Monissa kahviloissa kahvi tarjoillaan valmiiksi kuppiin kaadettuna. Kun kahvilassa tilaa kuumaa juomaa, on ensin neuvoteltava kupin koosta, ja siitä mikä laatu vastaisi parhaiten sitä tavallista kahvia.
Mukava kahvihetki.
Kun minulta kysytään, jätetäänkö maitovaraa, vastaan että juu, jätä reilusti. Itse asiassa juon kahvin kuitenkin mustana. Mutta pyydän maitovaraa, jotta kuppi ei tulisi aivan piripintaan. Minulla on käsissäni silloin tällöin voimakasta vapinaa ja läikytän helposti kahvia, jos kuppi on aivan täynnä. Kun kahvilamyyjä ojentaa kahvikuppia, hän kertoo mistä löydän maidon. Sitten hän ihmettelee kun en otakaan maitoa.
Vaikeinta on jos kahvikupin kanssa tulee pieni kahvilautanen. Silloin kupin saamisessa pöytään asti on taiteilemista. Kahvia läikkyy melkein pakosti lautaselle. Kahvin viereen otan pienen lasin vettä, joka on aina haaleaa, ja yritän saada senkin pöytään.
Otan myös pari servettiä siltä varalta, että voin huomaamatta pyyhkiä sotkun mikäli kahvia läikkyy pöydälle. Kun sitten on selviytynyt johonkin nurkkaan istumaan, painavan kupin nostaminen suulle jännittää ja kädet vapisevat. Myös hörppääminen on hankalaa ilman, että polttaa suunsa. En tiedä mikä kiire minulla on, etten voi odottaa, että kahvi hieman jäähtyy.
Kupin koko on kasvanut
Käsite ”kahvikupillinen” on muuttunut. Perinteinen pieni kahvi ei enää riitä. Näin kerrottiin eräässä artikkelissa jo vuosia sitten. Kahvikupin koon kasvamisella on syynsä. Iso mukillinen riittää pidempään. Ihmiset haluavat isoja mukeja, koska kahvi on seurustelujuoma. Artikkelissa kerrottiin, että juomaa pitää mahtua mukiin kerralla paljon, jotta se pysyy lämpimänä pidemmänkin juttutuokion ajan.
Minä valitsen aina pienimmän kupin, joka sekin on nykyisin melko iso. Isoimmat mukit muistuttavat minusta leluämpäriä.
Kävisin kahvilla huoltoasemilla, mutta ne ovat liikenneväylien varrella, eikä minulla ole autoa. Huoltamokahvilassa on perinteisen kokoiset kupit, ja pannusta saa itse kaataa kahvia. Huoltamoilla tarjoiltava tavallinen suodatinkahvi voi olla hiukan painunutta, mutta ainakin tietää mitä saa.
Syvällinen kiinnostus kahviin on kasvanut
Suomalaiset ovat kahvihullua kansaa, mutta tavallinen vaalea pannukahvi kelpaa yhä harvemmalle, jo joitakin vuosia sitten julkaistussa artikkelissa kerrottiin. Sen mukaan osa on kiinnostunut kahvista kuin viinistä. Painoa pannaan paahtoasteelle ja myös kahvin alkuperälle.
Kahvi voi olla tummempaa, laadukkaampaa ja kalliimpaa. Yhä suurempi osa on valmiita panostamaan kahviinsa ja myös maksamaan siitä enemmän. Selvä enemmistö kuitenkin juo edelleen sitä ihan tavallista vaaleaa suodatinkahvia.
Minusta kahvi saisi jäähtyä nopeammin, koska aina aika ei kulu kahvilassakaan. Tämä ihmetyttää itseänikin. Olen tullut kahville rauhassa hengähtämään ja pitämään taukoa. Olen myös tehnyt kahvilla käymisestä viikonloppuisin kaupungilla mukavan tavan. Silti minulla on mukamas hoppu jonnekin.
Mutta koska kahvi on usein liian kuumaa, enkä malta odottaa sen jäähtymistä, minun pitäisi varmaan kokeilla kylmäkahvia. Jo vuosia sitten kerrottiin, että kylmäkahvit ovat monissa maailman suurkaupungeissa kuuma kahvitrendi.
