Avainsana: radio

Radiopäivä – vanha tekijä muistelee

Radio-ohjelmien tekeminen oli ennen huomattavasti vaativampaa kuin nykyisin. Juontaja valitsi lähetyksessä soitettavat levyt itse eikä apuna ollut monia digitaalisia työkaluja. Torstaina vietettiin Maailman radiopäivää.

Radio on yhä tärkeä suomalaisille.

Radiopäivän tarkoitus on korostaa radiota ja sen merkitystä tiedonvälityksessä ja viihteen tarjoajana. Radiolla on ollut merkittävä rooli ihmisten elämässä jo yli vuosisadan ajan. Päivä nostaa esiin radiomedian roolia yhteiskunnassa sekä edistää sen merkittävyyttä globaalissa tiedonvälityksessä.

Suomalaiset kuuntelivat viime vuonna radiota keskimäärin 2 tuntia ja 10 minuuttia päivässä. Radio tavoitti 4,3 miljoonaa suomalaista viikoittain. Radiolla on siis yhä erittäin vankka sija mediakentällä. Radio on läheinen ja tärkeä, ja se rytmittää monen päivää.

Kuuntelen itse suomalaisten suosikkiradiota Yle Radio Suomea. Tutkimuksen mukaan Radio Suomi tavoitti viime vuonna viikoittain lähes kolmasosan suomalaisista. Toiseksi kuunnelluin Radio Nova tavoitti viikoittain noin viidesosan suomalaisista. Alle 55-vuotiaat kuuntelivat eniten kaupallisia radiokanavia, yli 55-vuotiaat puolestaan kuuntelivat Ylen kanavia.

Podcasteihin vielä tutustumatta

Radion lisäksi suomalaiset kuuntelevat paljon myös digitaalista audiota kotimaisten suoratoistopalveluiden kautta. Itse käytän tietokoneella Radioplayeria. Siinä on mukavaa se, että kanavan vaihtaminen on helppoa.

Yhä useampi on löytänyt myös Yle Areenan podcast-tarjonnan. Podcasteja löytyy nykyisin netistä paljon. Itse en ole kuunnellut kertaakaan podcasteja. Pitäisi varmaan etsiä jotain sopivaa sisältöä ja keskittyä ihan kuuntelemaan.

Aina vaan samat biisit

Radiokanavissa riittää valinnan varaa. Radio Suomella on Novaa laajempi musiikkilinja ja se tarjoaa myös asiapitoisella ohjelmistollaan minulle sopivan vaihtoehdon. Etenkin Radio Suomen päivälähetys ajankohtaisine aiheineen ja tasatunnein lähetettävät uutiset ovat tärkeitä. Ennen Radio Nova tarjosi uutisillaan laadukkaan vaihtoehdon Ylelle, mutta nykyiset, tekoälyn lukemat uutislähetykset eivät tunnu luotettavilta. Toimituksessa ei ole uutisosaamista.

Kaupallisten kanavien musiikkitarjonta tuntuu usein yksipuoliselta. Kun löytää uuden kanavan, huomaa jo muutamassa päivässä, että samat kappaleet soivat kaiken aikaa. On vaihdettava taas kanavaa siinä toivossa, että toisella taajuudella musiikkitarjonta olisi runsaampaa. Radiot toteuttavat kanavaformaattiaan eli tunnistettavaa musiikkilinjaa.

Itse haluan usein kuunnella pop- ja rockmusiikin klassikoita ja tällaisia hittejä soittavia kanavia onkin muutama. Nykyisin on muutenkin radioita mistä valita. On esimerkiksi suomirockia ja suomiräppiä soittavia kanavia.

Valtakunnallisten kanavien lisäksi on edelleen paikallisradioasemia. Paikallisia kanavia on perustettu niiden kulta-aikojen jälkeen taas viime vuosina lisää.

Digitaalinen studiotekniikka

Itse olin hyvin nuorena juontajana ja toimittajana radiossa siihen aikaan, kun studiossa soitettiin vielä vinyylilevyjä ja cd-levyjä. Urani lähti liikkeelle lukioiässä kun kävin lauantaisin koostamassa toivekonserttia paikallisradioaseman toimituksessa. Vastailin puhelimeen, kirjasin kuuntelijoiden onnitteluja ja terveisiä ylös ja etsin levystöstä toivekappaleita.

Sittemmin toimitin juttuja ja tein suoria lähetyksiä kahdella radiokanavalla. Myöhemmin luin radiouutisia. Jatkoin media-alalla eri tehtävissä.

Digitaalinen studiotekniikka vapautti monista tehtävistä, ja juontaja saa keskittyä juontojen sisältöön

Joskus tekisi mieli palata radioon. Nykyaikainen studiotekniikka kiinnostaisi. Lähetysten juontaminen olisi helppoa, kun tietokoneohjelma tekee lähes kaiken juontajan puolesta. Musiikki, mainokset ja muu sisältö tulevat automaattisesti eikä levyjä ja mainosnauhoja tarvitse kaiken aikaa laittaa soimaan. Ennen haastattelutkin ajettiin ulos kasetti- tai kelanauhurilla. Biisien aikana juontajalla riitti tekemistä, kun hän viritteli kaikkia laitteita.

