suositukset – Esseeblogi

En ole ottanut aivan kirjaimellisesti uusia ravintosuosituksia. Olen toki alkanut kiinnittää huomiota monipuolisempaan ja terveellisempään ruokavalioon. Ostan kasviksia ja voin valita lounaaksi myös salaattiannoksia. Terveyshyödyt kuitenkin ilmeisesti kumoaa liian usein nautittu liharuoka ja makean napostelu.

Kasviksia entistä enemmän.

Välillä hedelmät ja marjat korvaavat aamupalaleivänkin, joka ei aina maistu. Leivästä on lähtenyt hieman maku, koska ei enää keksi mitä leivän päälle voi laittaa, kun esimerkiksi leikkeleitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän.

Kansalliset ravitsemussuositukset kehottavat kasvipohjaiseen syömiseen. Suositusten mukainen ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Pitäisi vähentää napostelua

Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi muun muassa hillitsee nälän tunnetta ja tukee painonhallintaa.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Itselläni ongelma onkin varsinkin makean napostelu. En osaa ottaa tarpeeksi vakavasti diabetesta, joka ei ole tasapainossa. Omenat, päärynät, mandariinit, porkkanat ja mustikat onneksi maistuvat nykyisin ja paikkaavat epäterveellisempää napostelua.

Lihan käyttöä on kehotettu suosituksissa vähentämään. Itselläni tulee syötyä ehkä liikaa lihaa, kalaa taas liian vähän. Uudessa lähikaupassani on runsas salaattibaari. Siitä otan silloin tällöin värikkään lounaan. Valikoimassa on muun muassa erilaisia Pohjois-Afrikan makuja, joita en ole vielä maistanut.

Laiskan epäterveellinen lounas

Viikonloppuisin on tapana valmistaa ruokaa itse. Joskus kuitenkin sorrun tilaamaan ruokaa kotiin. Se on usein raskasta mättöruokaa. Lauantain kunniaksi selailin pizzapaikan menua netissä ja tilasin pitkästä aikaa, mutta tylsästi ja epäterveellisesti lounaaksi kebabin.

Onhan tässäkin annoksessa salaattia.

Kävin lauantaina kaupassa, ja valitsin muun muassa hedelmiä. Mutta tuli ostettua myös limsaa, sipsejä, suklaata ja karkkia. Vaikka hyvinvointi ohjaa hieman enemmän omia syömisiäni, kumoutuu se usein herkkunälän vuoksi.

On todettu, että suomalaiset kokevat itsensä hemmottelun ja palkitsemisen tärkeäksi. Vaikka tuntee ansaitsevansa herkutteluhetken, kohtuus kaikessa. Liiasta herkuttelusta voi tulla syyllinen olo. Se taas voi heikentää elämänlaatua.

Uudet ruokasuositukset julkaistiin keskiviikkona. Jo nyt lähikaupassa oli lihaleikkeleitä laitettu keltalapputuotteiksi. Onko niin, että leikkeleitä ei ole otettu ruokakoriin samaan tapaan kuin ennen?

Yhtä lihavalmistetta on liikaa.

Huomasin kaupassa käydessäni, että monessa leikkelepakkauksessa oli 30 prosentin alennus lähestyvän viimeisen käyttöpäivän vuoksi. Ruokasuosituksista on noussut keskustelua etenkin leikkeleiden osalta.

Kansalliset ravitsemussuositukset kehottavat kasvipohjaiseen syömiseen. Asiantuntijoiden mukaan haasteena on nyt suuri hyppy, että meidän pitäisi saada ruokavalio väestötasolla kasvipainotteisemmaksi.

Kasvipainotteinen syöminen tarkoittaa kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi täysjyväviljan ja palkokasvien lisäämistä ruokavalioon. Kasvien, hedelmien ja marjojen suositeltu määrä on 500-800 grammaa päivässä. Kuulostaa valtavalta määrältä. En ainakaan itse yllä tähän mitenkään.

