Tommi

Harmi ettei lakko näkynyt kaupassa

Oma lähikauppani oli kaupan alan lakosta huolimatta auki. Hyllyissä oli tavaraa eikä kassajonoja ollut. Harmillista, ettei lakko haitannut lainkaan kaupassa käyntiäni. Palvelualojen lakoilla on usein vaikutusta ihmisten elämänmenoon, mutta kauppojen työntekijöiden asialle on varmasti ymmärrystä.

Paistopisteellä on laaja valikoima.

Palvelualojen ammattiliitto aloitti keskiviikkona kauppoja koskevan lakon. Kolmipäiväisen lakon aikana kauppojen työntekijät eivät tule töihin.

Suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat ilmoittivat, että kauppoja pidetään tai pyritään pitämään auki lakon ajan. Jotkin kaupat ovat kuitenkin kokonaan kiinni tai aukioloaikoja on supistettu.

Auki olevia kauppoja pyöritetään kauppiaiden, heidän lähipiirinsä ja lakkoon osallistumattomien työntekijöiden voimin. Myymälöissä keskitytään kassojen auki pitämiseen ja tavaroiden hyllytykseen. Käytännössä lakko näkynee tavanomaista pidempinä jonoina, koska työvoimaa on myymälöissä huomattavasti normaalia vähemmän. Omassa lähikaupassani jonoja ei ollut.

Lakoilla vaikutuksia arkeen

Kuluttajilla varmasti on ymmärrystä kauppojen työntekijöiden lakolle ja heitä edustavan liiton asialle. Keskiviikkona kerrottiin, että joissakin kaupoissa olleet lakkovahdit toivoivat asiakkaita asioimaan kaupassa vasta lakon jälkeen.

Hämeen Sanomat kirjoitti kuinka lakoilla on tunnetusti myös psykologisia vaikutuksia. Lehden mukaan hamstraus lisää kaupan alan lakon haittoja. Jos kaikki käyvät ostoksilla tavanomaiseen tapaan, tai jopa vähän hillitymmin, koituu lakosta vähiten haittaa tavanomaiseen elämänmenoon, lehti totesi.

Lakko ei näkynyt hedelmävalikoimassa.

Kaupan alan logistiikassa lakko alkoi jo maanantaina. Suuria tuotepuutteita ei kauppaketjujen mukaan näyttäisi syntyvän. Kerrottiin, että hedelmäosastoilla voi olla vajetta toimitusvaikeuksien vuoksi. Oman lähikauppani valikoimissa ei kuljetuslakosta huolimatta ollut juuri puutteita. Ruokaa riitti. Hedelmähyllyt olivat täynnä. Myös esimerkiksi paistopisteestä sai tuotteita tavalliseen tapaan.

Kirjoitusta on päivitetty sunnuntaina seuraavilla tiedoilla:

Työmarkkinoille syntyi sopu

Työmarkkinoille syntyi viikonloppuna sopu, joka heijastuu kaikkien palkankorotuksiin. Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat hyväksyivät neuvottelutuloksen pitkään jatkuneessa työriidassa.

Molemmat osapuolet halusivat varmistaa kolmivuotisella sopimuksella työrauhan. Sopimuskauden palkkoja korottava vaikutus on kolmessa vuodessa yhteensä kahdeksan prosenttia.

Teknologiateollisuuden ratkaisut ovat jo pitkään määritelleet palkankorotusten yleisen linjan, joten sovun syntyminen on merkittävää myös muiden alojen kannalta.

Radiopäivä – vanha tekijä muistelee

Radio-ohjelmien tekeminen oli ennen huomattavasti vaativampaa kuin nykyisin. Juontaja valitsi lähetyksessä soitettavat levyt itse eikä apuna ollut monia digitaalisia työkaluja. Torstaina vietettiin Maailman radiopäivää.

Radio on yhä tärkeä suomalaisille.

Radiopäivän tarkoitus on korostaa radiota ja sen merkitystä tiedonvälityksessä ja viihteen tarjoajana. Radiolla on ollut merkittävä rooli ihmisten elämässä jo yli vuosisadan ajan. Päivä nostaa esiin radiomedian roolia yhteiskunnassa sekä edistää sen merkittävyyttä globaalissa tiedonvälityksessä.

Suomalaiset kuuntelivat viime vuonna radiota keskimäärin 2 tuntia ja 10 minuuttia päivässä. Radio tavoitti 4,3 miljoonaa suomalaista viikoittain. Radiolla on siis yhä erittäin vankka sija mediakentällä. Radio on läheinen ja tärkeä, ja se rytmittää monen päivää.

