Kategoria: Kolumni

Laulamisen iloa – mukavaa vappua!

Vappuna lauletaan. Olin juhlimassa vappuaattoa pubissa, jossa esiintyi peräti yli kymmenhenkinen musiikkiryhmä. Hauskassa kokoonpanossa on kolme laulajaa. Laulu on tunteiden ilmaisua. Laulaessa ollaan tässä ja nyt.

Hauskaa vappua!

Ylioppilaskunnan Laulajat avaa vappupäivän juhlan laulullaan Helsingin Ullanlinnanmäellä. Kuoron esitys on yksi niistä hetkistä, kun vappua ja kevättä iloitaan yhdessä. ”Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö.”

Ikäviä muistoja laulamisesta

Laulaessa ollaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Laulaminen sopii myös moniin illanistujaisiin. Kaveriporukalla on mukava laulaa yhdessä jokin kaikille tuttu kappale. Muistan kuinka joskus nuorena otimme kotihippoja varten kopioita laulujen sanoista Suuresta toivelaulukirjasta.

Koulun laulukokeet sen sijaan eivät ole monelle olleet miellyttävä kokemus. Muistan kuinka meidän koulussamme laulukokeet järjestettiin ala-asteella siten, että jokaisen piti mennä vuorollaan erilliseen huoneeseen laulamaan valitsemansa laulu musiikinopettajalle. Muut ilmeisesti lauloivat ”hämähämähäkki” ja ”enkeli taivaan” -tyyppisiä lauluja, mutta minä kajautin viidennellä luokalla ulkomuistista Popedan biisin Kuuma kesä.

Opettaja oli ihmeissään etenkin, kun tulin kohtaan: ”Sitten näytetään, tori kierretään, kyntes uppoo nivusiin.” Popedan uutuussingle ei ollut miesopettajalle tuttu. Hän sanoi: ”Mitä tuo oli?” Sanoin, että se on tamperelaisen rockyhtye Popedan uusi kappale Kuuma kesä, sanoitus on Pate Mustajärven. ”Jaaha. No niin. Voit mennä”, opettaja sanoi. En muista minkä numeron laulukokeesta sain.

On sanottu, että koulun laulukokeet ovat suomalaisille yhteinen trauma. Moni muistaa musiikinopettajan sanat: ”Sinä et osaa laulaa”.

Laulukokeen aiheuttamaa häpeää voi nykyisin korjata esiintymällä aikuisena karaokessa. Voi nauttia musiikista ja ilmaista itseään ilman paineita tai arvostelua.

Hauska vappushow

Tutussa pubissa esiintyi vappuaaton iltana hauska karnevaalihenkinen musiikkiryhmä. Kyseessä oli Suruttomat-yhtyeen Total Wappu Show. Kokoonpanossa on yhteensä yli kymmenen soittajaa ja laulajaa. Oli hieno suoritus yleensäkin se, että kaikki soittajat ja laulajat mahtuivat pieneen ravintolatilaan.

Bändissä on muun muassa kolme kitaraa, kontrabasso, koskettimet ja rummut. On myös puhallinsoittimia ja lyömäsoittimia. Laulun iloa välittää kolme naista.

Iso kokonaisuus toimi pääosin hyvin.

Bändi esitti muun muassa omia käännösversioita tunnetuista kappaleista. Erityisen hieno oli akustinen, ikään kuin kantrihenkinen, veto ZZ Topin hitistä Rough Boy eli kuten bändi suomennettuna lauloi: ”Olen karkee”.

Bändi tarjoili hyvin monipuolisen setin tunnettuja lainakappaleita. Ohjelmistossa oli monia kotimaisen musiikin helmiä muun muassa Tuomari Nurmiolta, Juice Leskiseltä ja Juha Vainiolta.

Kappaleet olivat rempseitä ja osa sanoituksista oli niin sanotusti pikkutuhmia. Mieleen tuli ajoittain Lapinlahden Linnut. Toki mukana oli myös kauniita hitaita kuten Rakkauden jälkeen.

Keikalla oli hyvä meno ja musiikki sai väen myös tanssimaan. Ihan saumatonta bändin soittaminen ei kuitenkaan kaiken aikaa ollut, vaikka ennen keikkaa oli ilmeisesti treenattu huolellisesti koko kokoonpanolla. Yhtyeen kokoonpano vaihteleekin sen mukaan mikä on tilaisuuden luonne ja koko.