Jotkut saattavat sanoa, että suomalaiset eivät osaa small talkia, mutta minä väitän, että suomalaiset eivät ole small talkissa muita huonompia. Vielä kymmenen vuotta sitten suomalaiset vierastivat sanaparia ”small talk”.
Small talkissa tärkeää on rento yhdessäolo.
Eräässä artikkelissa kerrottiin tuohon aikaan, että small talk tarkoittaa monelle tyhjän puhumista ja jäykkyyttä. Kysyttiin mitä virkaa small talkilla on. Uskoisin, että nykyisin small talkin ymmärretään tarkoittavan kevyttä ja epämuodollista keskustelua. Se auttaa ”murtamaan jään” ja luomaan rentoa ilmapiiriä esimerkiksi tapaamisissa tai sosiaalisissa tapahtumissa.
Small talkia käydään monenlaisissa tilaisuuksissa. Esimerkiksi juhlissa ja sosiaalisissa tapahtumissa vieraat voivat vaihtaa kuulumisia ja keskustella esimerkiksi säästä, ympäristöstä jossa ollaan tai tapahtuman järjestelyistä.
Ammatillisissa tapahtumissa small talk auttaa luomaan uusia kontakteja. Aiemmassa työssäni oli paljon tilaisuuksia, joissa tapasi asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Oli muun muassa pieniä matkoja ja virkistyspäiviä. Sain käydä huippuravintoloissa, konserteissa ja jääkiekko-otteluissa hallien vip-aitioissa. Mukavia olivat myös erilaisten seminaarien jatkot. Ne olivat hyviä tilaisuuksia syventää seminaarissa aloitettuja keskusteluja ja luoda uusia kontakteja. Juttua riitti. Jatkojen jatkoilla sitten unohdettiin työpaikat ja tittelit.
On hyvä miettiä aiheita
Jos tietää, että on tulossa tilaisuus, jossa on hyvä keskustella muiden ihmisten kanssa voi valmistautua etukäteen. Kannattaa esimerkiksi miettiä aiheita, joista voi keskustella. Sitten tilaisuudessa on hyvä mennä rohkeasti muiden seuraan.
Epämuodollisissa cocktail-tilaisuuksissa ihmiset voivat ottaa ruokaa lautasille, joissa on pidike viinilasille, ja kerääntyä pienempiin ryhmiin keskustelemaan.
Uudessa, oudossa paikassa tai tilanteessa täytyy aluksi keskustella kepeästi, jotta pääsee tutustumisen alkuun. Tapakouluttaja on todennut, että small talkin sijaan voi käyttää ilmaisuja jutustelu, rupattelu tai tutustumiskeskustelu.
Tapakouluttaja neuvoi artikkelissa, että kannattaa ottaa kiinni paikasta ja ajasta. ”Puhu tilasta, jossa olette tai vaikka siitä, miten tunnette tilaisuuden järjestäneen henkilön. Esitä kysymyksiä, mutta kerro samalla itsestäsi jotakin. Ajankohtaiset aiheet, kuten urheilukilpailut, ovat hyviä keskustelunaiheita.”
Minä taas haluan painottaa, että rupatellessa vieraiden kanssa ei ole hyvä kertoa kovin tarkasti henkilökohtaisista asioista. Kuten kysyä muilta esimerkiksi: ”Miten teidän jalkapohjanne voivat?” Vierailla voi pompata ruuat lautaselta. Ei kannata jatkaa kuvailemalla kuinka itsellä kantapäistä on tullut kovat koppurat. Että on yrittänyt voidella niitä tai käyttää jalkaraspia. Mutta ettei tiedä suositellaanko enää jalkaraspin käyttöä. Ihmiset voivat kääntää yökkäillen katseensa ja kadota muiden vieraiden joukkoon.
Omanlaisia rupattelijoita
Suomalaisten ei kannata jäljitellä small talkissa esimerkiksi amerikkalaisia. Me voimme olla kevyessä jutustelussa omanlaisiamme. En usko, että small talkia pidetään enää nykyisin tyhjän puhumisena. Small talkin ei tarvitse myöskään olla jäykkää. Se saa olla samaan aikaan sekä hyödyllistä että virkistävää. Small talkin myötä solmitaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita.
Tapakouluttaja: Vitsien kanssa kannattaa olla varovainen
Tapakouluttaja suositteli välttämään vitsailua. Kepeä leikinlasku sopii, mutta jos ei tunne toisen huumoria, vitsien kanssa kannattaa olla varovainen.
