Joskus töissä voi käydä ihan vain palkan takia. Itselläni on ollut vaiheita, jolloin työnteko on tökkinyt, ja olen ajatellut pelkkää rahaa. Minulla oli työ, jonka koin haasteelliseksi, merkitykselliseksi ja palkitsevaksi. Oli kuitenkin hetkiä, jolloin homma ei maistunut. On selvää, että aina työnteko ei innosta ja motivaatio voi joskus olla hukassa.
Ei lähde sujumaan.
Toimin liiketoimintakehityksestä vastaavana päällikkönä. Ongelma oli se, että yhteistyö myyntiosaston ja tietohallinto-osaston kanssa ei toiminut. Minulla oli monesti vauhti päällä, ja yritin kehittää uusia tuotteita uusille asiakasryhmille, mutta muut eivät tahtoneet pysyä perässä. Suunnitelmani eivät edenneet haluamallani tavalla. Olin usein turhautunut ja pettynyt.
Mietin monesti toimistolla vain, kuinka saisin työpäivän kulumaan niin, että kehtaisin lähteä taas alkuillasta pubiin ottamaan muutaman kaljan. Joskus alkoholinkäyttö oli roimaakin. Tämä näkyi myös vetämättömyytenä töissä.
Toimitusjohtaja otti minut muiden päälliköiden kanssa puhutteluun, ja teki selväksi, että organisaatioon tulee muutoksia, ellei yhteinen työskentelymme ala sujua. Minä tunsin tässä tilanteessa olevani jo valmis luovuttamaan.
Lauleskelin mielessäni Kolmas nainen -yhtyeen kappaletta: ”Ois kai siistii antaa periksi nyt. Toteais vain kylmästi: ’Ei tästä mitään tuu.’ Lähtis kävelemään. Painais oven kiinni perässään.”
Olin kuitenkin ostanut ensimmäisen oman asunnon ja ottanut ison lainan. Oli mietittävä asioita puhtaasti tulojen näkökulmasta. Työpaikan vaihtaminen olisi voinut tietää sitä, että palkka olisi pienempi. Yritin selviytyä päivästä toiseen.
Mielekkäitä asioita
Asiantuntija totesi Ylen artikkelissa, että jos työnteko tökkii, joskus ihan vain kylmän rahan ajatteleminenkin voi auttaa. ”Loputtomasti rahan motivoimaan voimaan ei kuitenkaan kannata luottaa, vaan pidemmän päälle työstä pitäisi pystyä löytämään myös muita mielekkäältä tuntuvia asioita.”
”Motivaatiossa kyse ei ole ainoastaan työntekijästä, vaan koko työyhteisöstä ja -tehtävästä. Ihminen yleensä haluaa tehdä sellaisia asioita, jotka lisäävät tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon ja kokee olevansa merkityksellinen. Saa sopivia haasteita ja voi päättää itse oman elämän asioista”, psykologi totesi.
Hyvä pohtia voisiko lähteä muuttamaan jotakin
”Ensimmäinen askel motivaation parantamisessa on usein se, että ihminen havahtuu miettimään sitä, miksi työtehtävä ei kiinnosta. Kannattaa ottaa aikalisä ja miettiä kulkeeko autopilotilla vai onko omassa toiminnassa tai ympäristössä jotain sellaista, jota voisi lähteä muuttamaan”, psykologi neuvoi.
Oma tilanteeni eteni niin, että vastuulleni annettiin myöhemmin myös firman myyntiosasto. Palkka nousi entisestään, ja hommat alkoivat sujua paremmin.
Lopulta pitkät kiireiset päivät, liian suuret vastuualueet ja ylimitoitetut odotukset kuitenkin ajoivat uupumukseen. Lyhyt sairausloma ei riittänyt. Minut irtisanottiin pitkittyneen sairastelun vuoksi. Työelämä jäi pitkäksi aikaa.
Vähitellen tuli ongelmia toimeentulon kanssa. Jouduin luopumaan asunnostani ja vaihtamaan paikkakuntaa pienempien asumiskustannusten vuoksi.
Sitoutumisen puutetta
Vain 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työhönsä. Tämä ilmenee yhdysvaltalaisen tutkimusyhtiön raportista, joka kertoo mitä työntekijät eri puolilla maailmaa ajattelevat työstään. Toisin sanottuna: noin joka kuudes suomalainen kokee, että töissä kannattaa antaa parhaansa.
Tämä on minusta yllättävää. Ja myös ikävää. Tällaista haluttomuutta suhteessa työhön on vaikea ymmärtää. Minä katson, että omasta työstä olisi oltava tyytyväinen ja kiitollinen. Ja parhaansa antaminen myös lisäisi tyytyväisyyttä.
Asiantuntija näkee, että ongelma on johdossa. ”Työelämässä tarvitaan lisää ihmisyyttä, empatiaa ja arvostusta”, yrityskulttuurin asiantuntija totesi Helsingin Sanomien artikkelissa. ”Johdon pitäisi kuunnella työntekijöitä aidosti ja luoda kulttuuri, jossa liiketaloudelliset tavoitteet toteutuvat ja ihmiset voivat antaa parhaansa.”
Minä koin myös pelolla johtamista. Annoin talolle parhaani tai peräti kaikkeni, mikä ei ole työnteon tarkoitus. Työpaikallani ei aina vallinnut terve kulttuuri.
En tiedä onnistuinko itse lainkaan varsinaisessa tehtävässäni eli osastoni vetäjänä. Johtamiseen ei ollut riittävästi aikaa tai oli liian paljon keskityttävä johonkin muuhun, mikä kuului laajalle tontilleni. Osastollani oli myös työn välttelyä. Parhaimmillaan tiimissä oli kuitenkin hyvä draivi, kauppaa tehtiin, ja saatiin paljon aikaiseksi.
”Lähtökohtaisesti jokaisessa ihmisessä on tahtotila tehdä työnsä hyvin. Miksi me hukataan se potentiaali? Miksi me ei herätä siihen?”, asiantuntija kysyy. ”Sitoutumisen puute on ongelma niin työntekijälle kuin yrityksellekin: tyytymätön työntekijä ei halua antaa parastaan työnantajalleen.”
Ihmiset haluavat enemmän vapaa-aikaa
On myös todettu, että arvostus vapaa-aikaa kohtaan on lisääntynyt. Erään tutkimuksen mukaan eurooppalaiset tekevät työtä yhä vähemmän. Työtuntien määrä on vähentynyt, mikä kertoo ihmisten halusta tehdä vähemmän töitä.
Yhteenvetona voisi todeta, että jos työnteko joskus tökkii, voi tilanteen parantamiseksi miettiä aluksi vaikka palkkarahoilla hankittavaa lomamatkaa.
Esseeblogi 