Studion käyttäminen on helppoa.

Siihen aikaan kun minä tein suoria lähetyksiä, juontaja valitsi ohjelmassa soitettavat biisit itse. Nykyisin radioformaattia eli kanavan musiikkilinjaa toteuttaa automaattinen soittolista. Musiikkipäällikön työ vaikuttaa olevan helppoa. Toisaalta en tiedä mitä tehtävään nykyisin sisältyy.

Juontajilla iso merkitys

Musiikin lisäksi iso vaikutus on juontajilla. On juontajia, joiden parissa en niin viihtyisi. Radio Suomessa oman alueradioni iltapäivälähetyksen juontaja sopisi puhetyylinsä ja juttujensa puolesta paremmin Ylen nuorten kanavalle.

Eräällä kaupallisella kanavalla miesjuontaja ei puolestaan lähetyksissään keksi juuri muuta sanottavaa kuin ”pysy matkassa mukana”, ja lisäksi hän kertoo monta kertaa ohjelmansa aikana päivän nimipäiväsankarit ja toivottaa heille ja muille merkkipäivää viettäville oikein paljon onnea. Ennen sanottiin hyväksi juontajaksi sellaista, joka ”heitti hyvää läppää” eli puhui hauskoja juttuja.

Nykyisin ”läppä lentää” suosituimmilla kanavilla. Studiossa juontajapareilla eli usein mies- ja naisäänellä riittää juttuja, jotka naurattavat – ainakin heitä itseään. Olisi varmasti hauskaa asiaa, jos vain saisin päälle puhumisesta selvää.

Kyllä. Kaupallisten kanavien sijaan, usein hyvin rauhalliselta ja puisevaltakin kuulostava julkisen palvelun radio sopii minulle paremmin.

Kirja jota olen lukenut kapakassakin

Tänä talvena ovat kiinnostaneet tunnettujen ihmisten muistelmat. Erityisesti olen suurella mielenkiinnolla lukenut radiotoimittaja Jake Nymanin muistelmia. Sen verran kirjan aihe on kiinnostava, että olen silloin tällöin ottanut jopa kirjan mukaan kuppilaan kun olen lähtenyt parille.

On mukava lueskella lasillisella.

Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura. Kirjassaan Monen vuoden jälkeen – Radiomiehen muistelmat Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suosittujen ohjelmien syntyä ja tekoa.

Voimakkaitakin näkemyksiä Ylestä

Nyman toimitti pitkällä urallaan muun muassa sellaisia ohjelmia kuin Rockradio, Onnenpäivä ja Muistojen bulevardi. Kirjassa riittää mielenkiintoisia tarinoita tapahtumista ja henkilöistä.

Nyman kehuu työtovereitaan, mutta lievästi sanottuna ihmettelee useita Ylen johtajien tekemiä päätöksiä. Esimerkiksi suosittujen ohjelmien lähetysajat ja niiden muutokset suututtivat sekä ohjelman tekijöitä että kuuntelijoita. Nyman puhuu työtovereistaan, esimiehistään ja johtajista heidän nimillään.

Silloin tällöin suositun musiikkiohjelman lähetysaikaa on muuttanut ja lähetyksen jopa keskeyttänyt jokin tärkeäksi koettu urheilulähetys tai ylimääräinen uutislähetys. Näiden päätösten perustelut tuntuvat kuuntelijastakin oudoilta. Näin voi käydä vain Yleisradiossa, kirjassa todetaan.

Kirja kertoo toimitustyöstä ja populaarimusiikista vuosikymmenten saatossa. Mutta mikä itse asiassa on musiikissa tai ohjelmien toimittamisessa on muuttunut, ei kirjasta käy selväksi. Musiikin muuttumista ja uusia virtauksia olisi voinut analysoida. Myös ohjelmien tekeminen on varmasti muuttunut studiotekniikan kehittyessä. Näistä olisi mielellään lukenut enemmän.

Nyman kehuu itsensä ja työtoveriensa kehittelemiä uusia ohjelmia, niiden musiikkitarjontaa – ja myös sitä kuinka niille keksittiin aina osuvia nimiä.

Nyman on poiminut kirjaansa paljon kuuntelijapalautteita, joissa kiitellään uusia ohjelmia. Erityisesti suitsutusta on saanut Muistojen bulevardi -ohjelma, jonka musiikkitarjonta on monipuolista ja nostalgista. Nyman kertoo myös omien ohjelmiensa kuuntelijaluvuista, jotka ovat olleet satojatuhansia.

Paikallisradioiden tuleminen kilpailijaksi

Mutta miten Ylen ohjelmia haastoi kaupallisten radioiden tuleminen 1980-luvun puolivälissä? Yhdessä kohtaa kerrotaan, että ohjelmien suunnittelussa huomioitiin helsinkiläisen Radio Cityn ohjelmatarjonta, mutta ei sen enempää. Paikallisradioitahan tuli nopeasti eri puolille maata. Ja kaupallisten kanavien myötä moni asia muuttui. Pop- ja rockmusiikki soi uusilla taajuuksilla ympäri vuorokauden, ei ainoastaan erikoisohjelmissa, kuten Ylen kanavilla.