Suruttomat on suosittu keikkabändi. Ihan parhaalla tavalla taidot eivät päässeet esiin pienessä ravintolatilassa. Laulamisestakin tuli paikoin mieleen karaoke-esitys. Mutta kun keikkayleisö on erityisellä juhlatuulella, homma toimii.

Jos olen ymmärtänyt oikein bändi keikkailee siis enemmänkin. Suosittelen bändiä keikoille ravintoloihin, jos vain löytyy näin isolle kokoonpanolle tilaa.

Mukavaa vappua!

Media myy uutisia – luottamus kasvoi

Suomalaiset luottavat kotimaiseen mediaan aiempaa enemmän, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Vaikka media saa pääosin kiitosta, suuri osa kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen. Moni on sitä mieltä, että media korostaa sensaatioita. Median arvioidaan myös pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa.

Suuri osa pitää myös HS:n uutisia todenmukaisina.

Reilut 60 prosenttia kansasta kokee saavansa suomalaisten tiedotusvälineiden kautta monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta tutkimuksesta. Minun on todettava, että luottamus mediaan voisi olla selvästi laajempaakin.

Luotettavimpina uutislähteinä pidetään tutkimuksen mukaan Yleä, STT:tä ja MTV:tä. 76 prosenttia kokee Ylen uutisten välittävän totuudenmukaista kuvaa Suomen ja maailman tapahtumista. Tämä luku on mielestäni hyvinkin korkea.

Houkuttelevia uutisia

Vaikka media saa pääosin kiitosta, 70 prosenttia suomalaisista kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen. 67 prosenttia on sitä mieltä, että media korostaa sensaatioita. Lisäksi 63 prosenttia arvioi median pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa. Tutkimuksesta kirjoitti Yle.

Media toki pyrkii usein tekemään uutisia, jotka houkuttelevat mediakuluttajia. Etenkin kaupallisen median täytyy kilpailla yleisön huomiosta. Tunteita tai kiinnostusta herättävät aiheet ovat usein ”myyviä”, koska ne vetävät yleisöä puoleensa. Vaikka media tarjoaa tasapainoista ja laadukasta journalismia, voivat kaupallisetkin paineet vaikuttaa siihen, että sisältö on vetoavampaa.

Luottamus monen tekijän summa

Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa todettiin joitakin aikoja sitten, että suomalaiset ovat valveutunutta mediakansaa. Lehti viittasi tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset tunnistavat, mikä ero on sosiaalisella medialla ja journalistisella medialla.

Perinteisten tiedotusvälineiden rinnalla toimii nykyisin monenlaista sosiaalisen median sivustoa, tiliä, kanavaa ja vaikuttajaa. Pääkirjoituksessa todettiin, että osa sisällöntuottajista tähtää siihen, että suomalaisten luottamus omaan kansalliseen mediaansa horjuisi tai jopa romahtaisi totaalisesti. Pelot näyttävät ainakin tällä hetkellä ennenaikaisilta, lehdessä kirjoitettiin.

Kansalaisten medialukutaito ei ole vaarassa

Verkossa on epäluotettavia sisältöjä, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin ja harhaanjohtaviin tietoihin. Huhupuheista ja väärän tiedon tahallisesta levittämisestä alkunsa saaneet tarinat leviävät. On pahantahtoisia toimijoita, jotka harjoittavat kansalaisiin kohdistamaa informaatiovaikuttamista.

Kolme tutkijaa korosti joitakin aikoja sitten kirjoituksessaan Journalistissa, että yleisön luottamus on uutismedian elinehto, mutta se ymmärretään usein liian yksiulotteisesti. Luottamus mediaan ei synny vain siitä, ovatko uutiset totta. Tutkijat totesivat, että verkossa leviävät valeuutiset nakertavat luottamusta myös vastuullisesti tuotettuun journalismiin. ”Toisaalta juuri verkkosisältöjen epäluotettavuus on vahvistanut perinteisten mediabrändien arvostusta luotettavan tiedon lähteenä.”

Nuoret aikuiset kriittisempiä

Ylen kolumnisti kirjoitti aiemmin, että nuorten kriittisyyttä valtamedioita kohtaan ei voida typistää populismin ja somen syyksi. Medialla on edessään todellisia haasteita, kirjoittaja totesi. ”Media keskittyy ja yhdenmukaistuu. Keskustelun moniäänisyys kaventuu kaupallisuuden ehdoilla.” Oikeasti moniääninen media houkuttelee laajempaa lukijakuntaa, kolumnisti totesi.

