Sähkön hinta on Suomessa nykyisin jatkuva puheenaihe. Maallikkona yhden hengen kotitaloudessa ihmettelen, kuinka suuri merkitys pienilläkin muutoksilla pörssisähkössä on kotitalouksille, joilla sähkönkulutus on suurta.
Sähkömarkkinat tuntuvat monimutkaisilta.
Sähkön hinta ylittää mediassa uutiskynnyksen lähes päivittäin. Perjantaiaamuna radiouutisissa kerrottiin kuinka pörssisähkön hinta pysyttelee päivän aikana nollan tuntumassa; ”Vuorokauden arvonlisäverollinen keskihinta on 0,27 senttiä kilowattitunnilta, ilmenee sähköpörssi Nord Poolin tiedoista. Fingridin ennusteen mukaan tuulivoiman tuotanto olisi jatkumassa perjantaina kohtuullisen runsaana”, uutinen kertoi.
Silloin tällöin iltapäivälehdet antavat ohjeiksi miten kotitalouksien kannattaa suunnitella sähkönkulutusta. Joskus uutisissa kerrotaan esimerkiksi, kuinka halvin tunti päivän aikana on kello 7 ja kallein tunti kello 16.
Hintaseuranta voi stressata
Sähkön hinta voi vaikuttaa merkittävästi arkeen. Joskus talviaikaan hinta voi olla hurjissa lukemissa ja sen seuraaminen on tärkeää. En tiedä kuinka kodeissa suunnitellaan hintavaihtelujen perusteella esimerkiksi kotitöiden tekemistä. Myös siihen milloin käydään saunassa, voi vaikuttaa sähkön tuntihinta.
Pörssisähkön hintaa voi seurata netissä, jossa tiedot tuntihinnoista päivittyvät nopeasti kertoen mitä hinnat ovat tänään, huomenna ja kuukausitasolla.
Ihmiset voivat joutua jopa stressaamaan päivittäin hintaheilahteluja. Keskittämällä sähkönkäyttö edullisille tunneille voi vaikuttaa merkittävästi laskun suuruuteen. Itse en tätä tunne kovin hyvin, koska itselleni on jäänyt roikkumaan vanha kiinteähintainen sopimus. Sähkölasku tulee muutaman kuukauden välein, ja on myönnettävä, että lasku on iso.
Kerrotaan, että moni suomalainen tuntee olevansa kiinni hirvittävän hintaisessa sopimuksessa. Eräässä artikkelissa kerrottiin miehestä, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja maksaa nyt 800-1000 euron sähkölaskuja.
Yhden hengen taloudessakin sähkösopimuksen valinta riippuu omista kulutustottumuksista.
Asun pienessä kerrostaloasunnossa. En aiemmin tarttunut Fortumin tekemään uuteen tarjoukseen, ja kiinteähintainen sopimus jäi voimaan. Myyjä korosti uuden sopimuksen edullisuutta, mutta ajatuksena ilmeisesti oli myös muuttaa toistaiseksi voimassa oleva sopimukseni määräaikaiseksi sopimukseksi.
Ei huolta hinnan vaihteluista
Minulle tärkeää kiinteähintaisessa sopimuksessa on ennakoitava sähkölasku. Ei tarvitse huolehtia sähkön hinnan vaihteluista markkinoilla. Nykyisessä sopimuksessa on siis etunsa, joskaan se ei tuo säästöjä, jos sähkön hinta laskee.
Pörssisähköön perustuva sähkösopimus voisi siis tuoda säästöjä, mutta laskuja ei voisi ennakoida. Toisaalta se sopisi paremmin jos pystyisi joustamaan sähkönkulutuksessa ja hyödyntämään edullisia hintajaksoja. Itselläni kulutus on kuitenkin niin pientä, ettei säästöjä juuri saisi joustamalla. Aina ei ole mahdollista tehdä kotiaskareita juuri silloin kuin se kulujen osalta kannattaisi.
Olen kummastellen seurannut miten sähkömarkkinat nykyisin toimivat. Toimijoita eli sähköntuottajia ja myyjiä on paljon. Sähkösopimuksissa ei pitäisi joutua olemaan samalla tavalla kiinni kuten tällä hetkellä. Vasta kun asiakkaan määräaikainen sopimus alkaa olla päättymässä alkavat myyjät soitella.
Esseeblogi 