Usein osallistujat etenevät keskustelussa tietyn kaavan mukaan. He kyselevät toisiltaan ainoastaan miksi ja mistä kukin on kyseiseen paikkaan tullut.
Joskus sitä haluaisi kuulla enemmän. Ei kuitenkaan kannata kysyä mielipiteitä kaikista asioista. Kuten muistavatko muut, kun Jumalan teatteri heitti ulostetta katsojien päälle Oulussa vuonna 1987. Että, mitä siitä nykyisin ajatellaan.
Tätä lauantaina julkaistua kirjoitusta on päivitetty sunnuntaina: Kirjoitin aiemmin kuinka monen kaupallisen radiokanavan uutistarjonnassa olisi parannettavaa. Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media lähettää kanavillaan STT:n toimittamia ja tekoälyn lukemia uutisia.
Ovatko kaupallisen radion uutiset luotettavia?
Bauer Median kanavilla on tämän vuoden keväästä lähtien lähetetty STT:n uutisia. Bauer Median oma uutistiimi poimii STT:n toimittamia uutisia manuaalisesti metatietojen avulla radion uutisvirtaan. Uutiset lukee tekoäly.
Uutisvalinnat herättävät minussa toistuvasti ihmetystä. Tärkeän tiedon sijaan lähetyksissä painotetaan hyvin raflaavia aiheita. Moni kuuntelija varmasti mieltää, että lähetysten uutisvalinnoista ja sähkeiden järjestyksestä vastaa STT.
Kirjoitin uudenlaisista, tekoälyn lukemista, radiouutisista kaupallisilla kanavilla jo aiemmin. Kerroin tuolloin, että uutislähetysten laatu ei vielä vakuuta. Merkittäviä parannuksia uutislähetyksiin ei toistaiseksi ole tehty.
Tekoäly lukee parin minuutin mittaiset uutiset tasatunnein. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia. Bauer Media on tiedottanut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen radioformaatin (muun muassa mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Mielestäni tämä tekee uutistarjonnasta sekavaa. Itse kuuntelen lähinnä yhtä ja samaa kanavaa. Myös se lähettää STT:n uutisia.
Aamun ykkösuutinen edelliseltä päivältä
Uutisissa ei aina olla ajan tasalla. Esimerkiksi tällä viikolla keskiviikkoaamuna kello 7 ja 8 uutislähetykset aloitettiin kertomalla, että tasavallan presidentti vahvisti niin sanotun käännytyslain tiistaina. Tästä oli mediassa kerrottu tietysti jo tiistaina. Lähetyksen kärjessä olisi pitänyt olla jokin tuore uutinen aamulta. Vaihtoehtoisesti aloitussähkeen olisi voinut kirjoittaa uudelleen niin, että presidentin tiistaina antama lausunto asiasta olisi nostettu sähkeen alkuun.
Torstaiaamun uutisissa ei puolestaan kerrottu Nokian tuloksesta tai republikaanien varapresidenttiehdokkaan pitämästä puheesta. Sen sijaan ykkösuutisena kerrottiin, että oikeus antaa tänään päätöksen eräässä henkirikostapauksessa. Ja tätä samaa toistettiin vielä iltapäivälläkin.
Rikosuutiset usein esillä
Uutislähetyksiin valikoituvat aiheet ihmetyttävät monesti. Myös se miten eri uutisia painotetaan tuntuu usein vieraalta. Uutiset valikoituvat lähetyksiin siis niin sanottuja metatietoja eli uutisten tarkempia aiheluokitteluja hyödyntämällä. Kärkeen nousevat usein tietynlaiset kotimaan aiheet.
Lähetykset sisältävät paljon rikosuutisia. Erilaisista väkivalta- ja henkirikoksista kertovat uutiset ovat monesti jopa lähetysten kärjessä. Silloin tällöin tuntuu, että jokin rikos- tai onnettomuusuutinen sopisi radiota paremmin vain verkkolehtien julkaistavaksi.