Tutkijat kirjoittivat Journalistissa myös, kuinka nuorten mediasuhteessa korostuu erityisen voimakkaasti omakohtaisten kokemusten merkitys osana luottamuksen rakentumista. Nuoret eivät hakeudu uutisjournalismin pariin, jos se ei käsittele lukijaa koskettavia aiheita lukijan näkökulmasta.

Uutisia seurataan somessa

Nuoretkin käyttävät sosiaalisen median palveluja myös uutisten seuraamiseen. Somessa suomalaiset saavat kotimaisen median uutiset luotettavasti.

Journalistisen median someen päivittämistä uutisisista voivat nuoremmatkin aikuiset keskustella, mikä on yhteiskunnallisestikin tärkeää. Tosin usein kommenttikentät täyttyvät myös asiattomuuksista. Ja joidenkin käyttäjien tapa laittaa ikävienkin uutisotsikoiden yhteyteen naurava emoji, on typerä ja jo kulunut juttu.

Ei kai taas hiihtoa

Hiihdon MM-kisat ovat tuoneet mieleen sen harmituksen, kun koulun liikuntatunnilla oli jälleen luvassa hiihtoa. Myös kisapaikan ladut ovat olleet samassa kunnossa kuin koulun hiihtokilpailuissa. Norjan Trondheimissa on ollut useana päivänä surkea sää, ja olosuhteet ovat olleet kilpailijoille lievästi sanottuna haastavat. Hiihto oli ikävintä mitä koulun liikuntatunneilla oli.

Kisalatujen kunto on puhuttanut.

MM-hiihtojen kisalatujen kunto on ollut paikoin yhtä kehno kuin oman kouluni lähellä sijaitsevan metsän siimeksessä kiertäneet ladut. Trondheimissa on satanut märkää lunta tai vettä, ja monen kilpailun aikana hiihtourat ovat olleet raskaat. Suksi ei ole luistanut, ja sauvat ovat uponneet syvälle lumeen.

Trondheimissa Suomen bravuurimatkoilla hämmensivät laajalti maalisuoran ladut. Miesten 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa maaliintulo oli melkein naurettavaa, kun ladut olivat huonossa kunnossa tai niitä ei ollut juuri jäljellä. Loppusuoran kuntoa pidettiin järkyttävän huonona.

Maalisuora ihmetytti naisten kisassakin. Kilpailun voittaja Ruotsin Ebba Andersson sanoi, että loppusuora oli hiton paha: ”Sukset meni eri suuntiin.” Yle Urheilun hiihtoasiatuntija Aino-Kaisa Saarinen puolestaan totesi, että ihmisten jalat menivät kuin madot maalisuoralla.

Hyvin on pärjätty

Omasta mielestäni MM-hiihdot ovat sujuneet suomalaisittain jo nyt yli odotusten. Kun Iivo Niskanen joutui jäämään kisoista pois, en odottanut paljoa menestystä. Toki miesten ja naisten 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan matkoilta olisi voinut toivoa mitalia. Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski eivät ole yltäneet parhaimpaansa.

Palkintosijoituksia on kuitenkin tullut yllättäen jo kaksi. Parisprintissä Ristomatti Hakola ja Lauri Vuorinen hiihtivät hopeaa. Naisten kisassa jäätiin valitettavasti neljänneksi. Vuorinen puolestaan teki suomalaista hiihtohistoriaa jo aiemmin olemalla kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä.

Yle kutsuu osallistumaan MM-kisahuumaan chatissa. En usko, että samanlaista penkkiurheilun juhlaa hiihdon arvokilpailut nykyisin ovat kuin aikanaan. Silloin jännitettiin hiihtoja myös työpaikoilla, kun odotettavissa oli menestystä esimerkiksi viestihiihdossakin. Hiihto on toki edelleen mukavaa seurattavaa vaikka Norja liian paljon lajia hallitseekin.

Hiihtoon hurahtaneet

Kerrotaan, että vaikka nuoria hiihtäminen ei aina kiinnosta niin keski-iän lähestyessä myös hiihtointo saattaa löytyä uudelleen. Tällöin ihmiset voivat myös käsitellä koululiikuntatraumojaan.

Ylen artikkelissa mainittiin, että noin kolmannes suomalaisista ilmoittaa tutkimuksissa hiihtävänsä ainakin kerran vuodessa. Ihmettelen, että niin moni aikuinen haluaa laittaa vapaaehtoisesti sukset jalkaan.

