Avainsana: media

Media myy uutisia – luottamus kasvoi

Suomalaiset luottavat kotimaiseen mediaan aiempaa enemmän, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Vaikka media saa pääosin kiitosta, suuri osa kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen. Moni on sitä mieltä, että media korostaa sensaatioita. Median arvioidaan myös pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa.

Suuri osa pitää myös HS:n uutisia todenmukaisina.

Reilut 60 prosenttia kansasta kokee saavansa suomalaisten tiedotusvälineiden kautta monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta tutkimuksesta. Minun on todettava, että luottamus mediaan voisi olla selvästi laajempaakin.

Luotettavimpina uutislähteinä pidetään tutkimuksen mukaan Yleä, STT:tä ja MTV:tä. 76 prosenttia kokee Ylen uutisten välittävän totuudenmukaista kuvaa Suomen ja maailman tapahtumista. Tämä luku on mielestäni hyvinkin korkea.

Houkuttelevia uutisia

Vaikka media saa pääosin kiitosta, 70 prosenttia suomalaisista kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen. 67 prosenttia on sitä mieltä, että media korostaa sensaatioita. Lisäksi 63 prosenttia arvioi median pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa. Tutkimuksesta kirjoitti Yle.

Media toki pyrkii usein tekemään uutisia, jotka houkuttelevat mediakuluttajia. Etenkin kaupallisen median täytyy kilpailla yleisön huomiosta. Tunteita tai kiinnostusta herättävät aiheet ovat usein ”myyviä”, koska ne vetävät yleisöä puoleensa. Vaikka media tarjoaa tasapainoista ja laadukasta journalismia, voivat kaupallisetkin paineet vaikuttaa siihen, että sisältö on vetoavampaa.

Luottamus monen tekijän summa

Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa todettiin joitakin aikoja sitten, että suomalaiset ovat valveutunutta mediakansaa. Lehti viittasi tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset tunnistavat, mikä ero on sosiaalisella medialla ja journalistisella medialla.

Perinteisten tiedotusvälineiden rinnalla toimii nykyisin monenlaista sosiaalisen median sivustoa, tiliä, kanavaa ja vaikuttajaa. Pääkirjoituksessa todettiin, että osa sisällöntuottajista tähtää siihen, että suomalaisten luottamus omaan kansalliseen mediaansa horjuisi tai jopa romahtaisi totaalisesti. Pelot näyttävät ainakin tällä hetkellä ennenaikaisilta, lehdessä kirjoitettiin.

Kansalaisten medialukutaito ei ole vaarassa

Verkossa on epäluotettavia sisältöjä, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin ja harhaanjohtaviin tietoihin. Huhupuheista ja väärän tiedon tahallisesta levittämisestä alkunsa saaneet tarinat leviävät. On pahantahtoisia toimijoita, jotka harjoittavat kansalaisiin kohdistamaa informaatiovaikuttamista.

Kolme tutkijaa korosti joitakin aikoja sitten kirjoituksessaan Journalistissa, että yleisön luottamus on uutismedian elinehto, mutta se ymmärretään usein liian yksiulotteisesti. Luottamus mediaan ei synny vain siitä, ovatko uutiset totta. Tutkijat totesivat, että verkossa leviävät valeuutiset nakertavat luottamusta myös vastuullisesti tuotettuun journalismiin. ”Toisaalta juuri verkkosisältöjen epäluotettavuus on vahvistanut perinteisten mediabrändien arvostusta luotettavan tiedon lähteenä.”

Nuoret aikuiset kriittisempiä

Ylen kolumnisti kirjoitti aiemmin, että nuorten kriittisyyttä valtamedioita kohtaan ei voida typistää populismin ja somen syyksi. Medialla on edessään todellisia haasteita, kirjoittaja totesi. ”Media keskittyy ja yhdenmukaistuu. Keskustelun moniäänisyys kaventuu kaupallisuuden ehdoilla.” Oikeasti moniääninen media houkuttelee laajempaa lukijakuntaa, kolumnisti totesi.