Kuuntelen itse suomalaisten suosikkiradiota Yle Radio Suomea. Tutkimuksen mukaan Radio Suomi tavoitti viime vuonna viikoittain lähes kolmasosan suomalaisista. Toiseksi kuunnelluin Radio Nova tavoitti viikoittain noin viidesosan suomalaisista. Alle 55-vuotiaat kuuntelivat eniten kaupallisia radiokanavia, yli 55-vuotiaat puolestaan kuuntelivat Ylen kanavia.

Podcasteihin vielä tutustumatta

Radion lisäksi suomalaiset kuuntelevat paljon myös digitaalista audiota kotimaisten suoratoistopalveluiden kautta. Itse käytän tietokoneella Radioplayeria. Siinä on mukavaa se, että kanavan vaihtaminen on helppoa.

Yhä useampi on löytänyt myös Yle Areenan podcast-tarjonnan. Podcasteja löytyy nykyisin netistä paljon. Itse en ole kuunnellut kertaakaan podcasteja. Pitäisi varmaan etsiä jotain sopivaa sisältöä ja keskittyä ihan kuuntelemaan.

Aina vaan samat biisit

Radiokanavissa riittää valinnan varaa. Radio Suomella on Novaa laajempi musiikkilinja ja se tarjoaa myös asiapitoisella ohjelmistollaan minulle sopivan vaihtoehdon. Etenkin Radio Suomen päivälähetys ajankohtaisine aiheineen ja tasatunnein lähetettävät uutiset ovat tärkeitä. Ennen Radio Nova tarjosi uutisillaan laadukkaan vaihtoehdon Ylelle, mutta nykyiset, tekoälyn lukemat uutislähetykset eivät tunnu luotettavilta. Toimituksessa ei ole uutisosaamista.

Kaupallisten kanavien musiikkitarjonta tuntuu usein yksipuoliselta. Kun löytää uuden kanavan, huomaa jo muutamassa päivässä, että samat kappaleet soivat kaiken aikaa. On vaihdettava taas kanavaa siinä toivossa, että toisella taajuudella musiikkitarjonta olisi runsaampaa. Radiot toteuttavat kanavaformaattiaan eli tunnistettavaa musiikkilinjaa.

Itse haluan usein kuunnella pop- ja rockmusiikin klassikoita ja tällaisia hittejä soittavia kanavia onkin muutama. Nykyisin on muutenkin radioita mistä valita. On esimerkiksi suomirockia ja suomiräppiä soittavia kanavia.

Valtakunnallisten kanavien lisäksi on edelleen paikallisradioasemia. Paikallisia kanavia on perustettu niiden kulta-aikojen jälkeen taas viime vuosina lisää.

Digitaalinen studiotekniikka

Itse olin hyvin nuorena juontajana ja toimittajana radiossa siihen aikaan, kun studiossa soitettiin vielä vinyylilevyjä ja cd-levyjä. Urani lähti liikkeelle lukioiässä kun kävin lauantaisin koostamassa toivekonserttia paikallisradioaseman toimituksessa. Vastailin puhelimeen, kirjasin kuuntelijoiden onnitteluja ja terveisiä ylös ja etsin levystöstä toivekappaleita.

Sittemmin toimitin juttuja ja tein suoria lähetyksiä kahdella radiokanavalla. Myöhemmin luin radiouutisia. Jatkoin media-alalla eri tehtävissä.

Digitaalinen studiotekniikka vapautti monista tehtävistä, ja juontaja saa keskittyä juontojen sisältöön

Joskus tekisi mieli palata radioon. Nykyaikainen studiotekniikka kiinnostaisi. Lähetysten juontaminen olisi helppoa, kun tietokoneohjelma tekee lähes kaiken juontajan puolesta. Musiikki, mainokset ja muu sisältö tulevat automaattisesti eikä levyjä ja mainosnauhoja tarvitse kaiken aikaa laittaa soimaan. Ennen haastattelutkin ajettiin ulos kasetti- tai kelanauhurilla. Biisien aikana juontajalla riitti tekemistä, kun hän viritteli kaikkia laitteita.

Studion käyttäminen on helppoa.

Siihen aikaan kun minä tein suoria lähetyksiä, juontaja valitsi ohjelmassa soitettavat biisit itse. Nykyisin radioformaattia eli kanavan musiikkilinjaa toteuttaa automaattinen soittolista. Musiikkipäällikön työ vaikuttaa olevan helppoa. Toisaalta en tiedä mitä tehtävään nykyisin sisältyy.

