Kun matkapuhelimeen tuli faksi

Oma suosikkini kaikista kännyköistä on Nokia Communicator. Kyseessä oli Nokian ensimmäinen älypuhelin. Minulla oli työn puolesta käytössä tämä ”liikkuva toimisto” uuden vuosituhannen alkuvuosina. Nokian 9000-sarjan kännykät olivat tietokonemaisia, avattavia yhdistelmälaitteita, joissa oli näppäimistö. Laitteessa oli iso värillinen näyttö. Nokian älypuhelinsarja oli suunnattu mobiiliin yrityskäyttöön.

Täysikokoinen näppäimistö ja suuri näyttö.

Puhelimessa oli useita hyödyllisiä tietokoneohjelmia, kuten tekstinkäsittelyohjelma, taulukkolaskentaohjelma, esitysohjelma, sähköposti, internetselain sekä kalenteri ja yhteystiedot.

Kommunikaattorilla pääsi nettiin. Kännykällä käytettävät nettisivut olivat tuolloin erikseen tehtyjä ja pelkistettyjä. Datan käytöstä eli nettisivujen lataamisesta laskutettiin erikseen joten puhelinlasku saattoi joskus yllättää.

Erityisesti kommunikaattorissa hyvää oli se, että siinä oli näppäimistö. Wikipediassa kerrotaan, että kommunikaattorit olivat saranallisia ja kahdella nestekidenäytöllä varustettuja avattavia malleja, jotka näyttivät normaaleilta suurehkoilta kapulamallisilta matkapuhelimilta suljettuina, mutta avattaessa paljastivat lähes täysikokoisen näppäimistön ja nestekidenäytön. Huono puoli se, että kännykkä oli isokokoinen ja painava. Se ei mahtunut taskuun.

Faksiominaisuus jäi hyödyntämättä

Ensimmäinen Nokia Communicator -malli julkaistiin vuonna 1996. Kommunikaattorissa oli myös faksi. Kännykässä oli mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa sähköisiä dokumentteja modeemin avulla. Tämä ominaisuus teki laitteesta monipuolisen liiketoimintakäytössä.

Varsinaiset faksit puolestaan ovat niin kutsuttuja telekopiokoneita. Faksaus yhdistää skannerin eli kuvanlukijan, modeemin ja printterin eli tulostimen yhteen monitoimilaitteeseen. Faksaamalla siis lähetetään kopioita fyysisistä dokumenteista vaikka matkojen päähän puhelinverkon välityksellä. Faksit olivat hyvin yleisiä vuoden 1985 tienoilla. Tämä oli faksin kulta-aikaa.

Faksia pidettiin ihmeellisenä laitteena.

1990-luvulla tietokoneiden ja niiden sovellusten yleistyessä yritykset alkoivat ottaa käyttöön sisäverkkoja ja faksaamisen tarve väheni. Kun sitten internet tuli kaikkien käyttöön, se antoi monipuoliset mahdollisuudet siirtää tietoa ja dokumentteja tarvittaessa kokonaan paperittomasti. En muista, että olisin tarvinnut faksausominaisuutta puhelimella lainkaan. Käytössä oli jo sähköposti, jota oli kommunikaattorilla kätevä käyttää.

Riittäisi ”tyhmempikin” laite

Tuntuu, että ihmiset ovat nykyään lähes kaiken aikaa kiinni älypuhelimissaan. Minulle voisi riittää esimerkiksi Nokia 3310:n tyyppinen peruspuhelin. Kyseessä on vuonna 2000 julkistettu monelle nostalginen kännykkä.

Yksi suosituimmista matkapuhelinmalleista.

Minulla ei ole esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksia puhelimessa. En ole tarpeeksi näppärä käyttämään erilaisia sovelluksia kännykällä. En osaa esimerkiksi tehdä päivityksiä tai jakaa ottamiani kuvia sosiaalisessa mediassa kännykän kautta. Esimerkiksi kahvilassa tai julkisessa liikennevälineessä en selaile somea tai uutisia vaan katselen ikkunasta ulos.

Nopea tomaatti

Kirsikkatomaattirasiat oli lähikaupassa aseteltu jotenkin hankalasti hyllyyn. Rasiat olivat kiinni toisissaan. Yritin taiteilla yhden itselleni. Sain rasian, mutta samassa yksi rasia putosi kaupan lattialle. Rasia tietysti aukesi ja tomaatit vierivät vauhdilla pitkin lattiaa.

Vauhdikkaita tomaatteja.

Menin nolona kertomaan asiasta henkilökuntaan kuuluvalle naiselle, joka oli täyttämässä valmisateriahyllyjä. Näytin tomaattirasiaa ja sanoin, että yksi tällainen putosi lattialle ja hajosi. Nainen lähti heti avuksi. Yhdessä saimme kerättyä tomaatit yksi kerrallaan lattialta. Minä pahoittelin tapahtunutta syvästi ja kiittelin monta kertaa. Olin nolona, ja syytin ja moitin itseäni. Kuinka sitä voi olla niin tyhmä ja kömpelö. Moka jäi vaivaamaan pitkäksi aikaa.

Kunnianhimoinen kuluttajabrändi

Tomaatit vierivät lattialla niin vauhdilla, että minulle tuli tilanteesta mieleen ”nopea tomaatti”. Muistin, kuinka aikanaan Suomessakin toimi Speedy Tomato -niminen yhtiö. Se tarjosi erilaisia niin kutsuttuja mobiilisisältöjä.

