monia iloja

Ei ole tullut nähtyä kovinkaan paljoa maailmaa. Olen matkustellut ulkomailla melko harvoin. Olen käynyt muutaman kerran vapaa-ajanmatkalla etelän lomakohteissa. Työn puolesta olen kuitenkin kiertänyt etenkin Eurooppaa.

Matkailuautoja ja -vaunuja Koskenselän leirintäalueella.

Minulta on toistaiseksi jäänyt kokematta erilaiset kulttuurit, tavat ja perinteet. En ole kokenut uusia makuja, ihmetellyt nähtävyyksiä tai ihaillut maisemia.

Olen ehkä ollut, jos mahdollista, liian laiska lähtemään. Aikoinaan työkiireet ja velvollisuudet, ja sittemmin muut syyt ovat estäneet matkahaaveiden toteuttamisen. Nykyisessä arjessa vaihtelu ja uudet kokemukset tekisivät terää.

Irtiotto arjesta viehättää. Nautin matkalle lähtemisen tunteesta.

Työaikoina lomamatkailu olisi ollut virkistävää. Se olisi mahdollistanut irrottautumisen hetkeksi kiireestä ja stressistä. Uudessa ympäristössä olisi voinut paremmin rentoutua ja ladata akkuja.

Kaiken kaikkiaan, matkailu avartaa. Myös matkustelu kotimaassa voi paljastaa uusia helmiä. Olen tehnyt jonkin verran junamatkoja aivan uusille seuduille.

Brittilehti ylisti valoisia kesäiltoja

Viihdyin pienessä kunnassa Saimaalla muutaman vuoden ja sen jälkeen asuin joitakin vuosia Tampereella. Suosittelen molempia matkakohteina.

On upeita nähtävyyksiä, hienoja kulttuuripaikkoja ja lumoavia luontokohteita. On paikallista perinnettä ja historiaa.

Saimaalla on tarjolla myös monenlaisia aktiviteetteja. Voi seikkailla ja rentoutua luonnossa.

Lumoava kesäilta Saimaalla.

Saimaan aluetta on ryhdytty markkinoimaan stressittömänä vyöhykkeenä, jossa voi kokea aitoja elämyksiä. ”Saimaan rannalla valoisan kesäillan viettäminen on fantastinen kokemus.” Näin kertoi eräs brittilehti. Kauniiden maisemien ohella lehden toimittaja ylisti suomalaista ruokaa.

Juice lauloi Saimaasta. Saimaata näkyvissä -biisissä on melko härskit sanat. Mutta sanotaanko näin, että kappaleessa lauletaan kuinka Saimaalle voi lähteä vaikka lemmenlomalle.

Hyvää juhannusta!

Taukopaikan tunnelmaa

Sain autokyydin Saimaalle, jossa vietän lomaa. Emme tulleet Etelä-Suomesta suorinta reittiä, vaan ajelimme pienempiä teitä monen paikkakunnan kautta, ja ihastelimme Suomen suvea. Matkan varrella oli mukavia taukopaikkoja.

On mukavaa poiketa kahvilla tai ruokailemassa.

Yksi pysähdyspaikka oli Kausalan Matkakeidas. Matkakeitaassa voi ruokailla, tehdä ostoksia marketissa ja ottaa tankin täyteen. Ruokailijoille on tarjolla aamiainen ja lounaspöytä sekä myös á la carte. Me olimme syöneet lounaan jo aiemmin Orimattilassa, joten nautimme taukopaikassa jäätelökahvit.

Pala kauneinta Suomea

Kun ajoimme Mikkelistä kohti Puumalaa, ja aloimme olla jo perillä, poikkesimme pienessä Lietveden kesäkahvilassa. Kahvittelumaisemat eivät juuri tästä parane. Kahvila sijaitsee Lietveden ikonisella maisematiellä.

Näköalapaikalta on komeat näkymät Saimaalle.