Juontajilla iso merkitys

Musiikin lisäksi iso vaikutus on juontajilla. On juontajia, joiden parissa en niin viihtyisi. Radio Suomessa oman alueradioni iltapäivälähetyksen juontaja sopisi puhetyylinsä ja juttujensa puolesta paremmin Ylen nuorten kanavalle.

Eräällä kaupallisella kanavalla miesjuontaja ei puolestaan lähetyksissään keksi juuri muuta sanottavaa kuin ”pysy matkassa mukana”, ja lisäksi hän kertoo monta kertaa ohjelmansa aikana päivän nimipäiväsankarit ja toivottaa heille ja muille merkkipäivää viettäville oikein paljon onnea. Ennen sanottiin hyväksi juontajaksi sellaista, joka ”heitti hyvää läppää” eli puhui hauskoja juttuja.

Nykyisin ”läppä lentää” suosituimmilla kanavilla. Studiossa juontajapareilla eli usein mies- ja naisäänellä riittää juttuja, jotka naurattavat – ainakin heitä itseään. Olisi varmasti hauskaa asiaa, jos vain saisin päälle puhumisesta selvää.

Kyllä. Kaupallisten kanavien sijaan, usein hyvin rauhalliselta ja puisevaltakin kuulostava julkisen palvelun radio sopii minulle paremmin.

Kasviksia, marjoja, hedelmiä – ja kebabia

En ole ottanut aivan kirjaimellisesti uusia ravintosuosituksia. Olen toki alkanut kiinnittää huomiota monipuolisempaan ja terveellisempään ruokavalioon. Ostan kasviksia ja voin valita lounaaksi myös salaattiannoksia. Terveyshyödyt kuitenkin ilmeisesti kumoaa liian usein nautittu liharuoka ja makean napostelu.

Kasviksia entistä enemmän.

Välillä hedelmät ja marjat korvaavat aamupalaleivänkin, joka ei aina maistu. Leivästä on lähtenyt hieman maku, koska ei enää keksi mitä leivän päälle voi laittaa, kun esimerkiksi leikkeleitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän.

Kansalliset ravitsemussuositukset kehottavat kasvipohjaiseen syömiseen. Suositusten mukainen ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Pitäisi vähentää napostelua

Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi muun muassa hillitsee nälän tunnetta ja tukee painonhallintaa.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Itselläni ongelma onkin varsinkin makean napostelu. En osaa ottaa tarpeeksi vakavasti diabetesta, joka ei ole tasapainossa. Omenat, päärynät, mandariinit, porkkanat ja mustikat onneksi maistuvat nykyisin ja paikkaavat epäterveellisempää napostelua.

Lihan käyttöä on kehotettu suosituksissa vähentämään. Itselläni tulee syötyä ehkä liikaa lihaa, kalaa taas liian vähän. Uudessa lähikaupassani on runsas salaattibaari. Siitä otan silloin tällöin värikkään lounaan. Valikoimassa on muun muassa erilaisia Pohjois-Afrikan makuja, joita en ole vielä maistanut.

Laiskan epäterveellinen lounas

Viikonloppuisin on tapana valmistaa ruokaa itse. Joskus kuitenkin sorrun tilaamaan ruokaa kotiin. Se on usein raskasta mättöruokaa. Lauantain kunniaksi selailin pizzapaikan menua netissä ja tilasin pitkästä aikaa, mutta tylsästi ja epäterveellisesti lounaaksi kebabin.

Onhan tässäkin annoksessa salaattia.

Kävin lauantaina kaupassa, ja valitsin muun muassa hedelmiä. Mutta tuli ostettua myös limsaa, sipsejä, suklaata ja karkkia. Vaikka hyvinvointi ohjaa hieman enemmän omia syömisiäni, kumoutuu se usein herkkunälän vuoksi.

On todettu, että suomalaiset kokevat itsensä hemmottelun ja palkitsemisen tärkeäksi. Vaikka tuntee ansaitsevansa herkutteluhetken, kohtuus kaikessa. Liiasta herkuttelusta voi tulla syyllinen olo. Se taas voi heikentää elämänlaatua.

Miesten ulkonäköpaineet – rintalihakset äkkiä

Miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Monet miehet kärsivät kehonkuvansa epävarmuudesta. Itse olin nuorempana miehenä liian laiha. Olisi pitänyt olla lihaksikkaampi ja harteikkaampi.

Miesten ulkonäöstä puhutaan usein huumorin varjolla.

Ulkonäkökeskeisyys on lisääntynyt. Miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Näiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Näin kerrottiin Ylen jutussa.