Tutkijat kirjoittivat Journalistissa myös, kuinka nuorten mediasuhteessa korostuu erityisen voimakkaasti omakohtaisten kokemusten merkitys osana luottamuksen rakentumista. Nuoret eivät hakeudu uutisjournalismin pariin, jos se ei käsittele lukijaa koskettavia aiheita lukijan näkökulmasta.

Uutisia seurataan somessa

Nuoretkin käyttävät sosiaalisen median palveluja myös uutisten seuraamiseen. Somessa suomalaiset saavat kotimaisen median uutiset luotettavasti.

Journalistisen median someen päivittämistä uutisisista voivat nuoremmatkin aikuiset keskustella, mikä on yhteiskunnallisestikin tärkeää. Tosin usein kommenttikentät täyttyvät myös asiattomuuksista. Ja joidenkin käyttäjien tapa laittaa ikävienkin uutisotsikoiden yhteyteen naurava emoji, on typerä ja jo kulunut juttu.

Mitä palkinto kertoi radiotoimittajille?

Suomen merkittävimmät journalistipalkinnot jaettiin keskiviikkona. Suuren Journalistipalkinnon voittajat valittiin neljässä eri kategoriassa. Vuoden uudistajana palkittiin STT:n ja Bauer Median radion tekoälyuutiset. Perusteiksi kerrottiin, että tekoälyradiouutisprojekti vapauttaa toimitusten resursseja journalismin tekoon ja tiedonkaivuuseen ilman, että vastaanottaja kärsii.

Radiontekijöillä on edessä uudet ajat.

Palkintoperusteluissa on kauniita sanoja. Tekoälyuutisissa on kuitenkin kyse tuottajan kannalta myös kustannuksiltaan ihanteellisesta toteutustavasta.

Suuren Journalistipalkinnon palkintolautakunnalla on monipuolinen kokemus mediasta. On kysyttävä, kertooko päätoimittajista koostuvan palkintolautakunnan päätös vuoden uudistajan palkinnosta siitä, ettei yhtä ammattikuntaa eli radion uutistoimittajia media-alalla arvosteta. Onko tärkeää vain se, kuinka kustannustehokkaasti radiojournalismia voidaan tuottaa?

Kaiken lisäksi radiouutisten tekijöitä ja tunnettuja radioääniä irtisanotaan Ylen muutosneuvottelujen myötä. Uusia vastaavia töitä ei toimittajille ole tarjolla kaupallisellakaan puolella. Voisikohan Radio Novan ja Yle Radio Suomen vaihtoehdoksi perustaa uuden kaupallisen valtakunnallisen radiokanavan?

Ei aivan toimi

Bauer Median kanavista esimerkiksi Radio Nova lähettää lyhyitä STT:n uutislähetyksiä tunnin välein. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia ja tekoälyäänen lukemia. Aivan parhaalla tavalla tämä toteutustapa ei kuitenkaan toimi. Vastaanottaja eli kuuntelija ei aina saa ajan tasalla olevaa tietoa.

Tekoälyuutislähetykset toteutetaan siten, että Bauer Median oma ”uutistiimi” poimii STT:n toimittamia uutisia radiokanaviensa uutisvirtaan. Minä katson, että luontevampaa olisi jos uutislähetysten sisällöstä eli mukaan valittavista sähkeitä vastaisi STT. Nyt uutisvalinnat herättävät välillä ihmetystä. Ylellä radiouutisten toimittaja koostaa lähetyksen eli valitsee mukaan tulevat aiheet ja kirjoittaa sähkeet radiossa esitettävään muotoon. Uutisia on helppo seurata.

Luotettavia uutisia nopeasti?

Palkinnon perusteluissa todettiin, että STT:n ja Bauer Median tekoälyuutisprojekti tuo luotettavia uutisia entistä nopeammin kuulijoiden saataville. On todettava, että uutisoinnissa Yle on usein nopeampi. Joskus myös jokin tärkeä uutinen jää kaupallisella puolella kertomatta. Radio Novan uutisten lopputunnuksessa todetaan: ”Kun me tiedämme, niin sinäkin tiedät”.

