Olisi tehtävä taas muutos parempaan

Syksystä sanotaan, että se on erinomainen aika kohentaa kuntoa. Kesän jälkeen monet kokevat tarvetta palata rutiineihin ja terveellisiin elämäntapoihin. Erilaiset elämäntapavalmentajat, jotka itse ovat käyneet kesän aikana ystävien kesken kahdesti samppanjalasillisella terassilla, sanovat kuinka nyt arjen koitettua on aika tehdä muutos parempaan. Tavallisen kesälomalta palanneen ihmisen mielestä se on helpommin sanottu kuin tehty.

Kaunis syksyinen luonto houkuttaa liikkumaan.

Monet ovat marinoineet kesälomalla itsensä terassisiiderissä ja mättäneet sisäänsä grilliherkkuja ja jäätelöä. Ja laiskotelleet itsensä veltoiksi.

Lyhyempiä lomia pitkin vuotta?

Kirjailija Jarkko Tontti kirjoitti kolumnissaan jo yli kymmenen vuotta sitten, että liian pitkä loma on terveysriski. ”Minusta pelkkä oleminen on hirveää, se on samaa kuin ahdistus. Tekeminen on tuhannesti hienompaa kuin oleminen.” […] ”Mitä enemmän ajattelen lomaa, sitä vakuuttuneempi olen, että ihmisillä on liikaa vapaa-aikaa ja liian pitkät lomat. Vähintäänkin lomat pitäisi ripotella lyhyemmiksi pätkiksi pitkin vuotta.”

Tontin mukaan rutiinit, pakot ja velvollisuudet tekevät elämästä siedettävää. Työ palkitsee, loma kuluttaa.

Oma kunnon kohottaminen

Henkilökohtaisesti puhuen, itselläni oli tänä kesänä sen verran vähän lomaa, ettei se juuri ehtinyt ”kuluttaa”. Toki tuli syötyä epäterveellisesti ja laiskoteltua liiaksi. Arjen koitettua sitä on taas ymmärtänyt, kuinka omaa kuntoa olisi syytä kohentaa.

Minulle on tarjottu ohjattua kuntosaliharjoittelua. Olen sen aiemmin aloittanutkin, mutta viidennen kerran jälkeen aloin jo luistaa harrastuksesta. Mukaan pääsisi toki uudelleen. Salilla saa kuulemma näkyviä tuloksia nopeasti.

Lähellä on myös kuntopolku, joka voisi houkutella kävelylle metsään. Luonnossa liikkumisella on monipuolisia terveyshyötyjä. Sillä on myönteisiä vaikutuksia myös mielialaan. Syksyn kauniit maisemat voivat tehdä ulkoilusta erityisen nautinnollista.

Itselläni diabeteksen hoitamisessa liikunta olisi tärkeää. Olisi myös syytä kiinnittää huomiota terveellisempään ruokailuun.

Tupakasta pitäisi päästä eroon. Kävin vuosi sitten kurssin, joka kannusti irti tupakasta. Se sai aikaan pienen muutoksen, savukkeiden määrä päivää kohti väheni. Tupakointi on ruma ja haitallinen tapa, joka kuitenkin tuntuu yhä jostain syystä välttämättömältä.

Oma peruskuntoni on sen verran kehno, että muutoksen tekeminen tuntuu vaikealta. Toisaalta kun lähtee nollasta, kunto varmasti alkaa kohota nopeasti. Näkyvät tulokset lisäävät motivaatiota jatkaa.

Vaikeinta muutoksessa onkin ryhtyminen. On hyvä tiedostaa, että kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. On hyvä aloittaa vähitellen.

Onko itsensä kehittäminen tärkeää?

Kunnon kohottamisen lisäksi syksy tarjoaa paljon erilaisia kursseja, joissa voi oppia uusia asioita ja saada uusia taitoja. Työelämässä esimerkkinä ovat yritysvalmennukset. Niissä kuitenkin päällimmäisenä ideana on vain oppia uusia käytännön keinoja tehokkaampaan työskentelyyn.

”Yhteiskunnassa viestitään, että itseään on kehitettävä jatkuvasti. Ihmisen siis pitäisi olla jotain enemmän tai parempaa.” Näin kirjoitti psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala kolumnissaan Ylen sivuilla. Psykologin mukaan itsensä kehittäminen on yliarvostettua ja pahimmillaan uuvuttavaa.