Esimerkiksi oman suosikkikanavani kohderyhmä on sellainen, että kuuntelijat varmasti haluaisivat kuulla myös sellaisia koti- ja ulkomaanuutisia, joilla on isompaa merkitystä. Siis enemmän myös politiikan ja talouden aiheita mukaan. Välillä tuntuu, että ainakin tämän kanavan kuuntelijat voivat jäädä jostain tärkeästä tiedosta paitsi. Minusta Ylen kello 17 tv-uutiset on paras uutislähetys. Siinä kerrotaan kaikki päivän merkittävimmät uutiset tiiviisti. Samanlaista pääuutislähetystä toivoisin iltapäivään myös kuuntelemalleni radiokanavalle.
Olisi pysyttävä mukana päivittäisessä uutiskilpailussa
Kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli uutiset läheltä, mikä tietysti on ihan hyvä. Mutta jos on uudempia ja merkittävämpiä aiheita ulkomailta, voisi uutislähetyksen aloittaa niillä. Tuntuu kiusalliselta, että tekoälylukija toteaa usein lähetyksen aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”, mutta aloittaa uutisella, jota on luettu pitkin päivää. Monesti muualla mediassa julkaistaan kiinnostavia uusia uutisia, mutta STT:n uutisissa toistetaan usein samoja aiheita. Radio Novalla uutisten lopputunnuksessa todetaan: ”Kun me tiedämme, niin sinäkin tiedät.”
Toki kaikki merkittävät uutiset pitää olla mukana eri lähetyksissä, mutta uutistapahtumista saadaan aina uutta tietoa, ja silloin sähkeitä voisi päivittää niin, että niissä on tuore tieto alussa. Sähkeen alun voisi siis kirjoittaa STT:ssä uudelleen. Ja tämän päivitetyn version pitäisi päästä seuraavaan lähetykseen.
Esimerkkejä uutisvalinnoista
Perjantaiaamuna kello 8 lähetyksen aluksi kerrottiin, että oikeus antoi torstaina päätöksen henkirikostapauksessa, josta kerrottiin STT:n uutisissa pitkin päivää jo torstaina. Muualla mediassa aamun ykkösuutinen oli Donald Trumpin puhe.
Keskipäivän lähetyksessä pääuutinen oli merkittävä ohjelmistohäiriö, joka aiheutti suuria ongelmia ympäri maailmaa. Kello 12 lähetyksessä kerrottiin kuitenkin vian vaikutuksista vain lentoliikenteeseen. It-ongelmasta oli haittaa maailmalla myös muun muassa yrityksille, pankeille, kaupoille ja sairaaloille.
Kello 13 lähetykseen saatiin asiantuntijan kommentti ohjelmistohäiriöstä, ja tiedettiin kertoa myös häiriön syystä. Kello 15 lähetys aloitettiin Kempowerin muutosneuvotteluilla, joista oli uutisoitu edellisenä päivänä eli torstaina. Sen jälkeen kerrottiin lisätietoa tietojärjestelmäviasta. Kello 16 lähetyksen alussa oli lisätietoa järjestelmäongelmasta ja sen vaikutuksista. Uutisessa ei kerrottu, että ongelman aiheuttaneen yhtiön mukaan häiriö oli korjattu.
Perjantai oli myös vilkas tulospäivä kun moni suuri yhtiö julkaisi osavuosikatsauksen. Näistä ei ollut päivän mittaan mainintaa radiouutisissa.
Lauantaina STT:n uutisissa kerrottiin laajasti ja ajantasaisesti, että ohjelmistohäiriön seurausten selvittäminen eri puolilla maailmaa vie päiviä. Myös häiriön syystä saatiin uutisissa lisätietoa.
Sunnuntaina monessa lähetyksessä kärjessä oli jokin tuore uutinen. Päivän mittaan oli tärkeitä ja kiinnostavia aiheita. Mielestäni uutisia olisi voinut painottaa eri tavalla eli ne olisi voinut lukea jossain muussa järjestyksessä.
Uutisista ei aina saa selvää
Bauer Median, joka tuottaa uutislähetykset, kannattaisi ratkaista uutisten tekniset ongelmat. Kun lähetyksessä siirrytään yhdestä sähkeestä seuraavaan, se ei ikään kuin lähde alusta. Kuuntelijan on vaikea ymmärtää mistä uutisessa on kyse, koska sen ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Keskiviikkona yhdessä lähetyksessä kuului, että ”parlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa”. Se, että kyseessä oli Britannian uusi parlamentti, ei lähetyksessä kuulunut. Perjantaina aamun uutisissa luettiin räjähdyksestä, mutta uutisen alusta ei saanut selvää, joten kuuntelijalle ei selvinnyt, että räjähdys oli tapahtunut Israelissa.