Mielenkiintoista on ollut lukea 1990-luvun alun suuresta kanavauudistuksesta. Tällöin nuoremmille kuuntelijoille suunnattu Radiomafia aloitti lähetykset. Erilaiset musiikin erikoisohjelmat saivat uuden kodin Radio Suomesta. Radiomafian eli nykyisen YleX:n nimi herätti aikanaan kovasti keskustelua.

Radio on yhä voimissaan

Ohjelmien tekijöitä on Yleisradiossa ollut paljon, ja moni juontaja on ainakin takavuosina saanut työssään keskittyä täysin omaan, kerran viikossa lähetettävään, parin tunnin ohjelmaan. Toki ohjelmat ovat olleet laadukkaita. Niiden suunnittelemisessa, juontojen kirjoittamisessa ja soitettavien levyjen kokoamisessa on kulunut työpäiviä.

Ylen valtavaa levystöä on muutettu digitaaliseen muotoon, ohjelmien editoiminen on siirtynyt kelanauhurilta tietokoneelle. Studiossa juontaja vastaa ilman äänitarkkailijaa ohjelman ulos ajamisesta. Siitä kuinka ohjelmien tekeminen on muuttunut 1970-luvulta näihin päiviin ei juuri kerrota.

Nymanin kirja sisältää paljon toistoa. Samaan aiheeseen palataan monesti uudelleen. Muistelmissa on paljon herkullisia yksityiskohtia, ja faktat ovat kohdallaan. Mutta mielellään olisi halunnut lukea monista asioista monipuolisessa työssä hieman enemmän.

Nymanin muistelmissa lukija saa kosketuksen myös ihmiseen radioäänen takana, perhe-elämään ja traagisiinkin vaiheisiin. Nymanin henkilökohtaisessa elämässä on ollut raskaita vastoinkäymisiä ja menetyksiä.

Kirjan lopussa Nyman kirjoittaa, että yli viisikymmentä vuotta radiossa on pitkä aika, ja monet asiat ovat matkan varrella muuttuneet. Hän on iloinen siitä, että radio on yhä voimissaan. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelivat vuonna 2022 radiota päivittäin noin kaksi ja puoli tuntia, ja viikoittainen tavoittavuus oli huimat 88 prosenttia eli 4,4 miljoonaa suomalaista. Se on paljon, Nyman toteaa.

Jake Nyman: Monen vuoden jälkeen (Gummerus, 2023) s. 341

Missä ovat radion mainostamat klassikot?

Mainosrahoitteisten radiokanavien musiikkitarjonta tekee hulluksi. Siihen miksi kanavilla soivat aina vain samat biisit on toki syynsä. Mutta on usein ärsyttävää, että jo aamulla soitetut kappaleet tulevat radiosta uudelleen iltapäivällä. Ja taas seuraavana päivänä, vain hieman eri järjestyksessä.

Radiokanavissa riittää valinnan varaa.

Kuunnelluin valtakunnallinen kaupallinen kanava Radio Nova lupaa sloganissaan, että sen musiikki on ”paras sekoitus klassikoita ja tyylikkäimpiä uutuuksia”. Esimerkkinä tästä kanavatunnuksessa soi pätkä jostakin 2000-luvun kappaleesta. Se ei siis ole klassikko eikä uutuus. Varsinaisia pop-klassikoita ei kanavalla soiteta lainkaan. On vain joko aivan uutta tai sitten muutamia vuosia vanhempaa musiikkia.

Olen pistänyt merkille, että yksi parikymmentä vuotta sitten paljon radiossa soinut biisi soi kanavalla yhä edelleen päivittäin. Soittolista ei siis paljoa uudistu.

Miksi siis toistetaan samaa lupausta musiikkilinjasta itsepintaisesti? Ja lisäksi sitä mainostetaan vielä televisiossakin.

Kanava tavoittelee tietysti tiettyä kohderyhmää. Mutta minun käsitykseni mukaan Novan yleisöä ovat myös ikänsä puolesta sellaiset ihmiset, jotka mielellään kuulisivat ihan oikeita pop- ja rock-klassikoita. Tässä ryhmässä Novan kilpailija on julkisen palvelun Radio Suomi, jonka laajempi musiikkilinja erikoisohjelmineen sekä myös asiapitoinen ohjelma tarjoavat vaihtoehdon.

On mistä valita

Radiokanavien suhteen on nykyisin valtava valikoima. Kun löytää netistä uuden kanavan, menee pari viikkoa kun jo kyllästyy kuuntelemaan sitä. Musiikkitarjonta on hyvin yksipuolista ja samat kappaleet soivat kaiken aikaa. On taas vaihdettava kanavaa siinä toivossa, että sillä taajuudella musiikkitarjonta olisi runsaampaa.

Radio Nostalgialla tai Classic Hits -kanavalla soitetaan oikeita pop- ja rockmusiikin klassikoita. Mutta Nostalgialla toistuvat myös samat kotimaiset menneiden vuosikymmenten iskelmät päivästä toiseen. Niitä ei mielellään kuuntelisi. Mielestäni kotimaisessa vanhemmassa iskelmässä olisi valinnan varaa ja parempiakin kappaleita.

