Kategoria: Kolumni

En hyödynnä edullisia hintajaksoja

Sähkön hinta on Suomessa nykyisin jatkuva puheenaihe. Maallikkona yhden hengen kotitaloudessa ihmettelen, kuinka suuri merkitys pienilläkin muutoksilla pörssisähkössä on kotitalouksille, joilla sähkönkulutus on suurta.

Sähkömarkkinat tuntuvat monimutkaisilta.

Sähkön hinta ylittää mediassa uutiskynnyksen lähes päivittäin. Perjantaiaamuna radiouutisissa kerrottiin kuinka pörssisähkön hinta pysyttelee päivän aikana nollan tuntumassa; ”Vuorokauden arvonlisäverollinen keskihinta on 0,27 senttiä kilowattitunnilta, ilmenee sähköpörssi Nord Poolin tiedoista. Fingridin ennusteen mukaan tuulivoiman tuotanto olisi jatkumassa perjantaina kohtuullisen runsaana”, uutinen kertoi.

Silloin tällöin iltapäivälehdet antavat ohjeiksi miten kotitalouksien kannattaa suunnitella sähkönkulutusta. Joskus uutisissa kerrotaan esimerkiksi, kuinka halvin tunti päivän aikana on kello 7 ja kallein tunti kello 16.

Hintaseuranta voi stressata

Sähkön hinta voi vaikuttaa merkittävästi arkeen. Joskus talviaikaan hinta voi olla hurjissa lukemissa ja sen seuraaminen on tärkeää. En tiedä kuinka kodeissa suunnitellaan hintavaihtelujen perusteella esimerkiksi kotitöiden tekemistä. Myös siihen milloin käydään saunassa, voi vaikuttaa sähkön tuntihinta.

Pörssisähkön hintaa voi seurata netissä, jossa tiedot tuntihinnoista päivittyvät nopeasti kertoen mitä hinnat ovat tänään, huomenna ja kuukausitasolla.

Ihmiset voivat joutua jopa stressaamaan päivittäin hintaheilahteluja. Keskittämällä sähkönkäyttö edullisille tunneille voi vaikuttaa merkittävästi laskun suuruuteen. Itse en tätä tunne kovin hyvin, koska itselleni on jäänyt roikkumaan vanha kiinteähintainen sopimus. Sähkölasku tulee muutaman kuukauden välein, ja on myönnettävä, että lasku on iso.

Kerrotaan, että moni suomalainen tuntee olevansa kiinni hirvittävän hintaisessa sopimuksessa. Eräässä artikkelissa kerrottiin miehestä, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja maksaa nyt 800-1000 euron sähkölaskuja.

Yhden hengen taloudessakin sähkösopimuksen valinta riippuu omista kulutustottumuksista.

Asun pienessä kerrostaloasunnossa. En aiemmin tarttunut Fortumin tekemään uuteen tarjoukseen, ja kiinteähintainen sopimus jäi voimaan. Myyjä korosti uuden sopimuksen edullisuutta, mutta ajatuksena ilmeisesti oli myös muuttaa toistaiseksi voimassa oleva sopimukseni määräaikaiseksi sopimukseksi.

Ei huolta hinnan vaihteluista

Minulle tärkeää kiinteähintaisessa sopimuksessa on ennakoitava sähkölasku. Ei tarvitse huolehtia sähkön hinnan vaihteluista markkinoilla. Nykyisessä sopimuksessa on siis etunsa, joskaan se ei tuo säästöjä, jos sähkön hinta laskee.

Pörssisähköön perustuva sähkösopimus voisi siis tuoda säästöjä, mutta laskuja ei voisi ennakoida. Toisaalta se sopisi paremmin jos pystyisi joustamaan sähkönkulutuksessa ja hyödyntämään edullisia hintajaksoja. Itselläni kulutus on kuitenkin niin pientä, ettei säästöjä juuri saisi joustamalla. Aina ei ole mahdollista tehdä kotiaskareita juuri silloin kuin se kulujen osalta kannattaisi.