Uutisten laatu ja luotettavuus
Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Bauer Media on kertonut tiedotteessaan kuinka sille on erittäin tärkeää, että sen tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Tällä tavalla toteutettuna uutiset eivät vielä ole laadukkaita ja tätä myötä myöskään aivan luotettavia. Uutistarjonta on melko sekavaa ja vaikeasti seurattavaa. Moni kuuntelija voi mieltää, että myös lähetysten sisällöstä vastaa STT.
En ole kehitystä vastaan. On mielenkiintoista huomata kuinka paljon teknologia nykyään mahdollistaa radiosisältöjen tekemisessä. Itse tein radiota aikana, jolloin studiossa soitettiin vielä levyjä ja puhesisältöjä koostettiin kelanauhurilla. Uutisia tehdessä hyvä työpäivä oli sellainen, jolloin tunsi, että uutisvalinnat lähetyksessä menivät oikein. Tuli valittua merkittävät ja kiinnostavat aiheet mukaan ja valittua harkiten lähetyksen pääuutinen. Tietysti myös uutisvoitto merkitsi paljon eli se, että lähetyksen alkuun tuli uutinen, jonka sai kertoa radion kuuntelijoille ensimmäisenä, ennen muuta mediaa.
Tämä kirjoitus koskee Bauer Median tuottamia radiouutisia, joita lähetetään yhdellätoista kanavalla. Toinen iso radiotoimija Nelonen Media lähettää radiokanavillaan uutisia, jotka toimittaa Ilta-Sanomien radiotoimitus. Lisäksi on paljon muita radioita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia itse.
Uudella tavalla toteutettujen radiouutisten ongelmat on varmasti ratkaistavissa. Bauer Median ja STT:n toimituksissa myös johdon olisi hyvä kuunnella omia uutisia.
Julkaisin aiemmin tällä viikolla kirjoituksen kaupallisten radioiden uutistarjonnasta. Kirjoituksen tiedot ovat muuttuneet ja tarkentuneet niin, että ajattelin laittaa linkin kirjoituksen uuteen päivitettyyn versioon.
”Meillä on pääosin aurinkoista.”
Kun tutkin lisää radiouutisten uudenlaista tuotantotapaa, paljastui se monimutkaiseksi ja sekavaksi.
Tv- ja radiouutisten yhteydessä kerrotaan sääennuste. Minun mielestäni on omituista, että kaupallisen televisiokanavan meteorologit puhuvat sääennusteen yhteydessä esimerkiksi ”täällä etelässä ja tuolla pohjoisessa”. Meteorologit saattavat sanoa myös ”sinne itään ja siellä lännessä”. Paino on sanoilla ”täällä”, ”tuolla”, ”siellä” ja ”sinne”.
Kaupallisen radiokanavan juontaja puolestaan saattaa todeta, että täällä etelärannikolla, mutta tuolla sisämaassa. Paino sanoilla ”täällä” ja ”tuolla”. ”Sitten taas ihan Pohjois-Lapissa, siellä jäädään viiteentoista asteeseen.” Paino sanalla ”sitten taas” ja ”siellä”. ”Sitten taas” – miksi pitää sanoa tällä tavalla?
Tässä rannikolla. Meillä etelässä. Paino sanoilla ”tässä” ja ”meillä”.
Tapa, jolla säätiedot kerrotaan olisi ymmärrettävä, jos kyseessä olisi vain Helsingissä kuuluva paikallisradio. Kyseessä kuitenkin on valtakunnallinen kanava, jota kuunnellaan myös ”siellä” pohjoisessa ja ”tuolla” idässä.
Juontajat ja meteorologit puhuvat esimerkiksi, kuinka ”meillä Helsingissäkin saattaa tulla reilusti lunta”, tai ”ihan täällä etelässäkin on kovaa pakkasta.”
Kesällä uutisankkuri saattaa todeta lähetyksen lopussa meteorologille, että on ollut kaunis päivä, jatkuuko meillä aurinkoinen sää? ”Kyllä meillä on aurinkoista ja lämmintä”, meteorologi vastaa. ”Hellerajaakin saatetaan hätyytellä. Sitten ’muualla’ taas on epävakaisempaa, ja lämpötilat jäävät viidestätoista kahdeksaantoista asteeseen”. ”No niin, hienoa!” ankkuri toteaa.
