Media myy uutisia – luottamus kasvoi

Suomalaiset luottavat kotimaiseen mediaan aiempaa enemmän, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Vaikka media saa pääosin kiitosta, suuri osa kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen. Moni on sitä mieltä, että media korostaa sensaatioita. Median arvioidaan myös pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa.

Suuri osa pitää myös HS:n uutisia todenmukaisina.

Reilut 60 prosenttia kansasta kokee saavansa suomalaisten tiedotusvälineiden kautta monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta tutkimuksesta. Minun on todettava, että luottamus mediaan voisi olla selvästi laajempaakin.

Luotettavimpina uutislähteinä pidetään tutkimuksen mukaan Yleä, STT:tä ja MTV:tä. 76 prosenttia kokee Ylen uutisten välittävän totuudenmukaista kuvaa Suomen ja maailman tapahtumista. Tämä luku on mielestäni hyvinkin korkea.

Houkuttelevia uutisia

Vaikka media saa pääosin kiitosta, 70 prosenttia suomalaisista kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen. 67 prosenttia on sitä mieltä, että media korostaa sensaatioita. Lisäksi 63 prosenttia arvioi median pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa. Tutkimuksesta kirjoitti Yle.

Media toki pyrkii usein tekemään uutisia, jotka houkuttelevat mediakuluttajia. Etenkin kaupallisen median täytyy kilpailla yleisön huomiosta. Tunteita tai kiinnostusta herättävät aiheet ovat usein ”myyviä”, koska ne vetävät yleisöä puoleensa. Vaikka media tarjoaa tasapainoista ja laadukasta journalismia, voivat kaupallisetkin paineet vaikuttaa siihen, että sisältö on vetoavampaa.

Luottamus monen tekijän summa

Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa todettiin joitakin aikoja sitten, että suomalaiset ovat valveutunutta mediakansaa. Lehti viittasi tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset tunnistavat, mikä ero on sosiaalisella medialla ja journalistisella medialla.

Perinteisten tiedotusvälineiden rinnalla toimii nykyisin monenlaista sosiaalisen median sivustoa, tiliä, kanavaa ja vaikuttajaa. Pääkirjoituksessa todettiin, että osa sisällöntuottajista tähtää siihen, että suomalaisten luottamus omaan kansalliseen mediaansa horjuisi tai jopa romahtaisi totaalisesti. Pelot näyttävät ainakin tällä hetkellä ennenaikaisilta, lehdessä kirjoitettiin.

Kansalaisten medialukutaito ei ole vaarassa

Verkossa on epäluotettavia sisältöjä, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin ja harhaanjohtaviin tietoihin. Huhupuheista ja väärän tiedon tahallisesta levittämisestä alkunsa saaneet tarinat leviävät. On pahantahtoisia toimijoita, jotka harjoittavat kansalaisiin kohdistamaa informaatiovaikuttamista.

Kolme tutkijaa korosti joitakin aikoja sitten kirjoituksessaan Journalistissa, että yleisön luottamus on uutismedian elinehto, mutta se ymmärretään usein liian yksiulotteisesti. Luottamus mediaan ei synny vain siitä, ovatko uutiset totta. Tutkijat totesivat, että verkossa leviävät valeuutiset nakertavat luottamusta myös vastuullisesti tuotettuun journalismiin. ”Toisaalta juuri verkkosisältöjen epäluotettavuus on vahvistanut perinteisten mediabrändien arvostusta luotettavan tiedon lähteenä.”

Nuoret aikuiset kriittisempiä

Ylen kolumnisti kirjoitti aiemmin, että nuorten kriittisyyttä valtamedioita kohtaan ei voida typistää populismin ja somen syyksi. Medialla on edessään todellisia haasteita, kirjoittaja totesi. ”Media keskittyy ja yhdenmukaistuu. Keskustelun moniäänisyys kaventuu kaupallisuuden ehdoilla.” Oikeasti moniääninen media houkuttelee laajempaa lukijakuntaa, kolumnisti totesi.

Tutkijat kirjoittivat Journalistissa myös, kuinka nuorten mediasuhteessa korostuu erityisen voimakkaasti omakohtaisten kokemusten merkitys osana luottamuksen rakentumista. Nuoret eivät hakeudu uutisjournalismin pariin, jos se ei käsittele lukijaa koskettavia aiheita lukijan näkökulmasta.

Uutisia seurataan somessa

Nuoretkin käyttävät sosiaalisen median palveluja myös uutisten seuraamiseen. Somessa suomalaiset saavat kotimaisen median uutiset luotettavasti.

Journalistisen median someen päivittämistä uutisisista voivat nuoremmatkin aikuiset keskustella, mikä on yhteiskunnallisestikin tärkeää. Tosin usein kommenttikentät täyttyvät myös asiattomuuksista. Ja joidenkin käyttäjien tapa laittaa ikävienkin uutisotsikoiden yhteyteen naurava emoji, on typerä ja jo kulunut juttu.