Koulun hiihtokisat

Muistan kuinka hiihdon arvokisoja seurattiin usein koulussa televisiosta. Jännitimme luokkaan tuodusta vastaanottimesta muun muassa Sarajevon olympialaisia. Ja suomalaismenestystä tuli.

Ja laitettiin koululaisetkin kilpailemaan. Muistan koulun hiihtokilpailut. Latu oli epätasainen, pöpperöinen ja upottava. Olin hengästynyt ja voimaton heti alkumatkasta. Hiihtelin maaliin häntäjoukossa, vaikka luulin olevani hyvässä kunnossa, ja taistelevani kisan kärkisijoituksista.

Olin kateellinen, kun parhaat myöhemmin palkittiin hopealusikoilla liikuntasalissa koko koulun edessä.

Tuohon aikaan oli vasta tekemässä tuloaan nykyisin tunnettu vapaa hiihtotapa. Kansainvälisissäkin kilpailuissa nähtiin samalla matkalla molempia etenemistapoja rinnakkain. Vapaa tyyli oli perinteiseen nähden hyvin tehokasta ja vauhdikasta. Uusi tilanne ratkaistiin siten, kuten se nykyisin tunnetaan, että molemmille hiihtotavoille on omat kisalähtönsä.

Finlandia-hiihto

Finlandia-hiihto houkuttelee myös paljon harrastajia. Kyseessä on vuosittain käytävä pitkän matkan maastohiihtokilpailu. Kisaan osallistuu yleensä tuhansia hiihtäjiä. Tänä vuonna hiihdettiin 62 kilometrin matka.

Muistan tarinan, joka kertoi hiihtämisestä jälleen innostuneesta keski-ikäisestä miehestä. Mies harjoitteli koko talven ja osallistui sitten Finlandia-hiihtoon. Kisamatkalta palattuaan mies kertoi kokemuksestaan tuttavalleen.

”Kova reissu, mutta tulipahan tehtyä”, mies sanoi.

”Se on ollut varmasti hieno kokemus. Siellähän on puitteet kunnossa. On huoltopisteitä, ja kuulemma hyvät tarjoilutkin. Mustikkasoppaa ja muuta”, tuttava sanoi.

”Juu, mutta ei ollut enää toisena päivänä”, mies sanoi.

Riittävän hyvä

Me Naiset -lehden kyselyn mukaan moni suomalainen ärsyyntyy jos heidän ystävänsä on nirso deittailija. Valtaosa kyselyyn vastanneista koki, että heidän ystävänsä tulisi laskea rimaa, jos tämä ei ole seurustellut aikoihin tai on todella tarkka siitä, kenen kanssa jakaa elämänsä. Uusi perhebarometri kuitenkin kertoo, että naiset ovat miehiä tyytyväisempiä elämäänsä ilman parisuhdetta.

On mukavaa jakaa arkea ja juhlaa.

Lehden toimittaja kirjoitti kolumnissaan, että hän on istunut kymmeniä kertoja kahvipöydässä ja todistanut, kuinka jonkun pöydässä olijan parisuhdetilannetta – tai sen puutetta – on yhteen ääneen päivitelty. Kirjoittaja totesi, että parisuhde ei ole onnistuminen. Sitä ei voi verrata ylennykseen tai urheiluennätykseen, sillä kyse on taitojen sijaan sattumasta ja halusta.

Uusia mahdollisuuksia

Sinkkuna elävät miehet kokevat tyytymättömyyttä parisuhdetilanteeseensa useammin kuin naiset, kertoo perhebarometria käsitellyt Ylen artikkeli. Väestöliiton tutkija sanoo, että eroa selittävät miesten naisia suurempi seksuaalinen halukkuus sekä naisten laajemmat sosiaaliset kontaktit.

Naisilla on ilmankin parisuhdetta hyvät sosiaaliset verkostot, heillä on usein paljon ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita. Miehet saattavat jakaa asioita vain kumppanin kanssa ja jos kumppania ei ole, he ehkä kokevat helpommin yksinäisyyttä, toteaa tutkija.

Suurin osa ilman parisuhdetta elävistä toivoo itselleen parisuhdetta ainakin jossakin vaiheessa tulevaisuutta. Pääosin sinkut sanovat, että he eivät varsinaisesti etsi uutta parisuhdetta, mutta suuri osa on kuitenkin avoimia uusille mahdollisuuksille.