Vähitellen alkaa ärsyttää kaikki musiikki ja kaikki kanavat

Radio Nostalgian kanavatunnuksessa todetaan seuraavasti: ”Miltä elämäsi kuulostaisi ilman näitä” ja esimerkkeinä soitetaan pätkä muutamasta kappaleesta, jotka muutenkin soivat kanavalla koko ajan. On sanottava, että ilman näitä kuulostaisi paremmalta. Vähitellen olen saanut tarpeekseni myös Classic Hitsin hyvin kapeasta musiikkilinjasta vaikka hyviä biisejä tuleekin.

Radiotarjonnassa jokaiselle on jotakin, kuten yhtenä ”kaikki tämän hetken kuumimmat biisit” soittava kanava. Iskelmiä soittavia kanavia on ainakin nimensä puolesta kaksikin. On myös ”hyvän fiiliksen kanava”, joka soittaa parhaat biisit 1990- ja 2000-luvuilta. Myös 1980-luvun musiikille on kaksikin omaa kanavaa. Lisäksi on erillinen kantrimusiikkiin erikoistunut radio. On myös suomirockia ja suomiräppiä soittavia kanavia. Valtakunnallisten kanavien lisäksi on niin kutsuttuja paikallisradioasemia. Itse löydän kanavia netistä.

Julkisella puolella Radio Suomi taas linjaa, että sen musiikki on sekoitus klassikoita, iskelmää ja poppia. Tämä lupaus pitää hyvin. On kuitenkin syitä, kuten kotimainen vanhempi iskelmä, minkä vuoksi ei tule kanavaa kuunneltua.

Minulle voisi toki huomauttaa, että musiikkiahan voi valita itse erilaisista suoratoistopalveluista. Sen verran kuitenkin haluan asiasisältöä, että voin kuunnella tasatunnein uutiset. Parhaat uutissisällöt ovat Ylellä, kaupallisella puolella ne ovat nykyisin köykäisiä. Joskus haluan myös kuunnella juontajia, vaikka usein puhutaan ja nauretaan toisen päälle niin, että on vaikeaa saada selvää.

Musamakua tutkitaan

Kaupalliset radiokanavat soittavat usein samoja kappaleita useista syistä. Radiokanavat tekevät säännöllisesti kuuntelijatutkimuksia ja kyselyitä selvittääkseen, mitkä kappaleet ovat suosituimpia kuuntelijoiden keskuudessa. Näitä kappaleita soitetaan enemmän, jotta kanava pysyy kuuntelijoiden suosiossa. Mainostajat taas haluavat sijoittaa mainoksiaan kanaville, joilla on suuri ja sitoutunut kuuntelijakunta. Toistuva soittaminen auttaa kappaleita jäämään kuuntelijoiden mieleen.

Radiokanavilla on tietty musiikkiformaatti. Sen ei pitäisi kuitenkaan tarkoittaa hyvin yksipuolista ja niukkaa soittolistaa.

On myös niin, että kanavat haluavat pitää kiinni uusista kuuntelijoista, jotka tulevat etsimään hyvää ohjelmaa taajuudelle. Näiden uusien kuuntelijoiden pitää saada kuulla heti ne ”parhaat biisit”, jotta kuuntelijat nauttivat kanavan musiikista.

Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että suomalaiset ovat kanavauskollisia kuuntelijoita, joten lempikanava voisi tarjoilla hieman vaihtelevampaa musiikkia vakituisille kuuntelijoilleen. Näin suosikkiaseman seurassa viihtyisi vielä nykyistä paremmin.

Monen radiokanavan uutistarjonta on sekavaa

Tätä lauantaina julkaistua kirjoitusta on päivitetty sunnuntaina: Kirjoitin aiemmin kuinka monen kaupallisen radiokanavan uutistarjonnassa olisi parannettavaa. Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media lähettää kanavillaan STT:n toimittamia ja tekoälyn lukemia uutisia.

Ovatko kaupallisen radion uutiset luotettavia?

Bauer Median kanavilla on tämän vuoden keväästä lähtien lähetetty STT:n uutisia. Bauer Median oma uutistiimi poimii STT:n toimittamia uutisia manuaalisesti metatietojen avulla radion uutisvirtaan. Uutiset lukee tekoäly.

Uutisvalinnat herättävät minussa toistuvasti ihmetystä. Tärkeän tiedon sijaan lähetyksissä painotetaan hyvin raflaavia aiheita. Moni kuuntelija varmasti mieltää, että lähetysten uutisvalinnoista ja sähkeiden järjestyksestä vastaa STT.

Kirjoitin uudenlaisista, tekoälyn lukemista, radiouutisista kaupallisilla kanavilla jo aiemmin. Kerroin tuolloin, että uutislähetysten laatu ei vielä vakuuta. Merkittäviä parannuksia uutislähetyksiin ei toistaiseksi ole tehty.

Tekoäly lukee parin minuutin mittaiset uutiset tasatunnein. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia. Bauer Media on tiedottanut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen radioformaatin (muun muassa mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Mielestäni tämä tekee uutistarjonnasta sekavaa. Itse kuuntelen lähinnä yhtä ja samaa kanavaa. Myös se lähettää STT:n uutisia.