Bauer Median kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli uutiset läheltä, mikä tietysti on ihan hyvä. Mutta jos on uudempia ja merkittävämpiä aiheita ulkomailta, voisi lähetyksen aloittaa niillä. Tuntuu kiusalliselta, että tekoälylukija toteaa usein lähetyksen aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”, mutta aloittaa uutisella, jota on luettu pitkin päivää.

Uutisissa ei olla aina ajan tasalla. Lähetyksiin valikoituvat aiheet ihmetyttävät. Myös se miten eri uutisia painotetaan tuntuu usein vieraalta. Uutiset luetaan erikoisessa järjestyksessä, esimerkiksi kertomalla ensin kaikki kotimaan aiheet ja sitten ulkomaanuutiset, vaikka uutisten merkittävyyden pitäisi vaikuttaa.

Parannettavaa löytyisi

En ole kehitystä vastaan. On mielenkiintoista seurata mikä kaikki on nykyisin mediassa mahdollista. Tekoälyuutistenlukijat kuulostavat melko luonnollisilta. Mutta STT:n ja Bauer Median toimituksissa olisi myös hyvä kuunnella omia uutisia. Pientä parannettavaa löytyisi.

Uutisia on luettu radiossa sadan vuoden ajan. Tutkimusten mukaan uutisia seurataan radiosta yhä paljon.

Ylen vähennykset saivat monet nauramaan

Perjantai oli synkkä päivä tiedonvälitykselle, journalismille ja kulttuurille. Yle tiedotti muutosneuvottelujensa tuloksista. Irtisanomiset saivat monet ilkkumaan somessa. Monet nuoret median kuluttajat eivät osaa arvostaa perinteistä mediaa.

Radiouutiset on monen mielestä Ylen tärkeintä toimintaa.

Yle joutuu toteuttamaan laajoja säästötoimia. Yhtiö vähentää 309 työntekijää, näistä irtisanomisia on 156. Iso osa vähennyksistä tehdään uutis- ja ajankohtaispuolella, mitä hieman ihmettelen. Uutiset on julkisen mediapalvelun päätehtävä.

Yle vähentää niin sanotusti volyymiaan, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että uutispuolella tehdään aiempaa vähemmän verkkosisältöjä. Olisikin järkevää, että esimerkiksi sipsivalikoimista uutisointi tai erilaiset uutisvisat jäisivät pois.

Yle on voinut tehdä verkkoon kaikenlaista sisältöä. Yksi nettijuttu kertoi kuinka suomalaiset syövät paljon sipsejä, ja että sipsivalikoima on laajempi kuin koskaan. Jutun lopusta lukija pystyi testaamaan oman sipsitietämyksen. Eikä Ylen tehtävän mukaista ole tehdä juttu, jossa lukija voi testata Dingo-tietouttaan. Jutussa kysytään: ”Oletko levoton tuhkimo vai autiotalon asukki?”

Verkon ohella olisi tärkeää kiinnittää taas huomiota laadukkaisiin televisio- ja radio-ohjelmiin. Näistä perinteisistä viestintävälineistä olisi pidettävä huolta.

Julkisen ja kaupallisen median verkkopalvelut

Julkisen palvelun median laaja ja laadukas verkkosisältö on tietysti tärkeää, mutta kaupallinen media näkee Ylen rajattoman tarjonnan vaikeuttavan sen liiketoimintaa. Yle julkaisee tekstimuotoisia uutisia eli toimittaa verkkolehteä, ja kilpailee näin sanomalehtien kanssa.

Mediatalot yrittävät saada netistä tuloja tarjoamalla käyttäjille osittain maksullista sisältöä. Kaupallisen median mielestä Ylen verkkotuotanto sekä vääristää media-alan kilpailua että vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden.

Journalistiliitto huolissaan aluetoiminnasta

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja kommentoi Ylen muutosneuvottelujen tulosta toteamalla, että maakunnalliset sisällöt Ylen kanavissa väistämättä heikkenevät. ”Vaarana on se, etteivät kansalaiset enää saa tarpeeksi tietoa maakuntien ja kuntien päätöksenteosta ja elämästä.” Minä ihmettelen, kuinka liitossa ei huomioida mikä merkitys maakunnissa ja alueilla on sanomalehdillä, paikallislehdillä ja paikallisradioilla. Paikallismedioiden kysyntä ja merkitys voi kasvaa ja antaa kaupallisille mediavälineille uusia mahdollisuuksia.

