Kun kahvia piti malttaa odottaa

Entisaikoina kun halutti kahvia, ei saanut olla kovin kiire. Kahvin keittämisessä oli useita vaiheita ja se kesti. Nykyisin erikoiskahvitkin valmistuvat hetkessä.

Prännäri, kahvimylly ja pannu.

Suomeen alkoi tulla kahvia 1720-luvulta lähtien turkulaisporvarien varustamissa laivoissa. Vähitellen kahvi levisi koko kansan nautintoaineeksi.

Tavalliselle kansalle kahvi oli pitkään ylellisyystuote, mutta 1900-luvulla sitä alettiin keittää myös arkisin. Kahvipavut ostettiin raakoina ja paahdettiin kotona. Paahtamiseen käytettiin erityistä pannua, jota kutsuttiin prännäriksi.

Paahdetut pavut jauhettiin joko kahvimyllyllä tai huhmareella. Jauhettu kahvi laitettiin pannuun, johon lisättiin vettä. Pannu asetettiin liedelle, ja kahvi keitettiin hitaasti. Kun kahvi alkoi kiehua, sitä sekoitettiin ja annettiin hautua hetken aikaa.

Kahvi kaadettiin kuppiin suoraan pannusta, ja usein kahvinporot jäivät pannun pohjalle.

Tämä perinteinen tapa kahvin valmistamiseen oli aikaa vievä, mutta se oli osa arjen rutiineja ja kahvihetkiä.

Paahdettu kahvi yleistyi

Kahvin teollisen valmistuksen jälleenmyyjille aloitti Gustav Paulig vuonna 1904. Tämän myötä moni kahvikauppa alkoi paahtaa kahvia asiakkailleen. Paahdetun kahvin myynti ohitti raakakahvin kuluttajamyynnin 1920-luvun loppupuolella. Valmiiksi pakattua ja jauhettua kahvia teolliset paahtimot alkoivat toimittaa kahvikaupoille 1920-luvulla.

Samalla vuosikymmenellä kahvia alettiin pakata säkkien ohella pienpakkauksiin. Paahtimot kehittivät omia kahvisekoituksiaan, sellaisia kuin Juhla Mokka, Presidentti ja Kulta Katriina.

1950-luvulla kahvia alettiin myydä uusissa pakkauksissa ja paahtimotoiminta keskittyi. Vähitellen tarjouskahvista tehtiin kauppojen sisäänvetotuote.

Pakkausinnovaatiot keskittivät kahvialan.

Sähköiset kahvinkeittimet yleistyivät Suomessa 1970-luvulla.

Erikoisiakin kahveja hetkessä

Nykyisin erikoiskahvikin valmistuu kahvilassa hetkessä. Erikoiskahvien valmistuksessa on erilaisia laitteita. Yleisimpiä ovat espressokone, maitovaahdotin ja kahvimylly. Espresso on monien erikoiskahvien perusta. Maitovaahdotinta käytetään maitopohjaisia kahveja varten. Kahvimyllyä käytetään tuoreiden kahvipapujen jauhamiseen juuri ennen kahvin valmistusta, mikä takaa parhaan mahdollisen maun.

Barista valmistamassa erikoiskahvia kahvilassa.

Erikoiskahvien valmistusaika kahvilassa vaihtelee riippuen kahvityypistä ja tietysti kahvilan kiireisyydestä. Mutta valmistus ei vie kauan. Espresso valmistuu alle minuutissa. Cappuccinon ja Latten valmistus kestää vain hieman kauemmin, pari-kolme minuuttia. Ja Frappé eli jääkahvikin valmistuu 4-5 minuutissa.

Minun on sanottava, että en ole koskaan maistanut erikoiskahveja. Tilaan kahvilassa aina pienen tavallisen suodatinkahvin mustana, jota nautin kotonakin. Keitän kahvit kolme-neljä kertaa päivässä, ja kahvilassa käyn pari kertaa viikossa.

Cappuccino voisi olla lähimpänä minun makuani. Täytyypä seuraavalla kerralla tilata jotakin erikoiskahvia ja nauttia elämyksestä.