Radio-ohjelmien tekeminen oli ennen huomattavasti vaativampaa kuin nykyisin. Juontaja valitsi lähetyksessä soitettavat levyt itse eikä apuna ollut monia digitaalisia työkaluja. Torstaina vietettiin Maailman radiopäivää.
Radio on yhä tärkeä suomalaisille.
Radiopäivän tarkoitus on korostaa radiota ja sen merkitystä tiedonvälityksessä ja viihteen tarjoajana. Radiolla on ollut merkittävä rooli ihmisten elämässä jo yli vuosisadan ajan. Päivä nostaa esiin radiomedian roolia yhteiskunnassa sekä edistää sen merkittävyyttä globaalissa tiedonvälityksessä.
Suomalaiset kuuntelivat viime vuonna radiota keskimäärin 2 tuntia ja 10 minuuttia päivässä. Radio tavoitti 4,3 miljoonaa suomalaista viikoittain. Radiolla on siis yhä erittäin vankka sija mediakentällä. Radio on läheinen ja tärkeä, ja se rytmittää monen päivää.
Kuuntelen itse suomalaisten suosikkiradiota Yle Radio Suomea. Tutkimuksen mukaan Radio Suomi tavoitti viime vuonna viikoittain lähes kolmasosan suomalaisista. Toiseksi kuunnelluin Radio Nova tavoitti viikoittain noin viidesosan suomalaisista. Alle 55-vuotiaat kuuntelivat eniten kaupallisia radiokanavia, yli 55-vuotiaat puolestaan kuuntelivat Ylen kanavia.
Podcasteihin vielä tutustumatta
Radion lisäksi suomalaiset kuuntelevat paljon myös digitaalista audiota kotimaisten suoratoistopalveluiden kautta. Itse käytän tietokoneella Radioplayeria. Siinä on mukavaa se, että kanavan vaihtaminen on helppoa.
Yhä useampi on löytänyt myös Yle Areenan podcast-tarjonnan. Podcasteja löytyy nykyisin netistä paljon. Itse en ole kuunnellut kertaakaan podcasteja. Pitäisi varmaan etsiä jotain sopivaa sisältöä ja keskittyä ihan kuuntelemaan.
Aina vaan samat biisit
Radiokanavissa riittää valinnan varaa. Radio Suomella on Novaa laajempi musiikkilinja ja se tarjoaa myös asiapitoisella ohjelmistollaan minulle sopivan vaihtoehdon. Etenkin Radio Suomen päivälähetys ajankohtaisine aiheineen ja tasatunnein lähetettävät uutiset ovat tärkeitä. Ennen Radio Nova tarjosi uutisillaan laadukkaan vaihtoehdon Ylelle, mutta nykyiset, tekoälyn lukemat uutislähetykset eivät tunnu luotettavilta. Toimituksessa ei ole uutisosaamista.
Kaupallisten kanavien musiikkitarjonta tuntuu usein yksipuoliselta. Kun löytää uuden kanavan, huomaa jo muutamassa päivässä, että samat kappaleet soivat kaiken aikaa. On vaihdettava taas kanavaa siinä toivossa, että toisella taajuudella musiikkitarjonta olisi runsaampaa. Radiot toteuttavat kanavaformaattiaan eli tunnistettavaa musiikkilinjaa.
Itse haluan usein kuunnella pop- ja rockmusiikin klassikoita ja tällaisia hittejä soittavia kanavia onkin muutama. Nykyisin on muutenkin radioita mistä valita. On esimerkiksi suomirockia ja suomiräppiä soittavia kanavia.
Valtakunnallisten kanavien lisäksi on edelleen paikallisradioasemia. Paikallisia kanavia on perustettu niiden kulta-aikojen jälkeen taas viime vuosina lisää.
Digitaalinen studiotekniikka
Itse olin hyvin nuorena juontajana ja toimittajana radiossa siihen aikaan, kun studiossa soitettiin vielä vinyylilevyjä ja cd-levyjä. Urani lähti liikkeelle lukioiässä kun kävin lauantaisin koostamassa toivekonserttia paikallisradioaseman toimituksessa. Vastailin puhelimeen, kirjasin kuuntelijoiden onnitteluja ja terveisiä ylös ja etsin levystöstä toivekappaleita.
Sittemmin toimitin juttuja ja tein suoria lähetyksiä kahdella radiokanavalla. Myöhemmin luin radiouutisia. Jatkoin media-alalla eri tehtävissä.
Digitaalinen studiotekniikka vapautti monista tehtävistä, ja juontaja saa keskittyä juontojen sisältöön
Joskus tekisi mieli palata radioon. Nykyaikainen studiotekniikka kiinnostaisi. Lähetysten juontaminen olisi helppoa, kun tietokoneohjelma tekee lähes kaiken juontajan puolesta. Musiikki, mainokset ja muu sisältö tulevat automaattisesti eikä levyjä ja mainosnauhoja tarvitse kaiken aikaa laittaa soimaan. Ennen haastattelutkin ajettiin ulos kasetti- tai kelanauhurilla. Biisien aikana juontajalla riitti tekemistä, kun hän viritteli kaikkia laitteita.
Studion käyttäminen on helppoa.
Siihen aikaan kun minä tein suoria lähetyksiä, juontaja valitsi ohjelmassa soitettavat biisit itse. Nykyisin radioformaattia eli kanavan musiikkilinjaa toteuttaa automaattinen soittolista. Musiikkipäällikön työ vaikuttaa olevan helppoa. Toisaalta en tiedä mitä tehtävään nykyisin sisältyy.
Juontajilla iso merkitys
Musiikin lisäksi iso vaikutus on juontajilla. On juontajia, joiden parissa en niin viihtyisi. Radio Suomessa oman alueradioni iltapäivälähetyksen juontaja sopisi puhetyylinsä ja juttujensa puolesta paremmin Ylen nuorten kanavalle.
Eräällä kaupallisella kanavalla miesjuontaja ei puolestaan lähetyksissään keksi juuri muuta sanottavaa kuin ”pysy matkassa mukana”, ja lisäksi hän kertoo monta kertaa ohjelmansa aikana päivän nimipäiväsankarit ja toivottaa heille ja muille merkkipäivää viettäville oikein paljon onnea. Ennen sanottiin hyväksi juontajaksi sellaista, joka ”heitti hyvää läppää” eli puhui hauskoja juttuja.
Nykyisin ”läppä lentää” suosituimmilla kanavilla. Studiossa juontajapareilla eli usein mies- ja naisäänellä riittää juttuja, jotka naurattavat – ainakin heitä itseään. Olisi varmasti hauskaa asiaa, jos vain saisin päälle puhumisesta selvää.
Kyllä. Kaupallisten kanavien sijaan, usein hyvin rauhalliselta ja puisevaltakin kuulostava julkisen palvelun radio sopii minulle paremmin.
Esseeblogi 