Aamun ykkösuutinen edelliseltä päivältä

Uutisissa ei aina olla ajan tasalla. Esimerkiksi tällä viikolla keskiviikkoaamuna kello 7 ja 8 uutislähetykset aloitettiin kertomalla, että tasavallan presidentti vahvisti niin sanotun käännytyslain tiistaina. Tästä oli mediassa kerrottu tietysti jo tiistaina. Lähetyksen kärjessä olisi pitänyt olla jokin tuore uutinen aamulta. Vaihtoehtoisesti aloitussähkeen olisi voinut kirjoittaa uudelleen niin, että presidentin tiistaina antama lausunto asiasta olisi nostettu sähkeen alkuun.

Torstaiaamun uutisissa ei puolestaan kerrottu Nokian tuloksesta tai republikaanien varapresidenttiehdokkaan pitämästä puheesta. Sen sijaan ykkösuutisena kerrottiin, että oikeus antaa tänään päätöksen eräässä henkirikostapauksessa. Ja tätä samaa toistettiin vielä iltapäivälläkin.

Rikosuutiset usein esillä

Uutislähetyksiin valikoituvat aiheet ihmetyttävät monesti. Myös se miten eri uutisia painotetaan tuntuu usein vieraalta. Uutiset valikoituvat lähetyksiin siis niin sanottuja metatietoja eli uutisten tarkempia aiheluokitteluja hyödyntämällä. Kärkeen nousevat usein tietynlaiset kotimaan aiheet.

Lähetykset sisältävät paljon rikosuutisia. Erilaisista väkivalta- ja henkirikoksista kertovat uutiset ovat monesti jopa lähetysten kärjessä. Silloin tällöin tuntuu, että jokin rikos- tai onnettomuusuutinen sopisi radiota paremmin vain verkkolehtien julkaistavaksi.

Esimerkiksi oman suosikkikanavani kohderyhmä on sellainen, että kuuntelijat varmasti haluaisivat kuulla myös sellaisia koti- ja ulkomaanuutisia, joilla on isompaa merkitystä. Siis enemmän myös politiikan ja talouden aiheita mukaan. Välillä tuntuu, että ainakin tämän kanavan kuuntelijat voivat jäädä jostain tärkeästä tiedosta paitsi. Minusta Ylen kello 17 tv-uutiset on paras uutislähetys. Siinä kerrotaan kaikki päivän merkittävimmät uutiset tiiviisti. Samanlaista pääuutislähetystä toivoisin iltapäivään myös kuuntelemalleni radiokanavalle.

Olisi pysyttävä mukana päivittäisessä uutiskilpailussa

Kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli uutiset läheltä, mikä tietysti on ihan hyvä. Mutta jos on uudempia ja merkittävämpiä aiheita ulkomailta, voisi uutislähetyksen aloittaa niillä. Tuntuu kiusalliselta, että tekoälylukija toteaa usein lähetyksen aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”, mutta aloittaa uutisella, jota on luettu pitkin päivää. Monesti muualla mediassa julkaistaan kiinnostavia uusia uutisia, mutta STT:n uutisissa toistetaan usein samoja aiheita. Radio Novalla uutisten lopputunnuksessa todetaan: ”Kun me tiedämme, niin sinäkin tiedät.”

Toki kaikki merkittävät uutiset pitää olla mukana eri lähetyksissä, mutta uutistapahtumista saadaan aina uutta tietoa, ja silloin sähkeitä voisi päivittää niin, että niissä on tuore tieto alussa. Sähkeen alun voisi siis kirjoittaa STT:ssä uudelleen. Ja tämän päivitetyn version pitäisi päästä seuraavaan lähetykseen.

Esimerkkejä uutisvalinnoista

Perjantaiaamuna kello 8 lähetyksen aluksi kerrottiin, että oikeus antoi torstaina päätöksen henkirikostapauksessa, josta kerrottiin STT:n uutisissa pitkin päivää jo torstaina. Muualla mediassa aamun ykkösuutinen oli Donald Trumpin puhe.

Keskipäivän lähetyksessä pääuutinen oli merkittävä ohjelmistohäiriö, joka aiheutti suuria ongelmia ympäri maailmaa. Kello 12 lähetyksessä kerrottiin kuitenkin vian vaikutuksista vain lentoliikenteeseen. It-ongelmasta oli haittaa maailmalla myös muun muassa yrityksille, pankeille, kaupoille ja sairaaloille.

Kello 13 lähetykseen saatiin asiantuntijan kommentti ohjelmistohäiriöstä, ja tiedettiin kertoa myös häiriön syystä. Kello 15 lähetys aloitettiin Kempowerin muutosneuvotteluilla, joista oli uutisoitu edellisenä päivänä eli torstaina. Sen jälkeen kerrottiin lisätietoa tietojärjestelmäviasta. Kello 16 lähetyksen alussa oli lisätietoa järjestelmäongelmasta ja sen vaikutuksista. Uutisessa ei kerrottu, että ongelman aiheuttaneen yhtiön mukaan häiriö oli korjattu.