Vahingoniloisia median kuluttajia

Perjantai, jolloin Yle joutui ilmoittamaan säästöistä ja henkilöstön vähentämisestä oli joka tapauksessa suomalaiselle tiedonvälitykselle, journalismille ja kulttuurille synkkä päivä. Maan hallituksen ajamat Ylen säästöt ovat olleet poliittisia eivätkä liity varsinaisesti Ylen toimintaan.

Yle pyrkii siihen, ettei kanavia tai ohjelmia ainakaan tässä vaiheessa jouduta lakkauttamaan. On tehty järjestelyjä ja uudelleenorganisointeja. Uutistoiminta on Ylen päätehtävä. Ja sen laadusta ja kattavuudesta on pidettävä kiinni.

Huolimatta siitä, että median kuluttajat saavat valtaosan laadukkaasta sisällöstä ilmaiseksi, ei mediaa juuri kiitellä. Kun Yle ilmoitti, että se joutuu vähentämään merkittävän paljon työntekijöitä, ja irtisanomaan toimittajia, ilmestyi sosiaalisessa mediassa uutisen yhteyteen heti sata vahingonilosta nauravaa emojia. Toki oli myös surullisia ja vihaisia kuvakkeita.

Osa nuorista aikuisista suhtautuu kriittisesti medioita kohtaan. On todettu jopa, että toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt.

Sosiaalisen median kautta käyttäjät saavat kattavasti kotimaisen median laadukkaat ja luotettavat uutiset ilmaiseksi. Ilman journalistisen median jakamaa ilmaista sisältöä somessa ei olisi uutispäivityksiä, joiden kommenttikentässä nuoretkin lukijat voivat keskenään kinastella.

Perinteisen median merkitys somessa

Sosiaalinen media on tehnyt mediakriittisestä keskustelusta arkipäivää. Perinteisen median kritisoiminen kumpuaa kuitenkin usein siitä, ettei mediaa seuraava henkilö ole jostain uutisesta samaa mieltä.

Uutisotsikoiden selailua ilmaisesta mobiilisovelluksesta.

Kriittinen yleisö voi haastaa perinteisen median ja vaatia avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Mutta kun jostain uutisesta ei olla samaa mieltä, voidaan myös tehdä johtopäätös, että jokin mediaväline puhuu jonkun toisen puolesta tai edustaa toista laitaa. Ei aina uskota median tasapuolisuuteen tai median käyttämiin faktoihin.

Huolimatta siitä, että mediakuluttajat saavat valtaosan laadukkaasta sisällöstä ilmaiseksi, ei mediaa juuri kiitellä. Jopa niin, että kun jokin mediatalo joutuu alan vaikean tilanteen vuoksi vähentämään työntekijöitä toimituksesta, ilmestyy somessa tähän tietoon useampi naurava emoji.

Miksi muuten naurava emoji muistuttaa enemmän vahingoniloista kuin oikeasti jollekin hassulle asialle nauravaa kuvaketta?

Tutkimusten mukaan suomalaisten luottamus perinteiseen mediaan on kuitenkin korkealla. Sanomalehtien verkkolehtiä luetaan paljon.

Maksullisuus lisäisi median arvostusta

Kaiken kaikkiaan voisi ajatella, että esimerkiksi kevyempien aiheiden kuten viihdejuttujen jakamista somessa vähennettäisiin tai artikkeliin johtava linkki veisi useammin juttuun, joka on maksumuurin takana niin, että se sisältyisi erikseen tilattavaan maksulliseen palveluun.

Laadukkaiden sisältöjen arvostus kasvaisi. Voisi myös ajatella, että somealustojen olisi maksettava mediavälineille niiden jakamasta sisällöstä. Nyt esimerkiksi Facebook on myös uutisväline, jonka kautta käyttäjät saavat kattavan ajankohtaissisällön.