Olen kummastellen seurannut miten sähkömarkkinat nykyisin toimivat. Toimijoita eli sähköntuottajia ja myyjiä on paljon. Sähkösopimuksissa ei pitäisi joutua olemaan samalla tavalla kiinni kuten tällä hetkellä. Vasta kun asiakkaan määräaikainen sopimus alkaa olla päättymässä alkavat myyjät soitella.

Harmi ettei lakko näkynyt kaupassa

Oma lähikauppani oli kaupan alan lakosta huolimatta auki. Hyllyissä oli tavaraa eikä kassajonoja ollut. Harmillista, ettei lakko haitannut lainkaan kaupassa käyntiäni. Palvelualojen lakoilla on usein vaikutusta ihmisten elämänmenoon, mutta kauppojen työntekijöiden asialle on varmasti ymmärrystä.

Paistopisteellä on laaja valikoima.

Palvelualojen ammattiliitto aloitti keskiviikkona kauppoja koskevan lakon. Kolmipäiväisen lakon aikana kauppojen työntekijät eivät tule töihin.

Suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat ilmoittivat, että kauppoja pidetään tai pyritään pitämään auki lakon ajan. Jotkin kaupat ovat kuitenkin kokonaan kiinni tai aukioloaikoja on supistettu.

Auki olevia kauppoja pyöritetään kauppiaiden, heidän lähipiirinsä ja lakkoon osallistumattomien työntekijöiden voimin. Myymälöissä keskitytään kassojen auki pitämiseen ja tavaroiden hyllytykseen. Käytännössä lakko näkynee tavanomaista pidempinä jonoina, koska työvoimaa on myymälöissä huomattavasti normaalia vähemmän. Omassa lähikaupassani jonoja ei ollut.

Lakoilla vaikutuksia arkeen

Kuluttajilla varmasti on ymmärrystä kauppojen työntekijöiden lakolle ja heitä edustavan liiton asialle. Keskiviikkona kerrottiin, että joissakin kaupoissa olleet lakkovahdit toivoivat asiakkaita asioimaan kaupassa vasta lakon jälkeen.

Hämeen Sanomat kirjoitti kuinka lakoilla on tunnetusti myös psykologisia vaikutuksia. Lehden mukaan hamstraus lisää kaupan alan lakon haittoja. Jos kaikki käyvät ostoksilla tavanomaiseen tapaan, tai jopa vähän hillitymmin, koituu lakosta vähiten haittaa tavanomaiseen elämänmenoon, lehti totesi.

Lakko ei näkynyt hedelmävalikoimassa.

Kaupan alan logistiikassa lakko alkoi jo maanantaina. Suuria tuotepuutteita ei kauppaketjujen mukaan näyttäisi syntyvän. Kerrottiin, että hedelmäosastoilla voi olla vajetta toimitusvaikeuksien vuoksi. Oman lähikauppani valikoimissa ei kuljetuslakosta huolimatta ollut juuri puutteita. Ruokaa riitti. Hedelmähyllyt olivat täynnä. Myös esimerkiksi paistopisteestä sai tuotteita tavalliseen tapaan.

Kirjoitusta on päivitetty sunnuntaina seuraavilla tiedoilla:

Työmarkkinoille syntyi sopu

Työmarkkinoille syntyi viikonloppuna sopu, joka heijastuu kaikkien palkankorotuksiin. Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat hyväksyivät neuvottelutuloksen pitkään jatkuneessa työriidassa.

Molemmat osapuolet halusivat varmistaa kolmivuotisella sopimuksella työrauhan. Sopimuskauden palkkoja korottava vaikutus on kolmessa vuodessa yhteensä kahdeksan prosenttia.

Teknologiateollisuuden ratkaisut ovat jo pitkään määritelleet palkankorotusten yleisen linjan, joten sovun syntyminen on merkittävää myös muiden alojen kannalta.

Radiopäivä – vanha tekijä muistelee

Radio-ohjelmien tekeminen oli ennen huomattavasti vaativampaa kuin nykyisin. Juontaja valitsi lähetyksessä soitettavat levyt itse eikä apuna ollut monia digitaalisia työkaluja. Torstaina vietettiin Maailman radiopäivää.