”Aurinkoista iltapäivää kaikille!”
Myös julkisen palvelun puolella, jopa Uudenmaan alueradiossa, toimittaja sanoi säätiedotuksen yhteydessä ”täällä Helsingissä” ja ”tuolla Uudellamaalla”.
Kaupallisen valtakunnallisen radiokanavan juontaja saattaa toivottaa Helsingissä sijaitsevasta studiosta aurinkoista iltapäivää kaikille, vaikka isossa osassa maata sää olisi epävakaista.
Radio- ja tv-kanavien toimitukset sijaitsevat Helsingissä. Juontajien ja meteorologien maneerien perusteella on tämä etelä ja sitten on tuo muu Suomi.
Tämän vuoden keväällä radiossa tehtiin historiaa, kun uutisia alkoi monella kaupallisella kanavalla lukea tekoäly. Uutisia tehdään radioon nykyisin monella tavalla. Uudenlaisten uutislähetysten laatu ei kuitenkaan ihan vielä vakuuta, joten monesti kuuntelen uutiset Ylen Radio Suomesta. Vaikka kaupallisen radion uutisten on hyvä erottua Ylen uutisista, voisi kilpailijasta ottaa myös mallia.
Uutisia seurataan yhä paljon myös radiosta.
Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media ja uutistoimisto STT aloittivat uutisyhteistyön keväällä. On todettava, että uutislähetysten toteutustapa toimii päällisin puolin melko hyvin. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitusprosessin läpikäyneitä. Tekoäly lukee uutiset radiossa tasatunnein.
STT:n toimittamia uutisia lukee kaksi keinoääntä, mies ja nainen, ikään kuin omissa vuoroissaan. Aivan täydestä ihmisäänestä tekoälyn tuottama puhe ei vielä mene. Ohimennen kuultuna tekoälylukija kuulostaa melko uskottavalta.
Bauer Median tuottamat ja sen eri kanavilla lähetettävät uutiset herättävät minussa kuitenkin välillä ihmetystä. Bauer Media on kertonut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen. Uutisia kuullaan 11 kanavalla. Mielestäni se, että Bauer Median oma ”uutistiimi” poimii uutisia metatietojen avulla eri kanaville, tekee uutistarjonnasta yleisölle sekavaa.
Itse kuuntelen pääasiassa yhtä ja samaa Bauer Median kanavaa. Kuluvalla viikolla yksi kello 16 uutislähetys aloitettiin Helsinki-hallia koskevalla uudella käänteellä. Se oli STT:n omaa uutishankintaa, mutta ei mielestäni sopinut kärkiaiheeksi. Tämän jälkeen lähetyksessä kerrottiin Suomen urheilijavalinnoista olympialaisiin. Kyseessä oli siis urheilu-uutinen, jonka pitäisi olla ehkä mieluummin lähetyksen lopussa, jos mukana ollenkaan. Jos suomalainen voittaa olympiamitalin, sillä voisi toki aloittaa lähetyksen. Päivän pääaihe olisi tämän kuuntelijan mielestä ollut Ranskan vaalien vaikutukset.
Lähetyksissä ei yhtenäistä linjaa
Ylen radiouutisissa kello 7 ja 8 sekä 12, 16 ja 17 uutiset ovat päälähetyksiä. Niissä kerrotaan päivän merkittävimmät uutiset. En tiedä mitä STT:n uutisten sisällöstä kaupallisilla kanavilla on linjattu, eli onko prime timessa (paras kuunteluaika) ollenkaan varsinaisia päälähetyksiä. Mielestäni olisi hyvä jos iltapäivän lähetyksiin koostettaisiin päivän tärkeimmät uutiset. Tämä palvelisi esimerkiksi autolla töistä palaavia ja autoradiota kuuntelevia kuuntelijoita.