Väärä tieto leviää

Verkossa on epäluotettavia sisältöjä, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin ja harhaanjohtaviin tietoihin. Huhupuheista, väärinkäsityksistä ja väärän tiedon tahallisesta levittämisestä alkunsa saaneet tarinat leviävät.

On pahantahtoisia toimijoita, jotka harjoittavat kansalaisiin kohdistamaa informaatiovaikuttamista.

Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä. Luotettavat lähteet ovat yleensä tunnettuja ja arvostettuja uutisorganisaatioita, akateemisia julkaisuja ja virallisia organisaatioita, Ylen artikkelissa todetaan.

On hyvä kiinnittää huomiota sisällön sävyyn ja tyyliin. On hyvä miettiä, miksi tiettyä tietoa jaetaan ja kuka siitä hyötyy. Tämä voi auttaa tunnistamaan mahdolliset vaikuttamispyrkimykset. Minä katson, että tällaisiin arviointeihin ei tosin usein ole netinkäyttäjällä aikaa tai koetaan, että siitä on liiaksi vaivaa.

Kyselytutkimusten mukaan suuri enemmistö suomalaisista luottaa perinteisen media uutisiin. Aikuisväestöstä 75 prosenttia pitää itse seuraamiaan uutisia luotettavina. Kotimaisen median tärkeys korostuu tällaisina aikoina.

Journalistinen media tai uutismedia

2000-luvun alussa puhuttiin uusmediasta, jolla haluttiin erottautua muista viestintävälineistä eli lehdistä, radiosta ja televisiosta. Uusmedia tosin tarkoitti myös perinteisen median tuottamien sisältöjen digitaalista jakamista.

Mutta uusmediakuplan puhjettua, eri toimijat halusivat määritellä alan digitaaliseksi mediaksi tai digimediaksi.

Nykyisin perinteisen median sijaan voisi puhua journalistisesta mediasta. Ilman median jakamaa laadukasta ja ilmaista sisältöä somessa ei olisi samalla tavalla kommentoitavaa, keskusteltavaa tai kiisteltävää.

Monen radiokanavan uutistarjonta on sekavaa

Tätä lauantaina julkaistua kirjoitusta on päivitetty sunnuntaina: Kirjoitin aiemmin kuinka monen kaupallisen radiokanavan uutistarjonnassa olisi parannettavaa. Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media lähettää kanavillaan STT:n toimittamia ja tekoälyn lukemia uutisia.

Ovatko kaupallisen radion uutiset luotettavia?

Bauer Median kanavilla on tämän vuoden keväästä lähtien lähetetty STT:n uutisia. Bauer Median oma uutistiimi poimii STT:n toimittamia uutisia manuaalisesti metatietojen avulla radion uutisvirtaan. Uutiset lukee tekoäly.

Uutisvalinnat herättävät minussa toistuvasti ihmetystä. Tärkeän tiedon sijaan lähetyksissä painotetaan hyvin raflaavia aiheita. Moni kuuntelija varmasti mieltää, että lähetysten uutisvalinnoista ja sähkeiden järjestyksestä vastaa STT.

Kirjoitin uudenlaisista, tekoälyn lukemista, radiouutisista kaupallisilla kanavilla jo aiemmin. Kerroin tuolloin, että uutislähetysten laatu ei vielä vakuuta. Merkittäviä parannuksia uutislähetyksiin ei toistaiseksi ole tehty.

Tekoäly lukee parin minuutin mittaiset uutiset tasatunnein. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia. Bauer Media on tiedottanut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen radioformaatin (muun muassa mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Mielestäni tämä tekee uutistarjonnasta sekavaa. Itse kuuntelen lähinnä yhtä ja samaa kanavaa. Myös se lähettää STT:n uutisia.