Itse kärsin nuorena miehenä siitä, että olin liian laiha. Sanottiin, että minulla on poikamainen vartalo. Tunsin, että minun olisi pitänyt olla lihaksikkaampi ja harteikkaampi. Häpesin, että minulla oli ohuet käsivarret ja kapeat ranteet.

Minulla on edelleen vähän lihaksia. Liikakiloja on päässyt kertymään, ja hiustenlähtö alkoi ennen aikojaan. Tunnen ajoittain kehohäpeää.

Miesten ulkonäköpaineet ovat todellinen ongelma, mutta niistä vaietaan. Monet miehet kärsivät kehonkuvansa epävarmuudesta, todettiin Ylen artikkelissa; Liian vähän lihaksia, kaljuuntuminen edessä ennen aikojaan, pituutta saisi olla enemmän ja liikakilojakin on päässyt kertymään.

Ulkonäön kommentointi tavallista

Kehohäpeä voi ilmetä erilaisina ajatuksina, tunteina ja käyttäytymisenä. Se voi vaikuttaa itsetuntoon ja elämänlaatuun.

Miehille ahdistusta aiheuttavat myös toisten miesten ilkeät kommentit ulkonäöstä ja painosta

Miesten ulkonäön kommentointia pidetään hyväksyttävämpänä kuin naisten, esimerkiksi huumorin varjolla, kerrottiin Ylen artikkelissa. Miesten keskustelukulttuuri perustuu usein ronskiin huumoriin, naljailuun tai leikilliseen kiusaamiseen, jossa osana on toisen ulkonäön kommentointi. Riskinä on herjojen osuminen kipeään kohtaan – tiedostamatta.

Somen rooli on tuonut ulkonäkökeskeisyyden lähemmäs arkea

Sosiaalinen media lisää ulkonäköpaineita. Eräs mies sanoi Ylen artikkelissa, että kun Instagramin avaa niin siellä reelseissä pyörii pumpattuja ukkeleita vaikka kuinka paljon. Toinen mies totesi, että somessa voi altistua tietynlaiselle sisällölle, josta saattaa muodostua käsitys miltä itse tulisi näyttää ja miltä kaikki muut näyttävät, vaikka kyse on häviävän pienestä otoksesta. Kadehdin itsekin kun näen lihaksikkaita ja timmissä kunnossa olevia miehekkäitä miehiä.

Tutkijan mukaan miesten ulkonäköpaineita on vaikea tutkia, koska miesten on itsensä hyvin vaikeaa tunnistaa ongelmia omaan kehonkuvaan liittyviksi.

Ei toivottuja tuloksia

Hakeuduin yhdessä vaiheessa kuntosalille. Saliharjoittelun sanotaan olevan yksi suosituimmista kuntoilumuodoista. Yksi suosion syy on sen tehokkuus. Kuntosaliharjoittelun hyödyt näkyvät nopeasti, lupaa eräs kuntosaliketju.

Minulle laadittiin kuntosaliohjelma, jossa tavoitteena oli monipuolinen harjoittelu. Minun piti tehdä harjoituksia monissa eri laitteissa.

Ohjelma ei vastannut toiveitani tai tavoitteitani. Olisin nimittäin halunnut tehdä vain rintalihastreeniä yhdellä ja samalla laitteella. Tämä johtui siitä, että olin tapaillut uutta ihmistä ja olin siinä toivossa, että jo pian hän repisi paidan päältäni.

Minun ongelmani oli liian suuret rinnat, joita en halunnut kenenkään näkevän. Joitakin miehiä vaivaava rintojen kasvu oli minun tapauksessani seurausta runsaasta alkoholinkäytöstä. Halusin saada kiinteämmät rintalihakset.

Salituntien aikana jouduin kuitenkin ohjaajan valvomana vaihtamaan aina laitteesta toiseen. Piti nostella pieniä painoja ja tehdä harjoituksia muun muassa jalkaprässissä, soutulaitteessa ja juoksumatolla. Treenaaminen sai lopulta jäädä koska näkyviä tuloksia ei toivomassani ajassa tullut.

Tärkeintä oma terveys

Minä tähdennän, että itsensä vertaaminen muihin ei ainakaan kannata. Se on paitsi hyödytöntä myös mahdotonta. Tärkeintä on pitää huolta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Minäkin olisin voinut jatkaa saliharjoittelua tai muuta kuntoilua ja liikuntaa tämän vuoksi eli järkevän motivaation kautta.

Eikä minua haittaa enää myöskään kaljuuntuminen. Harvat hiukset keskellä päätä on tähän asti säästetty parturissa, mutta nyt ajattelen, että ne voidaan seuraavalla kerralla ajaa pois.