Tiedä sitten – jossain nimittäin todettiin, että itsensä kehittäminen liittyy henkiseen hyvinvointiin. Tämän näkemyksen perusteella olisi hyvä asettamaan tavoitteita ja pyrkiä oppimaan uutta. Tämä voi olla esimerkiksi uuden taidon opettelu tai harrastuksen aloittaminen.

Psykologi puolestaan kirjoitti seuraavasti: ”Tuhlaa aikaasi myös hyödyttömyyksiin ja haahuiluun. Aloita harrastus, jossa et halua kehittyä tai kuluta kirjoja, jotka ovat puhtaasti viihdettä.”

Minä katson, että joka tapauksessa arjen koitettua ei ole hyvä vapaa-ajalla jämähtää väsyneenä sohvalle sarjojen ja somen pariin. Sellainen vain lisää väsymystä. Olisi hyvä etsiä uusia ilon ja innostuksen aiheita.

Olisiko omaksuttava uusia arkisia tapoja?

Älä pidä herkkuja kaapissa, laita laitteet pois päältä, hymyile edes tekohymyä. Anna-lehden artikkelissa listattiin 74 arkista tapaa, jotka tekevät elämästä parempaa. Löysin tämän muutamia vuosia sitten julkaistun kiinnostavan listauksen, ja poimin sieltä joitakin mielenkiintoisia esimerkkejä.

Jutussa ei annettu uusia tapoja imurointiin.

Terveelliset elämäntavat koostuvat artikkelin mukaan loppujen lopuksi pienistä asioista. Lehti antaa vinkkejä parempaan ruokailuun, liikuntaan sekä mielenterveyden ja ihmissuhteiden ylläpitoon.

”Omaksu tavat, joiden avulla jaksat paremmin päivittäisessä elämässä.”

”Henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä terveelliset elämäntavat ovat kaiken perusta. Ne auttavat jaksamaan päivittäisessä elämässä. Kun elämäntavat ovat kunnossa, luovuudelle on tilaa, työ tuntuu innostavammalta ja sosiaalinen elämä tyydyttävämmältä”, lehti kirjoittaa. Hyvä. On kuitenkin kysyttävä, vaatiiko päivittäinen elämä siis erityistä jaksamista. Sellainen olisi ikävää.

Minä en tietenkään ole lehden lukijakuntaa, mutta mielenkiinnosta tutustuin näihin parempiin arkisiin tapoihin, joiden ensi alkuun ajattelin sopivan kaikille.

”Terveelliset elämäntavat ja hyvinvointi koostuvat pienistä teoista, jotka määrittelevät sitä, miten elämme, olemme olemassa ja mitä saavutamme elämässä. Ne ovat tapoja, joiden kehittymiseen voi itse vaikuttaa”, lehti kertoo.

Mitä minuun tulee, omat arkiset tapani eivät ole olleet terveellisimmästä päästä, mutta olen saavuttanut tärkeinä pitämiäni asioita. Tosin nykyisin pienten vaivojen vuoksi olisi syytä omaksua parempia tapoja sen suhteen, miten olla ja elää.

Seiso suorassa äläkä ahmi

Pitkässä listassa on hyvin konkreettisia tapoja. Artikkelissa todetaan muun muassa, että on hyvä pureskella kunnolla. Kun hidastaa syömistä, maistaa ruoan paremmin ja todennäköisesti myös syö vähemmän. Jutussa kerrotaan myös, että kotona tulee naposteltua sitä, mitä kaapista löytyy. Siksi ei kannatakaan pitää kaapissa jatkuvasti herkkuja, kuten suklaata, jäätelöä tai roskaruokaa.

Sekin on mainittu, että kannattaa istua ja seisoa suorassa. Näin tunnemme olomme voimakkaaksi ja itsevarmaksi, jutussa todetaan.

Yhtä hymyä, yksin kotonakin?

Lehden mukaan on on hyvä hymyillä edes tekohymyä. ”Aito hymy kertoo hyvästä olosta, mutta tutkimusten mukaan myös tekohymy huijaa aivoja ajattelemaan, että olemme onnellisia. Eli vaikka olisit yksin, hymyile, ja huomaat, että voit paremmin.” Tällaisesta tavasta minun on sanottava, että voi hyvänen aika. Tämä neuvo saa minusta pikemminkin hymyn hyytymään.