Aamun ykkösuutinen edelliseltä päivältä

Uutisissa ei aina olla ajan tasalla. Esimerkiksi tällä viikolla keskiviikkoaamuna kello 7 ja 8 uutislähetykset aloitettiin kertomalla, että tasavallan presidentti vahvisti niin sanotun käännytyslain tiistaina. Tästä oli mediassa kerrottu tietysti jo tiistaina. Lähetyksen kärjessä olisi pitänyt olla jokin tuore uutinen aamulta. Vaihtoehtoisesti aloitussähkeen olisi voinut kirjoittaa uudelleen niin, että presidentin tiistaina antama lausunto asiasta olisi nostettu sähkeen alkuun.

Torstaiaamun uutisissa ei puolestaan kerrottu Nokian tuloksesta tai republikaanien varapresidenttiehdokkaan pitämästä puheesta. Sen sijaan ykkösuutisena kerrottiin, että oikeus antaa tänään päätöksen eräässä henkirikostapauksessa. Ja tätä samaa toistettiin vielä iltapäivälläkin.

Rikosuutiset usein esillä

Uutislähetyksiin valikoituvat aiheet ihmetyttävät monesti. Myös se miten eri uutisia painotetaan tuntuu usein vieraalta. Uutiset valikoituvat lähetyksiin siis niin sanottuja metatietoja eli uutisten tarkempia aiheluokitteluja hyödyntämällä. Kärkeen nousevat usein tietynlaiset kotimaan aiheet.

Lähetykset sisältävät paljon rikosuutisia. Erilaisista väkivalta- ja henkirikoksista kertovat uutiset ovat monesti jopa lähetysten kärjessä. Silloin tällöin tuntuu, että jokin rikos- tai onnettomuusuutinen sopisi radiota paremmin vain verkkolehtien julkaistavaksi.

Esimerkiksi oman suosikkikanavani kohderyhmä on sellainen, että kuuntelijat varmasti haluaisivat kuulla myös sellaisia koti- ja ulkomaanuutisia, joilla on isompaa merkitystä. Siis enemmän myös politiikan ja talouden aiheita mukaan. Välillä tuntuu, että ainakin tämän kanavan kuuntelijat voivat jäädä jostain tärkeästä tiedosta paitsi. Minusta Ylen kello 17 tv-uutiset on paras uutislähetys. Siinä kerrotaan kaikki päivän merkittävimmät uutiset tiiviisti. Samanlaista pääuutislähetystä toivoisin iltapäivään myös kuuntelemalleni radiokanavalle.

Olisi pysyttävä mukana päivittäisessä uutiskilpailussa

Kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli uutiset läheltä, mikä tietysti on ihan hyvä. Mutta jos on uudempia ja merkittävämpiä aiheita ulkomailta, voisi uutislähetyksen aloittaa niillä. Tuntuu kiusalliselta, että tekoälylukija toteaa usein lähetyksen aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”, mutta aloittaa uutisella, jota on luettu pitkin päivää. Monesti muualla mediassa julkaistaan kiinnostavia uusia uutisia, mutta STT:n uutisissa toistetaan usein samoja aiheita. Radio Novalla uutisten lopputunnuksessa todetaan: ”Kun me tiedämme, niin sinäkin tiedät.”

Toki kaikki merkittävät uutiset pitää olla mukana eri lähetyksissä, mutta uutistapahtumista saadaan aina uutta tietoa, ja silloin sähkeitä voisi päivittää niin, että niissä on tuore tieto alussa. Sähkeen alun voisi siis kirjoittaa STT:ssä uudelleen. Ja tämän päivitetyn version pitäisi päästä seuraavaan lähetykseen.

Esimerkkejä uutisvalinnoista

Perjantaiaamuna kello 8 lähetyksen aluksi kerrottiin, että oikeus antoi torstaina päätöksen henkirikostapauksessa, josta kerrottiin STT:n uutisissa pitkin päivää jo torstaina. Muualla mediassa aamun ykkösuutinen oli Donald Trumpin puhe.

Keskipäivän lähetyksessä pääuutinen oli merkittävä ohjelmistohäiriö, joka aiheutti suuria ongelmia ympäri maailmaa. Kello 12 lähetyksessä kerrottiin kuitenkin vian vaikutuksista vain lentoliikenteeseen. It-ongelmasta oli haittaa maailmalla myös muun muassa yrityksille, pankeille, kaupoille ja sairaaloille.