Radio on yhä tärkeä suomalaisille.

Radiopäivän tarkoitus on korostaa radiota ja sen merkitystä tiedonvälityksessä ja viihteen tarjoajana. Radiolla on ollut merkittävä rooli ihmisten elämässä jo yli vuosisadan ajan. Päivä nostaa esiin radiomedian roolia yhteiskunnassa sekä edistää sen merkittävyyttä globaalissa tiedonvälityksessä.

Suomalaiset kuuntelivat viime vuonna radiota keskimäärin 2 tuntia ja 10 minuuttia päivässä. Radio tavoitti 4,3 miljoonaa suomalaista viikoittain. Radiolla on siis yhä erittäin vankka sija mediakentällä. Radio on läheinen ja tärkeä, ja se rytmittää monen päivää.

Kuuntelen itse suomalaisten suosikkiradiota Yle Radio Suomea. Tutkimuksen mukaan Radio Suomi tavoitti viime vuonna viikoittain lähes kolmasosan suomalaisista. Toiseksi kuunnelluin Radio Nova tavoitti viikoittain noin viidesosan suomalaisista. Alle 55-vuotiaat kuuntelivat eniten kaupallisia radiokanavia, yli 55-vuotiaat puolestaan kuuntelivat Ylen kanavia.

Podcasteihin vielä tutustumatta

Radion lisäksi suomalaiset kuuntelevat paljon myös digitaalista audiota kotimaisten suoratoistopalveluiden kautta. Itse käytän tietokoneella Radioplayeria. Siinä on mukavaa se, että kanavan vaihtaminen on helppoa.

Yhä useampi on löytänyt myös Yle Areenan podcast-tarjonnan. Podcasteja löytyy nykyisin netistä paljon. Itse en ole kuunnellut kertaakaan podcasteja. Pitäisi varmaan etsiä jotain sopivaa sisältöä ja keskittyä ihan kuuntelemaan.

Aina vaan samat biisit

Radiokanavissa riittää valinnan varaa. Radio Suomella on Novaa laajempi musiikkilinja ja se tarjoaa myös asiapitoisella ohjelmistollaan minulle sopivan vaihtoehdon. Etenkin Radio Suomen päivälähetys ajankohtaisine aiheineen ja tasatunnein lähetettävät uutiset ovat tärkeitä. Ennen Radio Nova tarjosi uutisillaan laadukkaan vaihtoehdon Ylelle, mutta nykyiset, tekoälyn lukemat uutislähetykset eivät tunnu luotettavilta. Toimituksessa ei ole uutisosaamista.

Kaupallisten kanavien musiikkitarjonta tuntuu usein yksipuoliselta. Kun löytää uuden kanavan, huomaa jo muutamassa päivässä, että samat kappaleet soivat kaiken aikaa. On vaihdettava taas kanavaa siinä toivossa, että toisella taajuudella musiikkitarjonta olisi runsaampaa. Radiot toteuttavat kanavaformaattiaan eli tunnistettavaa musiikkilinjaa.

Itse haluan usein kuunnella pop- ja rockmusiikin klassikoita ja tällaisia hittejä soittavia kanavia onkin muutama. Nykyisin on muutenkin radioita mistä valita. On esimerkiksi suomirockia ja suomiräppiä soittavia kanavia.

Valtakunnallisten kanavien lisäksi on edelleen paikallisradioasemia. Paikallisia kanavia on perustettu niiden kulta-aikojen jälkeen taas viime vuosina lisää.

Digitaalinen studiotekniikka

Itse olin hyvin nuorena juontajana ja toimittajana radiossa siihen aikaan, kun studiossa soitettiin vielä vinyylilevyjä ja cd-levyjä. Urani lähti liikkeelle lukioiässä kun kävin lauantaisin koostamassa toivekonserttia paikallisradioaseman toimituksessa. Vastailin puhelimeen, kirjasin kuuntelijoiden onnitteluja ja terveisiä ylös ja etsin levystöstä toivekappaleita.