Perjantai oli myös vilkas tulospäivä kun moni suuri yhtiö julkaisi osavuosikatsauksen. Näistä ei ollut päivän mittaan mainintaa radiouutisissa.

Lauantaina STT:n uutisissa kerrottiin laajasti ja ajantasaisesti, että ohjelmistohäiriön seurausten selvittäminen eri puolilla maailmaa vie päiviä. Myös häiriön syystä saatiin uutisissa lisätietoa.

Sunnuntaina monessa lähetyksessä kärjessä oli jokin tuore uutinen. Päivän mittaan oli tärkeitä ja kiinnostavia aiheita. Mielestäni uutisia olisi voinut painottaa eri tavalla eli ne olisi voinut lukea jossain muussa järjestyksessä.

Uutisista ei aina saa selvää

Bauer Median, joka tuottaa uutislähetykset, kannattaisi ratkaista uutisten tekniset ongelmat. Kun lähetyksessä siirrytään yhdestä sähkeestä seuraavaan, se ei ikään kuin lähde alusta. Kuuntelijan on vaikea ymmärtää mistä uutisessa on kyse, koska sen ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Keskiviikkona yhdessä lähetyksessä kuului, että ”parlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa”. Se, että kyseessä oli Britannian uusi parlamentti, ei lähetyksessä kuulunut. Perjantaina aamun uutisissa luettiin räjähdyksestä, mutta uutisen alusta ei saanut selvää, joten kuuntelijalle ei selvinnyt, että räjähdys oli tapahtunut Israelissa.

Uutisten laatu ja luotettavuus

Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Bauer Media on kertonut tiedotteessaan kuinka sille on erittäin tärkeää, että sen tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Tällä tavalla toteutettuna uutiset eivät vielä ole laadukkaita ja tätä myötä myöskään aivan luotettavia. Uutistarjonta on melko sekavaa ja vaikeasti seurattavaa. Moni kuuntelija voi mieltää, että myös lähetysten sisällöstä vastaa STT.

En ole kehitystä vastaan. On mielenkiintoista huomata kuinka paljon teknologia nykyään mahdollistaa radiosisältöjen tekemisessä. Itse tein radiota aikana, jolloin studiossa soitettiin vielä levyjä ja puhesisältöjä koostettiin kelanauhurilla. Uutisia tehdessä hyvä työpäivä oli sellainen, jolloin tunsi, että uutisvalinnat lähetyksessä menivät oikein. Tuli valittua merkittävät ja kiinnostavat aiheet mukaan ja valittua harkiten lähetyksen pääuutinen. Tietysti myös uutisvoitto merkitsi paljon eli se, että lähetyksen alkuun tuli uutinen, jonka sai kertoa radion kuuntelijoille ensimmäisenä, ennen muuta mediaa.

Tämä kirjoitus koskee Bauer Median tuottamia radiouutisia, joita lähetetään yhdellätoista kanavalla. Toinen iso radiotoimija Nelonen Media lähettää radiokanavillaan uutisia, jotka toimittaa Ilta-Sanomien radiotoimitus. Lisäksi on paljon muita radioita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia itse.

Uudella tavalla toteutettujen radiouutisten ongelmat on varmasti ratkaistavissa. Bauer Median ja STT:n toimituksissa myös johdon olisi hyvä kuunnella omia uutisia.

Kirjoittaja on entinen radiotoimittaja.

Vaihdan välillä radiokanavaa uutisten ajaksi

Tämän vuoden keväällä radiossa tehtiin historiaa, kun uutisia alkoi monella kaupallisella kanavalla lukea tekoäly. Uutisia tehdään radioon nykyisin monella tavalla. Uudenlaisten uutislähetysten laatu ei kuitenkaan ihan vielä vakuuta, joten monesti kuuntelen uutiset Ylen Radio Suomesta. Vaikka kaupallisen radion uutisten on hyvä erottua Ylen uutisista, voisi kilpailijasta ottaa myös mallia.

Uutisia seurataan yhä paljon myös radiosta.

Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media ja uutistoimisto STT aloittivat uutisyhteistyön keväällä. On todettava, että uutislähetysten toteutustapa toimii päällisin puolin melko hyvin. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitusprosessin läpikäyneitä. Tekoäly lukee uutiset radiossa tasatunnein.

STT:n toimittamia uutisia lukee kaksi keinoääntä, mies ja nainen, ikään kuin omissa vuoroissaan. Aivan täydestä ihmisäänestä tekoälyn tuottama puhe ei vielä mene. Ohimennen kuultuna tekoälylukija kuulostaa melko uskottavalta.

Bauer Median tuottamat ja sen eri kanavilla lähetettävät uutiset herättävät minussa kuitenkin välillä ihmetystä. Bauer Media on kertonut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen. Uutisia kuullaan 11 kanavalla. Mielestäni se, että Bauer Median oma ”uutistiimi” poimii uutisia metatietojen avulla eri kanaville, tekee uutistarjonnasta yleisölle sekavaa.