On selvää, että kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli merkittävät uutiset läheltä, mikä onkin ihan hyvä. Mutta samassa maanantai-iltapäivän lähetyksessä ei mainittu mitään esimerkiksi käännytyslain etenemisestä tai vesihuoltolaitoksiin tehdyistä murroista. Myös Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin syytesuoja olisi ollut tuore uutinen. Mielestäni lähetyksen olisi voinut aloittaa jollain uudella kärjellä Ranskan vaalituloksista. Radioon on tärkeää kirjoittaa uusia päivitettyjä versioita päivän uutisista, kun tietoa tulee lisää.
Seuraavana päivänä kello 16 lähetys aloitettiin kertomalla, että veronpalautuksia aletaan maksaa huomenna. Tätä uutista ei olisi tarvinnut ottaa mielestäni lähetykseen enää lainkaan, koska se oli kerrottu jo aiemmin päivällä moneen kertaan. Eikä kyse ollut varsinaisesta uutisesta.
Keskiviikkona kiinnostava uutinen oli presidentti Alexander Stubbin lausunto kansainväliselle uutistoimistolle. Stubb sanoi haastattelussa, että Kiina voisi halutessaan lopettaa Ukrainan sodan. Tämä uutinen luettiin myös kello 16 lähetyksessä. Tätä ennen oli kuitenkin tullut jo uusi tieto, jonka mukaan Kiinan ulkoministeriö kiistää Stubbin väitteet Venäjän Kiina-riippuvuudesta. Uutisissa olisi voinut kertoa muun muassa uusimmat tiedot käännytyslain etenemisestä. Sen sijaan lähetyksen lopuksi kerrottiin, että veronpalautuksia aletaan maksaa tänään.
Torstaiaamuna muualla mediassa kerrottiin muun muassa EU:n ja Kiinan kauppaneuvotteluista. Ennen kahdeksaa tuli myös Joe Bidenin ilmoitus siitä, että hän aikoo pysyä presidenttikisassa. Näistä aiheista ei ollut mainintaa kello 8 uutisissa. Sen sijaan uutisten aluksi kerrottiin, että presidentti Alexander Stubbin Italian-vierailu jatkuu tänään. Siinä ei mielestäni ollut mitään uutta, josta ei olisi kerrottu jo edellisenä päivänä kun vierailu alkoi. Minä ajattelen niin, että väkisin ei kannattaisi keksiä kotimaan uutista lähetyksen kärkeen.
Sunnuntaina mediassa seurattiin äänestystä Ranskan vaaleissa. Radiossa kello 18 lähetyksessä tekoälylukija totesi aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”. Ranskan vaalien sijaan lähetys aloitettiin kertomalla, että Naton perustamisesta tuli aiemmin tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Samalla kerrottiin tulevan viikon huippukokouksesta. Tämä ei kuitenkaan ollut tuore uutinen, sillä siitä oli kerrottu jo kello 12 lähetyksessä. Puolilta päivin oli myös maininta siitä, että Helsingissä vierailevat suuret purjelaivat jatkavat tänään Tallinnaan. Tällainen uutinen toimii kuitenkin radiota paremmin esimerkiksi netissä, jossa uutisen yhteydessä voi olla kuva laivoista.
On tärkeää, missä järjestyksessä uutiset luetaan
Uutislähetyksissä ei mielestäni ole yhtenäistä ja selkeää toimituksellista linjaa. Uutiskriteerit vaihtelevat paljon. Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.
Eräässä lähetyksessä kärkiaihe sivusi Ukrainan tilannetta. Sen jälkeen tuli kaksi muuta uutista. Sitten palattiin Ukrainaan, liittyen suomalaisen asiantuntijan näkemyksiin. Ukraina-aiheiset uutiset olisi pitänyt olla peräkkäin. Molemmissa sähkeissä käsiteltiin samaa aihetta vaikkakin hieman eri näkökulmasta.
Lähetystä ei tarvitse aina koostaa siten, että ensin kerrotaan kotimaan ja sitten ulkomaan uutiset. Sähkeet voivat olla siinä järjestyksessä kuin on luontevaa.
Mutta, jos olen oikein ymmärtänyt, STT ei siis itse koosta uutislähetyksiä vaan asiakas valitsee uutisia eri kanavilleen, ja personoi uutislähetysten sisällön radioformaattien (esimerkiksi mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Tällainen toteutustapa voi mielestäni tehdä hallaa STT:lle. Moni kuuntelija voi olla siinä käsityksessä, että STT vastaa myös lähetysten sisällöstä eli siitä mitä uutisia valitaan mukaan, ja siitä miten eri aiheita painotetaan.