Sittemmin toimitin juttuja ja tein suoria lähetyksiä kahdella radiokanavalla. Myöhemmin luin radiouutisia. Jatkoin media-alalla eri tehtävissä.

Digitaalinen studiotekniikka vapautti monista tehtävistä, ja juontaja saa keskittyä juontojen sisältöön

Joskus tekisi mieli palata radioon. Nykyaikainen studiotekniikka kiinnostaisi. Lähetysten juontaminen olisi helppoa, kun tietokoneohjelma tekee lähes kaiken juontajan puolesta. Musiikki, mainokset ja muu sisältö tulevat automaattisesti eikä levyjä ja mainosnauhoja tarvitse kaiken aikaa laittaa soimaan. Ennen haastattelutkin ajettiin ulos kasetti- tai kelanauhurilla. Biisien aikana juontajalla riitti tekemistä, kun hän viritteli kaikkia laitteita.

Studion käyttäminen on helppoa.

Siihen aikaan kun minä tein suoria lähetyksiä, juontaja valitsi ohjelmassa soitettavat biisit itse. Nykyisin radioformaattia eli kanavan musiikkilinjaa toteuttaa automaattinen soittolista. Musiikkipäällikön työ vaikuttaa olevan helppoa. Toisaalta en tiedä mitä tehtävään nykyisin sisältyy.

Juontajilla iso merkitys

Musiikin lisäksi iso vaikutus on juontajilla. On juontajia, joiden parissa en niin viihtyisi. Radio Suomessa oman alueradioni iltapäivälähetyksen juontaja sopisi puhetyylinsä ja juttujensa puolesta paremmin Ylen nuorten kanavalle.

Eräällä kaupallisella kanavalla miesjuontaja ei puolestaan lähetyksissään keksi juuri muuta sanottavaa kuin ”pysy matkassa mukana”, ja lisäksi hän kertoo monta kertaa ohjelmansa aikana päivän nimipäiväsankarit ja toivottaa heille ja muille merkkipäivää viettäville oikein paljon onnea. Ennen sanottiin hyväksi juontajaksi sellaista, joka ”heitti hyvää läppää” eli puhui hauskoja juttuja.

Nykyisin ”läppä lentää” suosituimmilla kanavilla. Studiossa juontajapareilla eli usein mies- ja naisäänellä riittää juttuja, jotka naurattavat – ainakin heitä itseään. Olisi varmasti hauskaa asiaa, jos vain saisin päälle puhumisesta selvää.

Kyllä. Kaupallisten kanavien sijaan, usein hyvin rauhalliselta ja puisevaltakin kuulostava julkisen palvelun radio sopii minulle paremmin.

Keksin itselleni sopivan urheilulajin

Minua on alkanut kiinnostaa urheilulaji, jossa on vauhtia ja oveluutta. Lajilla on pitkät perinteet, mutta se kehittyy koko ajan, ja uusia pelitapoja tulee jatkuvasti. Monen suomalaisen vapaa-ajan harrastamista haittaa väsymys.

Ei sentään urheiluhulluksi?

Ylen teettämän kyselyn mukaan joka toinen suomalainen on jättänyt jotain itselle tärkeää tekemättä väsymyksen vuoksi. Paljon karsitaan esimerkiksi harrastuksista. Työterveyspsykologi totesi artikkelissa, että tähän pitäisi herätä. Työelämää pitäisi muuttaa, jotta ihmiset jaksavat muutakin elämää.

Liikunta olisi tärkeää työn vastapainona. Töiden jälkeen ei kuitenkaan ole hyvä vaihtaa vapaa-ajan suorittamiseen. Ei ole hyväksi yrittää palautua mahdollisimman tehokkaasti tai ”oikein”. Tärkeää on hyvä olo, rentoutuminen ja nauttiminen.