Itse kuuntelen pääasiassa yhtä ja samaa Bauer Median kanavaa. Kuluvalla viikolla yksi kello 16 uutislähetys aloitettiin Helsinki-hallia koskevalla uudella käänteellä. Se oli STT:n omaa uutishankintaa, mutta ei mielestäni sopinut kärkiaiheeksi. Tämän jälkeen lähetyksessä kerrottiin Suomen urheilijavalinnoista olympialaisiin. Kyseessä oli siis urheilu-uutinen, jonka pitäisi olla ehkä mieluummin lähetyksen lopussa, jos mukana ollenkaan. Jos suomalainen voittaa olympiamitalin, sillä voisi toki aloittaa lähetyksen. Päivän pääaihe olisi tämän kuuntelijan mielestä ollut Ranskan vaalien vaikutukset.

Lähetyksissä ei yhtenäistä linjaa

Ylen radiouutisissa kello 7 ja 8 sekä 12, 16 ja 17 uutiset ovat päälähetyksiä. Niissä kerrotaan päivän merkittävimmät uutiset. En tiedä mitä STT:n uutisten sisällöstä kaupallisilla kanavilla on linjattu, eli onko prime timessa (paras kuunteluaika) ollenkaan varsinaisia päälähetyksiä. Mielestäni olisi hyvä jos iltapäivän lähetyksiin koostettaisiin päivän tärkeimmät uutiset. Tämä palvelisi esimerkiksi autolla töistä palaavia ja autoradiota kuuntelevia kuuntelijoita.

On selvää, että kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli merkittävät uutiset läheltä, mikä onkin ihan hyvä. Mutta samassa maanantai-iltapäivän lähetyksessä ei mainittu mitään esimerkiksi käännytyslain etenemisestä tai vesihuoltolaitoksiin tehdyistä murroista. Myös Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin syytesuoja olisi ollut tuore uutinen. Mielestäni lähetyksen olisi voinut aloittaa jollain uudella kärjellä Ranskan vaalituloksista. Radioon on tärkeää kirjoittaa uusia päivitettyjä versioita päivän uutisista, kun tietoa tulee lisää.

Seuraavana päivänä kello 16 lähetys aloitettiin kertomalla, että veronpalautuksia aletaan maksaa huomenna. Tätä uutista ei olisi tarvinnut ottaa mielestäni lähetykseen enää lainkaan, koska se oli kerrottu jo aiemmin päivällä moneen kertaan. Eikä kyse ollut varsinaisesta uutisesta.

Keskiviikkona kiinnostava uutinen oli presidentti Alexander Stubbin lausunto kansainväliselle uutistoimistolle. Stubb sanoi haastattelussa, että Kiina voisi halutessaan lopettaa Ukrainan sodan. Tämä uutinen luettiin myös kello 16 lähetyksessä. Tätä ennen oli kuitenkin tullut jo uusi tieto, jonka mukaan Kiinan ulkoministeriö kiistää Stubbin väitteet Venäjän Kiina-riippuvuudesta. Uutisissa olisi voinut kertoa muun muassa uusimmat tiedot käännytyslain etenemisestä. Sen sijaan lähetyksen lopuksi kerrottiin, että veronpalautuksia aletaan maksaa tänään.

Torstaiaamuna muualla mediassa kerrottiin muun muassa EU:n ja Kiinan kauppaneuvotteluista. Ennen kahdeksaa tuli myös Joe Bidenin ilmoitus siitä, että hän aikoo pysyä presidenttikisassa. Näistä aiheista ei ollut mainintaa kello 8 uutisissa. Sen sijaan uutisten aluksi kerrottiin, että presidentti Alexander Stubbin Italian-vierailu jatkuu tänään. Siinä ei mielestäni ollut mitään uutta, josta ei olisi kerrottu jo edellisenä päivänä kun vierailu alkoi. Minä ajattelen niin, että väkisin ei kannattaisi keksiä kotimaan uutista lähetyksen kärkeen.

Sunnuntaina mediassa seurattiin äänestystä Ranskan vaaleissa. Radiossa kello 18 lähetyksessä tekoälylukija totesi aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”. Ranskan vaalien sijaan lähetys aloitettiin kertomalla, että Naton perustamisesta tuli aiemmin tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Samalla kerrottiin tulevan viikon huippukokouksesta. Tämä ei kuitenkaan ollut tuore uutinen, sillä siitä oli kerrottu jo kello 12 lähetyksessä. Puolilta päivin oli myös maininta siitä, että Helsingissä vierailevat suuret purjelaivat jatkavat tänään Tallinnaan. Tällainen uutinen toimii kuitenkin radiota paremmin esimerkiksi netissä, jossa uutisen yhteydessä voi olla kuva laivoista.

On tärkeää, missä järjestyksessä uutiset luetaan

Uutislähetyksissä ei mielestäni ole yhtenäistä ja selkeää toimituksellista linjaa. Uutiskriteerit vaihtelevat paljon. Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

Eräässä lähetyksessä kärkiaihe sivusi Ukrainan tilannetta. Sen jälkeen tuli kaksi muuta uutista. Sitten palattiin Ukrainaan, liittyen suomalaisen asiantuntijan näkemyksiin. Ukraina-aiheiset uutiset olisi pitänyt olla peräkkäin. Molemmissa sähkeissä käsiteltiin samaa aihetta vaikkakin hieman eri näkökulmasta.

