Blogin huoltotauko venyi pitkäksi

Pahoittelemme, että Esseeblogin ylläpidon pienten vaikeuksien vuoksi edellisestä bloggauksesta on vierähtänyt pitkä tovi. Blogin kirjoittaja tarvitsi pientä terveyteen liittyvää huoltoa, joka venyi odotettua pidemmäksi. Terveyspäivitys on nyt tehty, ja blogi toimii jälleen normaalisti.

Bloginpitäjän terveyttä päivitettiin.

Tätä syksyä ovat siis varjostaneet terveyshuolet. Takana on kaikkiaan kahdeksan viikon sairaalakiertue – yhteensä kolme sairaalaa ja kuusi osastoa. Vointi romahti syksyllä ja sairastelu kesti pitkään. Mutta kuntoon tultiin.

Media- ja somepaasto

En ole tänä aikana seurannut lainkaan uutisia tai selannut somea. Lähtö hoitoon kun oli niin kiireinen, että puhelinkin jäi kotiin.

Mutta hyvin pärjäsi ilmankin, vaikka tavallisesti seuraan paljon uutisia ja ajankohtaisia asioita. En usko, että somessakaan olisi ollut jotain tavanomaista tärkeämpää.

Päivät sairaalavuoteessa makoillessa olivat välillä pitkiä, mutta puhelimen selaaminen ei tuntunut tärkeältä, kun oli muuta ajateltavaa.

Maittavaa ja ravitsevaa ruokaa

Sain hyvää ja kokonaisvaltaista hoitoa. Iso kiitos hoitohenkilökunnalle. Tämän muistin aina sanoa minua hoitaville lääkäreille ja hoitajille.

Minulle oli mieluisaa ja tärkeää myös säännöllinen ruokailu. Ruoka oli hyvää ja annokset olivat sopivan kokoisia, vaikka sairaalaruuasta on myös toisenlaisia mielikuvia. Terveellinen ravinto vahvisti. Oma ruokailu oli alkusyksyn aikana ollut hieman heikkoa. Tuli syötyä usein kiireessä pikaruokaa ja vain kerran päivässä.

Sairaalassa tuli saatua aamupuuroa, vieläpä mehukeiton kera. Aamukahvia odotti malttamattomana, varsinkin jos takana oli huonosti nukuttu yö. Lounas oli maittavaa ja vaihtelevaa. Päivällinen oli usein jotakin ravitsevaa keittoa.

Ja jälkiruuaksi sai herkullista kiisseliä tai vanukasta. Pääsin hoidossa niin suklaavanukkaan makuun, että olen ostanut sellaisen pienen purkin usein kotonakin jälkiruokaherkuksi.

Alkuun vuoteessa syöminen oli vaikeaa. Mutta vähitellen pääsin pöydän ääreen ruokailemaan. Ja diabetesta sairastavana oli ilo huomata, kuinka sokeriarvoni tulivat oikealle tasolle, ja kuinka paino laski terveellisesti yli kymmenen kiloa.

Aikainen joululahja

On joulukuun ensimmäinen päivä. Etelä-Suomessa on tihkusateista ja harmaata. Sääennusteet eivät taida luvata sen talvisempaa säätä ainakaan lähiaikoina. Mutta: ”Vain valkeata joulua, mielessäin ootan minä ain, sillä hangen hohteessa vain, joulurauhan tunnen rinnassain.”

Oman joulukalenterini ensimmäinen luukku kuvastaa tervehtymistä. Joululahjan sain siis jo marraskuussa.

Seuraava tällä viikolla blogissa avautuva luukku sisältää kirja-arvion ja suositun kirjailijan jouluhaastattelun. Mukavaa joulunodotusta!

Pasteija oli pilata päivän

Olen ruokakaupassa nopea ostaja. Minulle on tärkeää löytää helposti se, mitä olen tullut ostamaan. Tarvittavat ostokset on kirjoitettuna ylös kauppalapulle.

Lihapasteija on mainio välipala.

Kuljen lähikaupassa tutun reitin vauhdilla, mutta yritän olla varovainen, etten vain pudota mitään tuotetta hyllystä lattialle. Sen kanssa saa olla tarkkana. Erityistä varovaisuutta tarvitaan jogurttihyllyjen edessä, koska pudonnut jogurttipurkki hajoaa ja sotkee lattian. Eräänkin kerran on käynyt näin.

Toinen on kaupan paistopiste. Kun ottaa ottimilla, ei pulla suostu heti menemään pussiin ja ote lipeää niin, että leivonnainen putoaa.

Kerran minun alkoi tehdä mieli lihapasteijaa. Se lipesi ottimista ja putosi lattialle. Hetken kauhistelin, surkuttelin ja häpesin. Sitten ratkaisin tilanteen niin, että poimin lattialta pasteijan ja laitoin sen pussiin. Sitten otin toisen pussin, johon laitoin kaksi pasteijaa. Näin huomaisin kotona heittää lattialla olleen pasteijan biojätteisiin, ja voisin syödä toisesta pussista kaksi pasteijaa.

Paras tapa tietysti olisi jättää tuote lattialle ja kertoa siitä pahoitellen henkilökunnalle. Tällainen moka joka tapauksessa jää harmittamaan.

Oikeita harmeja ja huolia

Harmitus vaihtui nopeasti pieniin terveyshuoliin, ja niiden rinnalla pudonnut pasteija lähinnä nauratti. On oikeasti monia asioita, jotka voivat pilata päivän. Tällaisia ovat tässä ajassa ikävät uutiset meiltä ja maailmalta. Ihmisillä on myös arkisia huolia. Moni asia painaa ja aiheuttaa murhetta.

Suomalaisten vitutustakin on tutkittu vastikään. Tutkimus kertoo, että vaikka vitutus on varsin yleinen ja voimakas tunne, se on useimmiten ohi nopeasti.

Tutkimusta käsitelleessä artikkelissa todettiin, että eniten suomalaisia ärsyttävät muut ihmiset. Syviä tuohtumuksen tunteita saivat aikaan myös omaan itseen ja omaan tilanteeseen liittyvät asiat. Suomalaiset listaavat myös muun muassa epäoikeudenmukaisuuden, sään ja kiireen vitutuksen aiheiksi.

Pänniminen voi tuntua kehossa, artikkelissa kerrottiin. Tutkimus toteaa, että vitutuksen ymmärtämisestä voi olla myös kansanterveydellisiä hyötyjä: Tunteeseen liittyvät voimakkaat keholliset tuntemukset voivat nimittäin lisätä riskiä sydänsairauksille.

Negatiivisuus voi vaikuttaa terveyteen

Oli hätkähdyttävää lukea eräästä artikkelista, että synkistelijä saattaa sairastua muita herkemmin. Negatiivinen elämänasenne voi johtaa kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Henkilökohtaisesti puhuen, itse kärsin mielialahäiriöstä ja minulle aloitettiin äskettäin kolesterolilääke. Lisäksi tulisi mitata säännöllisesti verenpainetta.

Tästä voisi päätellä, että positiivinen asenne voi parantaa elämänlaatua ja pitää terveyttä yllä. Tärkeää on myös huolehtia terveellisistä elämäntavoista.

Mieskone-yhtye lauloi hyvän mielen kappaleessaan 1990-luvun puolivälissä kun Suomea painoi synkkä lama seuraavasti: ”On paljon päiviä hyviä, mutta joukkoon mahtuu osa hieman synkkiä. On silloin tärkeää, että osaa viheltää. Jos joskus saat rukkaset maailmalta niin osaisitko nauruun purskahtaa?”