Lihan käyttöä kehotetaan vähentämään ja maitotuotteiden käyttöä kohtuullistamaan, kun taas kestävästi pyydetty kala on suositeltavien ruokien listalla. Itse en juo maitoa, ja juustoa on silloin tällöin leivällä, muutoin lähinnä vain pizzassa. Mutta lihaa on ehkä liikaa, ja kalaa taas liian vähän.

Vilkasta keskustelua leikkeleistä

Ravitsemussuositukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Keskusteluun on noussut etenkin se, että prosessoituja lihaleikkeleitä tulisi välttää. Suositusten mukaan leikkeleitä pitäisi syödä korkeintaan satunnaisesti ja jo siivu päivässä on liikaa. Itse olen laittanut lihaleikkelettä leivän päälle huoletta aamupalalla. On ilmeisesti lisättävä jatkossa päälle salaatinlehti ja kurkkuviipaleita.

En tiedä onko ruokasuosituksilla paljonkaan vaikutusta siihen, miten syön, mutta voisin kiinnittää siihen enemmän huomiota. Yleisesti sanottuna hyväksi on tietysti syödä monipuolisesti ja kaikkea kohtuudella.

Salaattia enemmän lautaselle

Punaisen lihan osalta päivää kohden suositeltu annos on enintään 50 grammaa kypsennettyä lihaa. Se on muutaman lihapullan verran.

Itse syön jonkin verran punaista lihaa monena päivänä viikossa. Kalaa ei juuri tule syötyä. Syön mitä pienessä lounaskahvilassa päivittäin tarjotaan lounaaksi. Ilahduttaa jos noutopöydässä on kalaa. Tarjolla on myös runsas salaattipöytä. Siitä voisin ottaa lautaselle värikästä syötävää nykyistä enemmän.

Alkuillasta keitän kahvit ja syön lihapasteijoita. Ilta menee napsien kaikenlaista. Liian usein popsin makeaa ja suolaista, mutta yhä enemmän myös viinirypäleitä, omenoita, tomaatteja, kurkkua ja porkkanaa.

Ei sentään vegaaniksi

Viikonloppuisin valmistan ruokaa itse. Kalaa pitäisi opetella laittamaan. Liian usein laitan possunfileetä tai kanaa. Näiden kanssa perunaa, pastaa ja riisiä. Siipikarjanlihan syömistä pitäisi kuulemma vähentää ympäristösyistä.

Minun olisi ostettava aterioihin myös kasviksia. Muutenkin pitäisi opetella laittamaan ruokaa hieman uudella tavalla. Niin, että valitsisi raaka-aineita huolellisemmin ja miettisi enemmän tärkeitä ravintoaineita.

Olen silloin tällöin ajatellut, että vähentäisin lihan käyttöä niin, että se jäisi vähitellen kokonaan pois. Täysin vegaaniksi en tietenkään alkaisi, vaan sallisin esimerkiksi kalan. Tosin osaan tehdä monipuolisia ja ainakin itselleni maistuvia aterioita myös kanasta. Täysin vegaanina oleminen on kuulemma haastavaa ja vaatii paljon tietoa ja vahvan motivaation.

Helpoksi kaikille?

Asiantuntijoiden mukaan tavoitteena se, että suosituksia on helppo noudattaa. Ruokakaupoilla on vaikutusmahdollisuus siihen, että asiakkaiden olisi helppoa valita terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Usein esimerkiksi tarjoustuotteet eivät ole terveyttä edistävämpiä. Eräs asiantuntija sanoi lukemassani artikkelissa, että jauhelihan sijaan tarjoukseen voisi laittaa vaikka nopeasti valmistettavaa kotimaista kalaa tai jonkun palkokasvituotteen.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on se, että terveellisen ruuan syöminen tehtäisiin yhteiskunnassa helpoksi koko väestölle. Tärkeää tietysti on, että ruokasuositusten mukaisesti syöminen on mahdollista myös edullisesti.

Uusiin suosituksiin yltäminen vaatii joka tapauksessa, ainakin itseni kohdalla, vaivannäköä niin kaupassa kuin omassa keittiössäkin.

Avainsana: suositukset

Kasviksia, marjoja, hedelmiä – ja kebabia