Henkilökohtaisesti puhuen, en ole kovin avoimena uusille mahdollisuuksille. Olen ollut kahdesti pidemmässä suhteessa, joihin on sisältynyt ajatuksia yhteisestä tulevaisuudesta ja suunnitelmiakin. Ne eivät minusta johtuneista syistä kuitenkaan kestäneet. Lisäksi minulla on ollut muutamakin kepeä mutta kipeä lomaromanssi, joiden olisin toivonut syvenevän suhteeksi. Minuun on taidettu kuitenkin kyllästyä. En ilmeisesti ole täyttänyt odotuksia. Olen jäänyt vastauksia vaille yksin kysymysmerkkinä nyyhkyttämään.

Olen tottunut viihtymään yksin. Minä katson niin, että sopivan kumppanin löytäminen voi vaatia aktiivista etsintää. Kyse on tietysti monista tekijöistä, kuten persoonallisuudesta, arvoista, kiinnostuksen kohteista ja elämäntilanteesta.

Mitä kumppanilta toivotaan?

Perhebarometrin mukaan arvot ovat naisille selvästi tärkeämpi tulevan kumppanin ominaisuus kuin miehille. Kumppanin miellyttävä ulkonäkö on miehille hieman naisia tärkeämpää, ja naisille kumppanin toimeentulo on hivenen tärkeämpää kuin miehille.

Sekä naisten että miesten mielestä kaikkein tärkeimmät ominaisuudet mahdollisessa kumppanissa ovat luonne, persoonallisuus ja arvot.

Miehet pitävät näitä, ja ylipäätään lähes kaikkia barometrissa listattuja ominaisuuksia naisia harvemmin hyvin tärkeinä. Esimerkiksi 60 prosenttia naisista pitää arvoja hyvin tärkeinä, mutta miehistä näin ajattelee vain 28 prosenttia.

Ehkä miehet eivät osaa muotoilla yhtä tarkasti kuin naiset sitä, mitä he haluavat tai sitten heillä on vapaampi käsitys siitä, millainen kumppanin pitäisi olla, tutkija arvioi tuloksia.

Riittävän hyvä

Naistenlehden kyselyyn viitaten on todettava, että jokaisella on oma polkunsa. Se on onko ihminen parisuhteessa vai ei, ei saisi määritellä häntä mitenkään.

Entä mitä tarkoittaa kyselyn yhteydessä käytetty maininta riman laskemisesta? Rakastuminen toiseen ihmiseen tapahtuu vähitellen.

Ossi Nymanin omakohtainen romaani Häpeärauha (Teos, 2022) tarjoaa tähän mielenkiintoisen näkökulman. Kertoja ja hänen puolisonsa Hanna perustavat uusperheen:

”Terapeutti ei vaikuttanut kovin kunnianhimoiselta ihmiseltä, vaan puhui koko ajan tyytymisestä ja siitä, ettei asioiden tarvinnut olla täydellisiä vaan riittävän hyviä. Hanna ilahtui tästä ja alkoi kertoa terapeutille pohtineensa pitkään, halusiko hän alkaa suhteeseen minun kanssani, ja tulleensa viimein siihen tulokseen että minä olin riittävän hyvä, vaikken kaikilta osin hänen tarpeisiinsa vastannutkaan. Hanna oli kertonut tämän minulle suhteemme alussa. Minä en ollut uskonut häntä, vaan olin ajatellut, että saisin hänet kyllä rakastumaan itseeni, kunhan olisin vain tarpeeksi kiltti ja ihana.”

Burritopettymys – lounaaksi mandariini

Kaupan valmis kanaburrito ei vastannut odotuksia. Minulle luvattiin texmexiä päivääni ja tunnetun ravintolan makumaailmaa. Valitsin ruokakaupasta lounaaksi itselleni hieman uutta ja erikoista, joka varmasti juuri nyt maistuisi.

Vielä kevyempi lounas.

Kun tekee lounaaksi tekee mieli jotakin nopeaa ja hieman kevyempää ateriaa, suuntaan ruokakaupassa silloin tällöin erilaisten täytettyjen patonkien hyllylle. Enkä ilmeisesti tahdo koskaan oppia. Tällä kertaa tutkin hyllyä tarkemmin.

Hyllyssä oli erilaisia täytettyjä lounasleipiä, ja ilokseni huomasin myös valmiita burritoja. Chicken burrito alkoi houkutella. Mietin, että se olisi sopiva lounaaksi (300 g). Ja mausteinen kana olisi varmasti uusi elämys. Burriton pakkauksessa oli myös tunnetun ravintolaketjun nimi, mitä hieman ihmettelin. Mutta olen kyseisissä ravintoloissa saanut aina herkullisia kana-aterioita.