Piipahdimme vielä myös Sahanlahdessa, joka on lomakeskus Saimaan rannalla. Sahanlahti on maineikas ja perinteikäs paikka. Siellä on monipuolista majoitustarjontaa, ja muun muassa kolme ravintolaa. Historiallisella alueella harjoitettiin aikanaan sahatoimintaa kahdensadan vuoden ajan.

Sahanlahdessa on muun muassa rantaterassi.

Kahvi ja pieni tauko piristää

Suomi on täynnä mielenkiintoisia taukopaikkoja. Esimerkiksi huoltoasemat liikenneväylien varrella ovat monella tavalla tärkeitä liikenteessä oleville. Ne tarjoavat myös virkistystä ja elämyksiä. Olisi kiva kierrellä niissä enemmänkin.

Huoltiksilla on monipuolisia palveluja matkailijoille. Niissä saa kahvitella, ruokailla, tankata ja ladata. On isoja ja pieniä huoltamoja, jotka tarjoavat polttoaine-, kahvila-ja ravintolapalveluja. Joissakin on myös kauppoja.

Polttoaineen lisäksi huoltoasemilla tärkeää onkin juuri kahvi. Kahvin kanssa maistuu pulla tai sämpylä. Joissakin kahviloissa saa myös paikallisia tuotteita.

Tärkeää taukopaikalla on myös vessassa käyminen.

Automatka taukopaikalle

Joskus nuorempana tuli vain ajeltua autolla johonkin, suht lähellä sijaitsevaan, taukopaikkaan itse paikan ja sen tunnelman vuoksi. Oli mukavaa esimerkiksi lauantai-iltapäivällä viettää aikaa huoltamolla kahvia lipittäen ja tupakkaa poltellen. Samalla sai seurata matkailijoita ja heidän ajoneuvojaan.

Lauloin mielessäni Kolmas Nainen -yhtyeen kappaletta: ”Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvii ja tupakkaa.”

Taukopaikkojen suosikit

Lapsena mummolamatkalla mieluinen taukopaikka oli Vaskikello Pyhäjärvellä. Aluksi ruokapaikalla oli kuulemma vain nimi ja yksi vaskinen kello. Kellokokoelmasta on sittemmin kasvanut ainutlaatuinen.

Jokaisella on taukopaikoista omat suosikkinsa. Monella on esimerkiksi lomareissuilla vakipysähdyspaikkansa.

Eräässä nettiartikkelissa, jossa listattiin parhaita taukopaikkoja kerrottiin, että suosituimpia taukopaikkoja yhdistää muun muassa kodikas miljöö ja suhteellisen pieni koko sekä valtatien läheisyys.

On hyvä pitää ajamisessa taukoja.

Pelaaminen vei rahat ja terveyden

Ajauduin vuosia sitten vakavaan rahapeliriippuvuuteen. Pelasin päivittäin Veikkauksen nettipelejä. Pelivelat muistuttavat tästä yhä joka päivä. Pelaaminen vaikutti paitsi omaan talouteen myös ajatuksiin, mielialaan ja terveyteen. Jouduin hoitoon psykiatriseen sairaalaan. Ulosotto uhkasi.

Rahapeleistä on virheellisiä käsityksiä.

Oli harmillista lukea, että suomalaisilla rahapelien pelaajilla on yllättävän paljon harhaluuloja. Moni pelaa virheellisten käsitysten perusteella, on todettu ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön asiantuntijajärjestöstä. Todennäköisyyden ja sattuman periaatteita ei ymmärretä, eräässä artikkelissa kerrottiin.

Tyypillinen luulo on se, että jos viereiseen peliautomaattiin on juuri hävitty suuri summa rahaa, siitä voisi saada voiton tavallista helpommin. Osa kokee myös, että painamalla pelikoneen nappeja tietyssä järjestyksessä voi vaikuttaa lopputulokseen.

Voin ymmärtää tämän. Minullakin oli harhaluuloja, kun pelasin valtion rahapelimonopolin nettipelejä. Tein tilastoja siitä mitä numeroita pitkällä aikavälillä kenoriveissä esiintyi. Niiden perusteella tein rivejä, joilla voiton piti olla todennäköinen. Lisäksi pelasin sellaisia numeroita, jotka mielestäni olivat ”parempia” kuin toiset. Negatiivinen kierre oli valmis.