Innostus on aina lopahtanut

Minulla oli nuorempana tapana käydä kahtena aamuna viikossa ennen töitä pelaamassa työkaverin kanssa sulkapalloa. Reipas peli ja sen jälkeinen sauna oli mukava alku kiireiseen ja työntäyteiseen päivään. Vähitellen tämä tapa jäi, ja sen tilalle tuli pari ”palauttavaa” olutta pitkän työpäivän jälkeen.

Minulla on ollut muutama liikuntaharrastus eri aikoina, mutta kiinnostus on aina lopahtanut. Aika ja energia ei ole riittänyt. Ehkä ei motivaatiokaan.

Olen välillä innostunut kuntosalilla käymisestä. Minulla on ollut ohjaaja, ja minulle on tehty treeniohjelma. Olen ollut innostunut, ja tuntenut kuinka harjoittelu on tehokasta. Pysyvämpää tapaa siitä ei kuitenkaan ole tullut.

Olen viime aikoina pohtinut sopivaa urheilulajia, joka voisi edistää kuntoa ja lisätä energiaa. Ja miksi ei, harrastaminen voisi olla kilpailullistakin.

Minusta tuntuu, että sopivin laji olisi pingis. Pöytätennis on hyvin suosittu laji maailmalla. Sitä on mukava katsella. Siinä on vauhtia ja oveluutta.

Tenniksen sisäpeliversio

Pöytätennis sai alkunsa 1880-luvulla. Pelialustana toimi aluksi suuri pöytä, ja verkkona oli rivi kirjoja. Mailoina käytettiin myös kirjoja ja pallona oli golfpallo.

Oli mielenkiintoista saada tietää, että 1980-luvulla tuli voimaan sääntö, jonka myötä mailan puolten täytyy olla eriväriset, jotta vastustaja tietäisi, millainen kierre oli tulossa. Mailan molemmilla puolilla on nimittäin kumia, ja sen laatu ja erilaiset liimaukset vaikuttavat lyönnin nopeuteen ja pallon kierteeseen.

Pöytätennis on nopeatempoinen peli, joka vaatii nopeita reaktioita ja tarkkoja liikkeitä. Pelaajat pyrkivät hämäämään vastustajaansa muuttamalla lyöntikulmia, käyttämällä erilaisia kierteitä ja vaihtelemalla lyönnin nopeutta ja voimakkuutta.

Kiinnostaako laji kavereita?

Alkuun olisi varmasti helppo päästä. Välineet eli maila ja pallot olisivat varmasti edullinen sijoitus. Sitten olisi selvitettävä sopivaa urheiluseuraa, johon liittyä. Olisi saatava hyvä valmentaja, jonka ohjauksessa lajiin pääsisi kiinni.

Lyöntitekniikka lienee yksi tärkeimmistä osa-alueista. Puhutaan jopa 2020-luvun modernista pöytätennistekniikasta. Laji kuulemma kehittyy koko ajan, ja uusia lyöntejä sekä pelitapoja tulee jatkuvasti.

Urheilun harrastaminen voisi tuoda iloa. Harrastuksen kautta saisi onnistumisen kokemuksia. Ja yhdessäolo on olennainen osa urheilua. Myös huippu-urheilun seuraaminen on monille intohimo ja harrastus. Fanit kokoontuvat katsomaan urheilua myös yhdessä. Mutta onko pingis muiden mielestä kiinnostava tv-laji? Ainakaan urheilubaareissa sitä ei taideta näyttää.

Ylen vähennykset saivat monet nauramaan

Perjantai oli synkkä päivä tiedonvälitykselle, journalismille ja kulttuurille. Yle tiedotti muutosneuvottelujensa tuloksista. Irtisanomiset saivat monet ilkkumaan somessa. Monet nuoret median kuluttajat eivät osaa arvostaa perinteistä mediaa.

Radiouutiset on monen mielestä Ylen tärkeintä toimintaa.

Yle joutuu toteuttamaan laajoja säästötoimia. Yhtiö vähentää 309 työntekijää, näistä irtisanomisia on 156. Iso osa vähennyksistä tehdään uutis- ja ajankohtaispuolella, mitä hieman ihmettelen. Uutiset on julkisen mediapalvelun päätehtävä.

