Kun ihminen kohtaa vääryyttä, menetyksiä ja pettymyksiä ne voivat jäädä kalvamaan mieltä ja aiheuttaa katkeruutta. Mitä minuun tulee, tunnen, että minua on joskus loukattu ja petetty. Lisäksi olen kokenut epäonnistumisia. Katkeruus on myrkkyä, mutta sitä voi työstää ja pyrkiä lievittämään.

Onko joku syönyt minun mansikat?
Katkeruus voi vaikuttaa elämään monin tavoin. On hyvä tunnistaa, että tuntee katkeruutta. On mietittävä, miksi tuntee katkeruutta. Ymmärtäminen auttaa käsittelemään tunteita.
Työ- ja rakkauselämän kolhut
Aikoinaan työelämässä minut laitettiin niin koville, että se vei terveyden pitkäksi aikaa. Koko elämän suunta muuttui työuupumuksen myötä. Ajattelen, että uupumisessa oli syytä olosuhteissa. Vaatimukset olivat kohtuuttomia. Mutta en ole tapahtuneesta katkera. Olen myöntänyt, että minäkin tein virheitä, jotka johtivat epäonnistumiseen vaativassa tehtävässä. Olen vuosien myötä myös päässyt itsesyytöksistä. Olen kiitollinen, että olen saanut työskennellä monenlaisissa tehtävissä mieluisalla alalla.
Sanotaan: ”En ole katkera, mutta kuitenkin”
Voisin tuntea katkeruutta myös joidenkin ihmissuhteiden vuoksi. Ensimmäinen parisuhde oli kuin petosta. Minulle se oli ensirakkautta. Mutta minä olin vain kolmas pyörä. Ihastukseni oli jo sitoutunut toiseen, ulkomailla asuvaan mieheen. Se ei estänyt häntä viemästä poikuuttani. Tämä tapahtui kristillisen opiston asuntolassa. Nainen sanoi suhteemme alussa, että me tuntisimme toisemme aina. Lyhyt suhde kuitenkin päättyi hänen, voisi sanoa, käskystään. Itkin hänen perään, mutta hän oli tarkoituksella julma. Hän tiesi tunteistani, mutta kertoi minulle esimerkiksi seksisuhteestaan myös työkaverinsa kanssa. Vaikka asuimme samassa kaupungissa, en enää nähnyt häntä.
Nykyään hymähtelen sille kuinka minussa oli niin yltiöpäivästä nuoruudenkiihkoa ja kuinka rakkauden harhakuvat särkyivät. Ajelehdin nuorena aikuisena suhteesta toiseen. Ne olivat lyhyitä ja räiskyviä.
Vahingollista hoitoa
Myös oman terveyteni hoidossa on ollut tilanteita, jotka ovat muistuttaneet heitteillejättöä. Minulle ei vuosia sitten annettu asianmukaista, tilanteen vaatimaa hoitoa. Sairaus pääsi pahenemaan, ja se jäi pysyväksi haitaksi, joka vaikuttaa omaan elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Mutta olen hyväksynyt asian.
Ajoittaisen mielialan laskun vuoksi minua heiteltiin aikanaan putkaan ja teljettiin sairaalan erityistarkkailuhuoneeseen. Kerran olin suljetussa huoneessa vuorokauden ilman, että kukaan kävi katsomassa kuinka voin. Oli kärsittävä janosta ja virtsattava lattiakaivoon. Olin sentään sairaalassa. Kun puolestaan olin sairaalassa hoidossa myrkytyksen vuoksi, käteni sidottiin sairaalasänkyyn. Minulle myös annettiin lamaannuttavia lääkkeitä. Erilaiset kokemani hoitotoimet ovat olleet vääriä ja kohtuuttomia. Hoitotilanteet ovat aiheuttaneet takapakkia masennuksesta kuntoutumisessa, jopa traumoja. Saan olla tyytyväinen, ettei vastaaville ”palveluille” ole enää ollut tarvetta.
Ystävä teki väärin
Tunnen myös, että kaveri on toiminut minua kohtaan väärin. Paras kaveri yritti illanvietossa flirttailla naisystäväni kanssa. Vaikka kaikkia tekoja ei voi hyväksyä, on anteeksiantaminen omassa mielessäni kuitenkin vapauttanut taakasta. Anteeksiantaminen tuntuu itsestä helpottavalta. Kaveruutemme katkesi pitkäksi aikaa. Näimme sattumalta kahdeksan vuoden jälkeen. Emme juuri puhuneet tapahtuneesta, mutta kaverini pahoitteli ja laittoi sen kännin piikkiin. Päästimme irti ja pystyimme jatkamaan ystävinä. Mutta en silti tunne ystävyyttämme enää aivan samanlaiseksi ja läheiseksi kuin se aikanaan oli.