Ole turisti kotikaupungissasi

Listalla on mielestäni myös vinkkejä, joita voi olla vaikeampi toteuttaa. Mutta artikkelin mukaan kannattaa kokeilla positiivisempaa ajattelua. Lehti kirjoittaa seuraavasti: ”Jos näet lasin aina puolityhjänä, mieti mistä ajattelutapasi johtuu. Ajatteluamme hallitsevat monenlaiset uskomukset, mutta niihin on mahdollista vaikuttaa. Yritä siis suhtautua seuraavalla kerralla positiivisemmin. Kun teet niin säännöllisesti, ajattelutapasi alkaa hitaasti muuttua.”

Yksi artikkelin neuvoista on seuraavanlainen: ”Kuvittele, että olisit ensimmäistä kertaa vierailemassa kaupungissa. Missä paikoissa kävisit, missä söisit? Sitä kautta voi saada erilaista perspektiiviä tuttuun paikkaan, mikä avartaa ajattelua ja voi saada arvostamaan asuinpaikkaansa enemmän.” Itse olen asunut keskisuuressa kaupungissa viisi vuotta. En koe kaupunkia kotipaikkakunnaksi. Tunnen, että olen kaupungissa vain käymässä. Eikä kaupungissa minun käsitykseni mukaan ole erityisen mielenkiintoisia paikkoja missä käydä. Miksi tämä ohje muuten on vain kaupunkilaisille?

Kenen kanssa halailla?

Ihmissuhteiden ylläpitoa koskevissa kohdissa on listattuna sellaisia tapoja, joista ei ole iloa kaikille, esimerkiksi yksin asuvalle. ”Kävelylenkki lähiympäristössä on hyvä tapa viettää aikaa ystävän tai kumppanin kanssa. Kävely on sekä hyvä tapa saada raitista ilmaa että vaihtaa kuulumisia.”

Lisäksi neuvotaan olemaan se, johon voi luottaa. ”Puolisosi ja ystäviesi tulisi tietää, että oli heillä sitten huono päivä tai olivat he sairaana, olet aina valmis auttamaan.” Mutta entä jos lehden lukija on itse yksinäinen ja on huono päivä?

En tiedä tilaavatko yksinäiseksi itsensä tuntevat ihmiset naistenlehtiä. Listassa todetaan, että yksi tärkeä tapa on halailla puolison kanssa. ”Halailu sopii myös ei-romanttisiin ihmissuhteisiin.” Mutta kaikilla ei ole kenen kanssa halata.

Mieslukijakin saa vinkkejä

Mutta mieslukijakin saa listassa hyviä vinkkejä arjen parantamiseen. Yksi sellainen on lisätä vihreän määrää lautasella. Sokerinkulutus pitäisi puolittaa. Lisäksi pitäisi nukkua enemmän, koska unenpuute aiheuttaa kaikenlaista.

Kannattaisi ilmeisesti opetella jokin uusi asia. Se voisi lisätä merkityksellisyyttä. ”Ihmiset, jotka jatkavat uusien asioiden opettelua myös aikuisena, voivat paremmin”, jutussa todettiin.

Minä kuitenkin katson niin, että me käytämme jo nyt paljon meidän ajastamme siihen, että me teemme, kehitämme ja opimme. Koko ajan vähemmän käytämme aikaa siihen, että me olemme. Mutta siihenkin jutussa on mainittu ihan hyviä tapoja, kuten lounaskävely, nauraminen ja ajan raivaaminen.

Vielä muutama arkinen tapa kattavasta listasta, jotka sopivat kaikille: Laita välillä laitteet pois päältä. Vietä aikaa luonnossa. Tee hyvä teko. Sano kiitos.

Kaikkia hyviä tapoja vaikea muistaa

Miten muistaa kaikki 74 tapaa päivittäin? On sanottava, että kaikkia näitä hyvinvointia lisääviä arkisia tapoja on mahdotonta toteuttaa kaiken aikaa, eikä niihin kaikkiin ehdi kiinnittää huomiota tavallisessa arjessa.

Lehdessä kuitenkin todetaan, että tapa on jotain, jonka tekemistä ei tarvitse aktiivisesti suunnitella. ”Sen toteuttaminen tapahtuu melkein itsestään, kuten suurimmalle osalle meistä esimerkiksi hampaiden pesu.” Niinpä. Entä jos unohtaa joskus sen hampaiden pesunkin..?