Mutta nykyisin haku ”Speedy Tomato” tuottaa vain nopeasti valmistuvien tomaattipohjaisten ruokien valmistusohjeita. Nopeita ja helppoja tomaattiruokiahan ovat vaikkapa tomaattikeitto, tomaattikastike, tomaattipasta tai tomaatti-mozzarellasalaatti.

Speedy Tomato lanseerattiin useissa maissa kaksituhattaluvun alussa. Siitä oli tarkoitus luoda yleiseurooppalainen kuluttajabrändi. Kunnianhimo oli korkealla. Yhtiö uskoi, että uusissa 3G-verkoissa tulee olemaan ylikapasiteettia ja että Speedy Tomaton asiakaskontaktien arvo kasvaa voimakkaasti.

Puhuttiin langattomista lisäarvopalveluista

Kaksituhattaluvun alussa ei vielä ollut älykännyköitä. GSM-puhelimet olivat korvanneet NMT-matkapuhelimet vasta joitakin vuosia aiemmin. GSM toi mukanaan tekstiviestit, joista käytettiin lyhennettä SMS (short message service). Viestien pituus oli alun perin enintään 160 merkkiä.

Tietoa ja viihdettä kännykkään

Speedy Tomaton mobiiliportaali sisälsi monipuolista tarjontaa. Palveluun lanseerattiin muun muassa ralli- ja musiikkiaiheisia tekstiviestipelejä.

Sonera Zed puolestaan oli suomalainen palvelu, joka tarjosi matkapuhelimiin logoja, soittoääniä, kuvaviestejä, keskustelu- ja uutispalveluja tekstiviestien kautta. Kännykkään sai tilata esimerkiksi formulakisojen tulokset, jotka lähetettiin tilaajille heti ruutulipun heilahtamisen jälkeen. Muistan myös, että kun kännykästä lähetti esimerkiksi viestin ”kotimaa”, sai vastauksena kaksi tekstiviestiä, joissa kerrottiin tärkeimmät ja tuoreimmat kotimaan uutiset.

Tilattavien taustakuvien ja soittoäänten ympärille syntyi monta firmaa. Piipittävät soittoäänet saattoivat etäisesti kuulostaa lempibändin hitiltä. Puhelimen näytölle taas sai tilata mustavalkoisen ja rakeisen kuvan, joita oli tarjolla hyvin monenlaisia. Kuva saattoi olla esimerkiksi jääkiekkoseuran logo.

Zedin palveluja käytti kuudessa maassa runsaat kolme miljoonaa yksittäistä asiakasta. Palveluvalikoima sisälsi myös muun muassa pelejä, keskustelupalveluja, hakemistopalveluja, pörssikursseja, liikennetietoa, vitsejä, horoskooppeja, valuuttalaskimia ja ravintolaoppaita.

Kaikilla niin kutsutun uusmedia-alan toimijoilla ei välttämättä ollut kuin hieno konsepti, joiden perusteella riskisijoittajat lähtivät rahoittamaan uusien yritysten toimintaa. Aina ei tiedetty mitä asiakkaat halusivat, ja millaiset liiketoimintamallit toimisivat, joten firmat kokeilivat monenlaista.

Riot-E puolestaan oli suomalainen mobiiliviihteeseen erikoistunut yhtiö. Sillä oli nimekkäitä sijoittajayhtiöitä ja paljon riskirahoitusta. Sen tekstiviestipohjaiset kännykkäpelit eivät kuitenkaan tuottaneet riittävästi ja yhtiö ajautui konkurssiin. Vain pari vuotta toimineen yhtiön rahankäyttö oli ollut hulppeaa ja Unioninkadun pääkonttorilla pidettiin vauhdikkaita juhlia.

Kännykkäsisällöt maksoivat

Mobiiliportaalien tavoitteet reilut parikymmentä vuotta sitten olivat kunnianhimoisia. Brändit olivat lanseerausten aikaan hyvin arvokkaita.

Palvelut eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi kannattavia. Erilaiset kännykkäpalvelut, kuten pelit sekä viihde- ja uutissisällöt, jotka perustuivat tekstiviesteihin, tuntuvat nyt erikoisilta. Nykyvalossa tuolloinen sisältöbisnes näyttää melkoisen kököltä. Mutta palveluntarjoajan kannalta olennaista oli se, että sisällöissä oli ansaintalogiikka – esimerkiksi uutisten tilaaminen maksoi joitakin kymmeniä pennejä, ja myöhemmin joitakin senttejä per tekstiviesti.

Mediakuluttajat tottuivat siihen, että sisältö netissä on ilmaista

Nykyisin kännykkäsovellukset ovat pääasiassa ilmaisia. Esimerkiksi uutisia voi lukea maksutta. Mediatalot pohtivat uusia ansaintamalleja, ja ovat tuoneet tarjolle nettiin myös maksullista sisältöä. Osa jutuista on maksumuurien takana ja niiden lukeminen edellyttää verkkolehden tilausta. Iltapäivälehdillä on nykyisin maksulliset Extra ja Plus -palvelunsa, jotka sisältävät päivittäisiä uutisia laajempia artikkeleita.

Toivon, että näille palveluille on kysyntää. Median on oltava vahva myös taloudellisesti, jotta se voi tuottaa laadukkaita ja monipuolisia sisältöjä.