Keksin itselleni sopivan urheilulajin

Minua on alkanut kiinnostaa urheilulaji, jossa on vauhtia ja oveluutta. Lajilla on pitkät perinteet, mutta se kehittyy koko ajan, ja uusia pelitapoja tulee jatkuvasti. Monen suomalaisen vapaa-ajan harrastamista haittaa väsymys.

Ei sentään urheiluhulluksi?

Ylen teettämän kyselyn mukaan joka toinen suomalainen on jättänyt jotain itselle tärkeää tekemättä väsymyksen vuoksi. Paljon karsitaan esimerkiksi harrastuksista. Työterveyspsykologi totesi artikkelissa, että tähän pitäisi herätä. Työelämää pitäisi muuttaa, jotta ihmiset jaksavat muutakin elämää.

Liikunta olisi tärkeää työn vastapainona. Töiden jälkeen ei kuitenkaan ole hyvä vaihtaa vapaa-ajan suorittamiseen. Ei ole hyväksi yrittää palautua mahdollisimman tehokkaasti tai ”oikein”. Tärkeää on hyvä olo, rentoutuminen ja nauttiminen.

Innostus on aina lopahtanut

Minulla oli nuorempana tapana käydä kahtena aamuna viikossa ennen töitä pelaamassa työkaverin kanssa sulkapalloa. Reipas peli ja sen jälkeinen sauna oli mukava alku kiireiseen ja työntäyteiseen päivään. Vähitellen tämä tapa jäi, ja sen tilalle tuli pari ”palauttavaa” olutta pitkän työpäivän jälkeen.

Minulla on ollut muutama liikuntaharrastus eri aikoina, mutta kiinnostus on aina lopahtanut. Aika ja energia ei ole riittänyt. Ehkä ei motivaatiokaan.

Olen välillä innostunut kuntosalilla käymisestä. Minulla on ollut ohjaaja, ja minulle on tehty treeniohjelma. Olen ollut innostunut, ja tuntenut kuinka harjoittelu on tehokasta. Pysyvämpää tapaa siitä ei kuitenkaan ole tullut.

Olen viime aikoina pohtinut sopivaa urheilulajia, joka voisi edistää kuntoa ja lisätä energiaa. Ja miksi ei, harrastaminen voisi olla kilpailullistakin.

Minusta tuntuu, että sopivin laji olisi pingis. Pöytätennis on hyvin suosittu laji maailmalla. Sitä on mukava katsella. Siinä on vauhtia ja oveluutta.

Tenniksen sisäpeliversio

Pöytätennis sai alkunsa 1880-luvulla. Pelialustana toimi aluksi suuri pöytä, ja verkkona oli rivi kirjoja. Mailoina käytettiin myös kirjoja ja pallona oli golfpallo.

Oli mielenkiintoista saada tietää, että 1980-luvulla tuli voimaan sääntö, jonka myötä mailan puolten täytyy olla eriväriset, jotta vastustaja tietäisi, millainen kierre oli tulossa. Mailan molemmilla puolilla on nimittäin kumia, ja sen laatu ja erilaiset liimaukset vaikuttavat lyönnin nopeuteen ja pallon kierteeseen.

Pöytätennis on nopeatempoinen peli, joka vaatii nopeita reaktioita ja tarkkoja liikkeitä. Pelaajat pyrkivät hämäämään vastustajaansa muuttamalla lyöntikulmia, käyttämällä erilaisia kierteitä ja vaihtelemalla lyönnin nopeutta ja voimakkuutta.

Kiinnostaako laji kavereita?

Alkuun olisi varmasti helppo päästä. Välineet eli maila ja pallot olisivat varmasti edullinen sijoitus. Sitten olisi selvitettävä sopivaa urheiluseuraa, johon liittyä. Olisi saatava hyvä valmentaja, jonka ohjauksessa lajiin pääsisi kiinni.

Lyöntitekniikka lienee yksi tärkeimmistä osa-alueista. Puhutaan jopa 2020-luvun modernista pöytätennistekniikasta. Laji kuulemma kehittyy koko ajan, ja uusia lyöntejä sekä pelitapoja tulee jatkuvasti.

Urheilun harrastaminen voisi tuoda iloa. Harrastuksen kautta saisi onnistumisen kokemuksia. Ja yhdessäolo on olennainen osa urheilua. Myös huippu-urheilun seuraaminen on monille intohimo ja harrastus. Fanit kokoontuvat katsomaan urheilua myös yhdessä. Mutta onko pingis muiden mielestä kiinnostava tv-laji? Ainakaan urheilubaareissa sitä ei taideta näyttää.