Lähetystä ei tarvitse aina koostaa siten, että ensin kerrotaan kotimaan ja sitten ulkomaan uutiset. Sähkeet voivat olla siinä järjestyksessä kuin on luontevaa.

Mutta, jos olen oikein ymmärtänyt, STT ei siis itse koosta uutislähetyksiä vaan asiakas valitsee uutisia eri kanavilleen, ja personoi uutislähetysten sisällön radioformaattien (esimerkiksi mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Tällainen toteutustapa voi mielestäni tehdä hallaa STT:lle. Moni kuuntelija voi olla siinä käsityksessä, että STT vastaa myös lähetysten sisällöstä eli siitä mitä uutisia valitaan mukaan, ja siitä miten eri aiheita painotetaan.

Lisäksi on todettava, että uutisten kirjoittaminen radioon eroaa luettavaksi tarkoitetusta tekstistä. Silloin tällöin kun kerrotaan mitä aiemmin päivällä on tapahtunut puhutaan esimerkiksi ”keskiviikkona”, kun voisi sanoa ”tänään”. Yhdessä uutisessa mainittiin ”torstain ja perjantain välisenä yönä”, kun olisi voinut sanoa ”ensi yönä”. Myöskään viiva-sanaa erilaisten lukujen yhteydessä ei pitäisi puheessa käyttää. Jos uutisessa kerrotaan esimerkiksi ajanjaksosta 2020-2023, pitäisi se kirjoittaa radioon ja tekoälylukijalle esimerkiksi muotoon ”vuodesta 2020 vuoteen 2023”. Myös kovin tarkkoja lukuja, kuten joissakin tilastoissa tai suurten yhtiöiden tuloksissa, kannattaisi monesti pyöristää. Tämä ei koske esimerkiksi työllisyystilastoja tai puoluekannatusmittauksia.

En kuitenkaan tiedä kirjoitetaanko STT:ssä uutisista eri versioita nimenomaan radiota varten vai menevätkö jutut samassa muodossa kaikille medioille. Muutaman minuutin uutislähetykseen voisi valita enemmän kuin kolme tai neljä uutista kirjoittamalla hieman tiiviimpiä sähkeitä.

”Luotettavia ja laadukkaita innovaatioita”

On myös huomautettava uutislähetysten harmillisesta teknisestä ongelmasta. Kun lähetyksessä siirrytään uuteen sähkeeseen, se ei lähde aivan alusta. Kuuntelija ei oikein pääse mukaan uutiseen, koska sen kahdesta ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Tämä varmasti haittaa kuuntelijoita. Vika pitäisi korjata.

Radio Novan kuuntelijat ovat tottuneet laadukkaisiin uutisiin

Tämä vain yhden kuuntelijan rakentavana palautteena. Mutta uutislähetysten laatu on ensiarvoisen tärkeää, koska sen myötä rakentuu niiden luotettavuus.

Etenkin Bauer Median suurimman ja Suomen suosituimman kaupallisen kanavan Radio Novan kuuntelijat ovat varmasti vaativia suosikkikanavansa uutistarjonnan suhteen. Aikoinaan Novalla oli oma uutistoimitus, jonka lähetykset kilpailivat laadussa Ylen radiouutisten kanssa. Sittemmin uutisia on toteutettu monella tavalla. Siinä, että uutisia ei lue enää lähetyksen koostanut toimittaja on Novan kuuntelijoilla ollut varmasti alkuun sulattelemista.

Bauer Median mukaan sille on erittäin tärkeää, että tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Uudenlaisten uutislähetysten sisältö tulee luotettavasta lähteestä eli STT:stä, mutta mielestäni lähetysten toteutus ei aivan toimi. Joku kuuntelija voi laittaa laatuongelmat STT:n piikkiin. Uutislähetyksen lopputunnuksessa sanotaan, että STT:n uutiset tuottaa Bauer Media, mutta kuuntelijalle ei ole välttämättä aivan selvää, mitä se tarkoittaa. Lähetyksen alkutunnuksessa kun sanotaan ainoastaan: ”STT:n uutiset”.

Toinen suuri radiotoimija Nelonen Media lähettää kanavillaan uutisia, joita toimittavat ja lukevat Ilta-Sanomien radiouutisten toimittajat. Lyhyet lähetykset toimivat hyvin. Ote on hieman iltapäivälehtimäinen, sillä mukana on myös kevyempiä aiheita. Tärkeimmät aiheet ovat kuitenkin kärjessä.

Suomessa on myös pienempiä radiotoimijoita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia omalla tavallaan, paikallisia aiheita painottamalla.

Kuuntelen yhtä tiettyä kaupallista kanavaa lähinnä sen mieluisan musiikin vuoksi. Saatan vaihtaa kanavaa tasatunnein Radio Suomen taajuudelle, jotta saan kuunnella Ylen radiouutiset. Pientä hiomista kaupallisten kanavien uutisiin, ja näin ei tarvitsisi tehdä.

Kirjoittaja on entinen radiotoimittaja.