Pelaaminen ei ollut vain harmitonta ajanvietettä. Ajauduin vakavaan ja vahingolliseen peliriippuvuuteen.

Rahapeliongelman hoitaminen

Rahapeliriippuvuus voi aiheuttaa merkittävää kuormitusta yksilön elämässä. Tämä on tunnistettu toiminnalliseksi riippuvuushäiriöksi. Siihen liittyy pakonomainen tarve pelaamiseen, epäonnistuneet yritykset lopettaa pelaaminen tai hallita sitä, valehtelu ja vähättely pelaamisesta sekä kiinnostuksen menettäminen arjen toimintoihin.

Rahapeliriippuvuuden varhainen tunnistaminen ja tuen hakeminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Luin jostain, että hoitona suositellaan esimerkiksi kongnitiivista käyttäytymisterapiaa ja motivoivaa haastattelua.

Oma typeryys näkyy velkoina

Omalla kohdallani riippuvuutta ei tunnistettu missään vaiheessa. Pelaaminen vaikutti paitsi omaan talouteen myös ajatuksiin, mielialaan ja terveyteen. Ajauduin hoitoon psykiatriseen sairaalaan. Siitä ei kuitenkaan ollut käytännön apua, koska raha-asiat painoivat. Velkoja ei niin vain hoidettu. Ulosotto uhkasi.

Osallistuin vuosia myöhemmin rahapeliongelmaisten vertaisryhmään, mutta tämä apu tuli liian myöhään. Pelaaminen oli jo jäänyt, kun velat olivat herättäneet minut todellisuuteen. Velassa eläminen muistuttaa minua yhä päivittäin omasta tyhmyydestäni.

Suomalainen ei voita aina

Uuden tutkimuksen mukaan peliongelmat ovat lisääntyneet, vaikka entistä harvempi pelaa rahapelejä.

Suomalaiset häviävät neljänneksi eniten rahapeleihin maailmassa. Rahapeleihin kulutetaan noin 1,7 miljardia euroa vuodessa.

Olen lukenut, että vain pieni joukko tuottaa suuren osuuden rahapelien tuotoista. Mainokset ja voittoja hehkuttava uutisointi kannustavat pelaamiseen.

Yritin saada hävityt rahat takaisin

Minulla oli pieniä säästöjä, jotka vähitellen hupenivat peleihin. Sen jälkeen onnistuin saamaan pankista luottokortin. Pian tuli hetki, jolloin luotto oli pelattu kokonaan ja kortti oli tapissa.

Valtion monopoli Viekkaus otti kaiken. Pahimmillaan tein tappiota kaksisataa euroa päivässä. Pelisivustolla hehkutettiin voitoista. Päävoitto oli aina mennyt jakoon kenoarvonnassa. Minulle se oli menoarvonta.

Isoilla panoksilla tuli vain pieniä voittoja.

Yritin pelaamalla voittaa takaisin hävityt rahat. Otin pikalainoja, jotta sain pelirahaa. Pian olin ottanut kymmenkunta lainaa ja pelannut kaiken.

Harjoittelu ei tee voittajaa

Minulta saatetaan pelihistoriaani viitaten kysyä, no voitinko minä sieltä koskaan. Kyllä, kun pelasin niin suurilla panoksilla kuin on mahdollista, voitin useamman kerran kaksituhatta euroa. Se ei kuitenkaan enää paljoa lohduttanut. Jatkoin pelaamista ja tavoittelin huomattavasti suurempia voittoja.

Tuli annettua Veikkauksen pelien myötä paljon rahaa hyväntekeväisyyteen. Kunpa vain olisin itse saanut valita kohteen. Makselen velkoja vielä pitkään.

Vasta nyt itsekin tiedän, että sattumapeleihin ei voi vaikuttaa – ei edes jatkamalla pelaamista tarpeeksi kauan. Jälkeenpäin oma toimintani lähinnä naurattaisi, ellei itkettäisi – nimittäin valtavan isot tappiot.