Myös kateus aiheuttaa katkeruutta
”Katkeroitumiseen liittyy usein kokemus vaille jäämisestä ja vertailu muihin. Jos voi heti tuoreeltaan puhua tunteistaan jonkun kanssa ja saa tukea, pettymys laimenee ja ajan myötä haalistuu. Voi vaikka huomata, että muillekin on sattunut jotain vastaavaa. Mutta jos kokee olevansa asian kanssa aivan yksin, ikäviin tunteisiin saattaa jäädä kiinni.” Näin sanoi psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Heli Heiskanen ET-lehden artikkelissa.
Olen usein yksinäinen, ja myönnän silloin tällöin kadehtivani muita
Kateus aiheuttaa helposti katkeruutta. Eräässä artikkelissa todettiin, että syvä kateus voi muuttua katkeruudeksi, joka tuhoaa elämäniloa ja empaattisuutta. Toisen saavutusten jatkuva vertailu voi ruokkia alemmuudentunnetta. Minä myönnän kadehtivani muun muassa muiden rantalomia, uusia työpaikkoja ja illanviettoja kaveriporukoissa.
Kateus voi kuitenkin toimia parhaimmillaan kannustimena ja motivoida tavoittelemaan unelmia. On hyvä yrittää keskittää huomio siihen, mitä itsellä on. Myönnän, että itselläni se tuntuu välillä jostain syystä vaikealta.
Vanhoja epäonnistumisia
Eräässä artikkelissa todettiin, kuinka katkeruutta voi tulla niin statuksesta, rahasta kuin luottamuksen pettämisestäkin – tai jostain muusta menneisyyden seikasta. ”Katkeruuteen törmää kaikkialla: se ei ilmene vain ystävyys- ja perhesuhteissa vaan myös työpaikalla ja keskustelufoorumeissa.”
Artikkelissa kerrottiin, että katkeruutta ei tule vain pinnallisista asioista, vaan myös esimerkiksi ihmisen kohtaamista vääryyksistä. ”On turha jäädä märehtimään menneitä epäonnistumisia – ja vielä turhempaa on jäädä pohtimaan muiden menestystä. Kannattaa keskittää oma energia muiden vähättelyn sijaan omiin unelmiin.”
Itse olen hyvä keksimään tekosyitä. Sen lopettaminen olisi kuitenkin parasta mitä voi tehdä katkeruuden kumoamiseksi. Olisi muutettava sanat teoiksi.

Kannattaa keskittää energia omiin unelmiin.
Voi keskittyä hyviin asioihin
Katkeroitumiselta suojaa toiveikas ymmärrys siitä, ettei menneisyys vaikuta tulevaisuuteen. ”Vaikka minulle on tapahtunut ikäviä asioita, voin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että jatkossa niin ei kävisi”, Heli Heiskanen sanoi artikkelissa.
Omassa mielessä voi siis tehdä anteeksiannon. Anteeksianto loukkaajalle, joka on vahingoittanut mieltä, helpottaa, koska se vapauttaa tilaa murehtimiselta.
Arvostan niitä asioita, joita olen saanut kokea.
Voin ymmärtää, että monella on syvälle juurtunutta katkeruutta asioista, joita ei ole ansainnut. Elämässä on epäoikeudenmukaisuutta ja epätasapuolisuutta.
Miten suhtautua katkeruuteen? Voiko valita, miten katkeruus vaikuttaa elämään? Uskon näin. Ihmisellä on luontainen tapa muistaa helpommin negatiiviset kuin positiiviset asiat. On parempi keskittyä hyviin asioihin.
Minulle on ollut vaikeaa, mutta samalla tärkeää, antaa anteeksi myös omat virheeni, jotka ovat johtaneet epäonnistumisiin. Pyrin siihen, etten anna menneiden ikävien asioiden vaikuttaa. Olen pyrkinyt hyväksymään monet asiat, ja päästämään irti.
Olen monesta asiasta enemmänkin kiitollinen. Monesta on selvitty, vaikka se on ottanut voimille ja myös itsetunnon päälle. Itsessänikin on ollut syytä.