Lisäksi on todettava, että uutisten kirjoittaminen radioon eroaa luettavaksi tarkoitetusta tekstistä. Silloin tällöin kun kerrotaan mitä aiemmin päivällä on tapahtunut puhutaan esimerkiksi ”keskiviikkona”, kun voisi sanoa ”tänään”. Yhdessä uutisessa mainittiin ”torstain ja perjantain välisenä yönä”, kun olisi voinut sanoa ”ensi yönä”. Myöskään viiva-sanaa erilaisten lukujen yhteydessä ei pitäisi puheessa käyttää. Jos uutisessa kerrotaan esimerkiksi ajanjaksosta 2020-2023, pitäisi se kirjoittaa radioon ja tekoälylukijalle esimerkiksi muotoon ”vuodesta 2020 vuoteen 2023”. Myös kovin tarkkoja lukuja, kuten joissakin tilastoissa tai suurten yhtiöiden tuloksissa, kannattaisi monesti pyöristää. Tämä ei koske esimerkiksi työllisyystilastoja tai puoluekannatusmittauksia.
En kuitenkaan tiedä kirjoitetaanko STT:ssä uutisista eri versioita nimenomaan radiota varten vai menevätkö jutut samassa muodossa kaikille medioille. Muutaman minuutin uutislähetykseen voisi valita enemmän kuin kolme tai neljä uutista kirjoittamalla hieman tiiviimpiä sähkeitä.
”Luotettavia ja laadukkaita innovaatioita”
On myös huomautettava uutislähetysten harmillisesta teknisestä ongelmasta. Kun lähetyksessä siirrytään uuteen sähkeeseen, se ei lähde aivan alusta. Kuuntelija ei oikein pääse mukaan uutiseen, koska sen kahdesta ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Tämä varmasti haittaa kuuntelijoita. Vika pitäisi korjata.
Radio Novan kuuntelijat ovat tottuneet laadukkaisiin uutisiin
Tämä vain yhden kuuntelijan rakentavana palautteena. Mutta uutislähetysten laatu on ensiarvoisen tärkeää, koska sen myötä rakentuu niiden luotettavuus.
Etenkin Bauer Median suurimman ja Suomen suosituimman kaupallisen kanavan Radio Novan kuuntelijat ovat varmasti vaativia suosikkikanavansa uutistarjonnan suhteen. Aikoinaan Novalla oli oma uutistoimitus, jonka lähetykset kilpailivat laadussa Ylen radiouutisten kanssa. Sittemmin uutisia on toteutettu monella tavalla. Siinä, että uutisia ei lue enää lähetyksen koostanut toimittaja on Novan kuuntelijoilla ollut varmasti alkuun sulattelemista.
Bauer Median mukaan sille on erittäin tärkeää, että tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Uudenlaisten uutislähetysten sisältö tulee luotettavasta lähteestä eli STT:stä, mutta mielestäni lähetysten toteutus ei aivan toimi. Joku kuuntelija voi laittaa laatuongelmat STT:n piikkiin. Uutislähetyksen lopputunnuksessa sanotaan, että STT:n uutiset tuottaa Bauer Media, mutta kuuntelijalle ei ole välttämättä aivan selvää, mitä se tarkoittaa. Lähetyksen alkutunnuksessa kun sanotaan ainoastaan: ”STT:n uutiset”.
Toinen suuri radiotoimija Nelonen Media lähettää kanavillaan uutisia, joita toimittavat ja lukevat Ilta-Sanomien radiouutisten toimittajat. Lyhyet lähetykset toimivat hyvin. Ote on hieman iltapäivälehtimäinen, sillä mukana on myös kevyempiä aiheita. Tärkeimmät aiheet ovat kuitenkin kärjessä.
Suomessa on myös pienempiä radiotoimijoita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia omalla tavallaan, paikallisia aiheita painottamalla.
Kuuntelen yhtä tiettyä kaupallista kanavaa lähinnä sen mieluisan musiikin vuoksi. Saatan vaihtaa kanavaa tasatunnein Radio Suomen taajuudelle, jotta saan kuunnella Ylen radiouutiset. Pientä hiomista kaupallisten kanavien uutisiin, ja näin ei tarvitsisi tehdä.
Esseeblogi 