Kello 13 lähetykseen saatiin asiantuntijan kommentti ohjelmistohäiriöstä, ja tiedettiin kertoa myös häiriön syystä. Kello 15 lähetys aloitettiin Kempowerin muutosneuvotteluilla, joista oli uutisoitu edellisenä päivänä eli torstaina. Sen jälkeen kerrottiin lisätietoa tietojärjestelmäviasta. Kello 16 lähetyksen alussa oli lisätietoa järjestelmäongelmasta ja sen vaikutuksista. Uutisessa ei kerrottu, että ongelman aiheuttaneen yhtiön mukaan häiriö oli korjattu.

Perjantai oli myös vilkas tulospäivä kun moni suuri yhtiö julkaisi osavuosikatsauksen. Näistä ei ollut päivän mittaan mainintaa radiouutisissa.

Lauantaina STT:n uutisissa kerrottiin laajasti ja ajantasaisesti, että ohjelmistohäiriön seurausten selvittäminen eri puolilla maailmaa vie päiviä. Myös häiriön syystä saatiin uutisissa lisätietoa.

Sunnuntaina monessa lähetyksessä kärjessä oli jokin tuore uutinen. Päivän mittaan oli tärkeitä ja kiinnostavia aiheita. Mielestäni uutisia olisi voinut painottaa eri tavalla eli ne olisi voinut lukea jossain muussa järjestyksessä.

Uutisista ei aina saa selvää

Bauer Median, joka tuottaa uutislähetykset, kannattaisi ratkaista uutisten tekniset ongelmat. Kun lähetyksessä siirrytään yhdestä sähkeestä seuraavaan, se ei ikään kuin lähde alusta. Kuuntelijan on vaikea ymmärtää mistä uutisessa on kyse, koska sen ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Keskiviikkona yhdessä lähetyksessä kuului, että ”parlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa”. Se, että kyseessä oli Britannian uusi parlamentti, ei lähetyksessä kuulunut. Perjantaina aamun uutisissa luettiin räjähdyksestä, mutta uutisen alusta ei saanut selvää, joten kuuntelijalle ei selvinnyt, että räjähdys oli tapahtunut Israelissa.

Uutisten laatu ja luotettavuus

Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Bauer Media on kertonut tiedotteessaan kuinka sille on erittäin tärkeää, että sen tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Tällä tavalla toteutettuna uutiset eivät vielä ole laadukkaita ja tätä myötä myöskään aivan luotettavia. Uutistarjonta on melko sekavaa ja vaikeasti seurattavaa. Moni kuuntelija voi mieltää, että myös lähetysten sisällöstä vastaa STT.

En ole kehitystä vastaan. On mielenkiintoista huomata kuinka paljon teknologia nykyään mahdollistaa radiosisältöjen tekemisessä. Itse tein radiota aikana, jolloin studiossa soitettiin vielä levyjä ja puhesisältöjä koostettiin kelanauhurilla. Uutisia tehdessä hyvä työpäivä oli sellainen, jolloin tunsi, että uutisvalinnat lähetyksessä menivät oikein. Tuli valittua merkittävät ja kiinnostavat aiheet mukaan ja valittua harkiten lähetyksen pääuutinen. Tietysti myös uutisvoitto merkitsi paljon eli se, että lähetyksen alkuun tuli uutinen, jonka sai kertoa radion kuuntelijoille ensimmäisenä, ennen muuta mediaa.

Tämä kirjoitus koskee Bauer Median tuottamia radiouutisia, joita lähetetään yhdellätoista kanavalla. Toinen iso radiotoimija Nelonen Media lähettää radiokanavillaan uutisia, jotka toimittaa Ilta-Sanomien radiotoimitus. Lisäksi on paljon muita radioita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia itse.

Uudella tavalla toteutettujen radiouutisten ongelmat on varmasti ratkaistavissa. Bauer Median ja STT:n toimituksissa myös johdon olisi hyvä kuunnella omia uutisia.

Kirjoittaja on entinen radiotoimittaja.