Ei vastannut odotuksia

Kun koitti lounasaika, haukkasin suurella ruokahalulla burritoa. Samassa paljastui aterian tympeä salaisuus. Tortillalettu oli kuin kumia ja sisällys hyökkäävän pahanmakuista. Ruoka pyöri suussa eikä sitä saanut helpolla nieltyä. Burritossa tuntui olevan kaikkea muuta mahdollista, mutta ei kanaa.

Tutkin pakkauksen tuotetietoja: Chicken burrito oli kasvis-bulgurilla, broilerilla ja jalapenolla täytetty tomaattitortilla. Sen sisällä oli muun muassa tomaattisosetta ja majoneesia. Tuote sisälsi myös cheddarjuustoa ja -kastiketta. Erilaisia mausteita oli tuotetietojen mukaan paljon. Minulle selvisi, että bulgur on kokonaisista vehnänjyvistä valmistettua rouhetta.

Burritohan koostuu tortillasta, jonka sisällä on erilaisia täytteitä, kuten lihaa, papuja, riisiä, vihanneksia, juustoa ja kastikkeita. Ostamani Chicken burriton tuotesisällöissä oli mainittu broilerifilee, mutta en kaiken muun täytteen keskeltä sitä juuri huomannut tai maistanut.

Ravintolan makumaailma

Oli kova nälkä joten söin burritoa hieman lisää. Sitten ateria ei yksinkertaisesti enää maistunut. En saanut syötyä lounasta loppuun. Söin burritosta vain puolikkaan pätkän. En ollut ostanut kaupasta juuri mitään muuta. Lounaaksi riitti mandariini ja muutama keksi.

Aterian tuotekuvauksen mukaan kyseessä on tunnetun ravintolaketjun tuotesarjan herkulliset, tuoreista raaka-aineesta valmistetut annokset, jotka ovat saaneet inspiraationsa kyseisen ketjun ravintoloiden makumaailmasta ja niiden suunnittelusta ovat vastanneet ravintolaketjun keittiömestarit.

Kaupan valikoimassa on myös Chipotle beef burrito ja Pulled pork burrito. Minun ei tarvitse tämän kokemuksen perusteella niitä maistaa.

Ei aina sopivaa täytettä

Kaupassa valmiiden lounasleipien hyllyllä tahtoo tulla mieleen herkullisista täytetyistä leivistä tunnetun ravintolaketjun maukkaat ateriat. Leipien täytteet saa halutessaan valita ravintolassa itse. Ja kun maistaa ruokakaupan valmista leipää, joutuu toteamaan, että maku on jotain aivan muuta kuin oli odottanut.

Ongelma erilaisissa sämpylöissä ja patongeissa onkin se, että enimmäkseen täytteenä on erilaista majoneesia ja salaattia, ja varsinaista lihaa vain nimeksi.

Silloin tällöin olen valinnut lounaaksi tuoreen täytetyn patongin kaupan palvelutiskiltä. Patongissa ei kuitenkaan ole lainkaan fileesuikaleita vaan – jos olen oikein ymmärtänyt – vain jotakin broileritahnaa. Paahtopaistipatonkikin on niin täynnä majoneesia, että se peittää muut maut ja lisäksi sotkee sormet.

Kerran otin ruokakaupasta kokeeksi kana-pekoniwrapeja, jotka maistuivat hieman paremmilta, mutta niissäkin oli enemmän salaattia kuin kanaa.

Erikoista on, että tunnetun ravintolaketjun makumaailman pohjalta valmistetut ja texmexillä markkinoitavat burritot eivät vastaa odotuksia.

Mutta, hukkaan ei ruokaa saa laittaa. Ajattelin syödä puolikkaan burriton iltakahvin kanssa.

Valikoimaa riittää

Esimerkiksi lounasleivät ovat melko edullisia, ja sopivan täyttäviä joten niitä tulee valittua lounaaksi jatkossakin. Erilaiset leivät, sämpylät, patongit, burritot ja wrapit, ja mitä niitä on, ovat myös helppoja jos on kiireisempi päivä.

Olen huomannut, että valmiiden eväs- ja lounasleipien valikoima monissa kaupoissa on hyvin laaja. On myös perinteisiä herkkuja eri maista. Minä olen sitä mieltä, että Reissumiehen valmiit täytetyt eväsleivät ovat parhaita.