Yle vähentää niin sanotusti volyymiaan, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että uutispuolella tehdään aiempaa vähemmän verkkosisältöjä. Olisikin järkevää, että esimerkiksi sipsivalikoimista uutisointi tai erilaiset uutisvisat jäisivät pois.

Yle on voinut tehdä verkkoon kaikenlaista sisältöä. Yksi nettijuttu kertoi kuinka suomalaiset syövät paljon sipsejä, ja että sipsivalikoima on laajempi kuin koskaan. Jutun lopusta lukija pystyi testaamaan oman sipsitietämyksen. Eikä Ylen tehtävän mukaista ole tehdä juttu, jossa lukija voi testata Dingo-tietouttaan. Jutussa kysytään: ”Oletko levoton tuhkimo vai autiotalon asukki?”

Verkon ohella olisi tärkeää kiinnittää taas huomiota laadukkaisiin televisio- ja radio-ohjelmiin. Näistä perinteisistä viestintävälineistä olisi pidettävä huolta.

Julkisen ja kaupallisen median verkkopalvelut

Julkisen palvelun median laaja ja laadukas verkkosisältö on tietysti tärkeää, mutta kaupallinen media näkee Ylen rajattoman tarjonnan vaikeuttavan sen liiketoimintaa. Yle julkaisee tekstimuotoisia uutisia eli toimittaa verkkolehteä, ja kilpailee näin sanomalehtien kanssa.

Mediatalot yrittävät saada netistä tuloja tarjoamalla käyttäjille osittain maksullista sisältöä. Kaupallisen median mielestä Ylen verkkotuotanto sekä vääristää media-alan kilpailua että vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden.

Journalistiliitto huolissaan aluetoiminnasta

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja kommentoi Ylen muutosneuvottelujen tulosta toteamalla, että maakunnalliset sisällöt Ylen kanavissa väistämättä heikkenevät. ”Vaarana on se, etteivät kansalaiset enää saa tarpeeksi tietoa maakuntien ja kuntien päätöksenteosta ja elämästä.” Minä ihmettelen, kuinka liitossa ei huomioida mikä merkitys maakunnissa ja alueilla on sanomalehdillä, paikallislehdillä ja paikallisradioilla. Paikallismedioiden kysyntä ja merkitys voi kasvaa ja antaa kaupallisille mediavälineille uusia mahdollisuuksia.

Vahingoniloisia median kuluttajia

Perjantai, jolloin Yle joutui ilmoittamaan säästöistä ja henkilöstön vähentämisestä oli joka tapauksessa suomalaiselle tiedonvälitykselle, journalismille ja kulttuurille synkkä päivä. Maan hallituksen ajamat Ylen säästöt ovat olleet poliittisia eivätkä liity varsinaisesti Ylen toimintaan.

Yle pyrkii siihen, ettei kanavia tai ohjelmia ainakaan tässä vaiheessa jouduta lakkauttamaan. On tehty järjestelyjä ja uudelleenorganisointeja. Uutistoiminta on Ylen päätehtävä. Ja sen laadusta ja kattavuudesta on pidettävä kiinni.

Huolimatta siitä, että median kuluttajat saavat valtaosan laadukkaasta sisällöstä ilmaiseksi, ei mediaa juuri kiitellä. Kun Yle ilmoitti, että se joutuu vähentämään merkittävän paljon työntekijöitä, ja irtisanomaan toimittajia, ilmestyi sosiaalisessa mediassa uutisen yhteyteen heti sata vahingonilosta nauravaa emojia. Toki oli myös surullisia ja vihaisia kuvakkeita.

Osa nuorista aikuisista suhtautuu kriittisesti medioita kohtaan. On todettu jopa, että toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt.

Sosiaalisen median kautta käyttäjät saavat kattavasti kotimaisen median laadukkaat ja luotettavat uutiset ilmaiseksi. Ilman journalistisen median jakamaa ilmaista sisältöä somessa ei olisi uutispäivityksiä, joiden kommenttikentässä nuoretkin lukijat voivat keskenään kinastella.