Minä olen kova valittamaan. Monesti marmatan eri asioista, vaikka en aio toimia. Pikkuasioista nariseminen kuitenkin vain stressaa ja pahentaa muidenkin oloa, kertovat tutkimukset. Kannattaisi yrittää siirtää ajatukset siihen mikä on hyvin.
Täällä on aina niin sotkuistakin.
Äitini sanoi, että minä valitan aina. ”Turha on kitistä ja syyttää muita. Ihan itse olet elämäsi tähän jamaan saanut”, äidilläni oli tapana sanoa minulle. Minä olin työelämästä syrjäytynyt ja alkoholisoitunut epäonnistuja, joka ei juuri nähnyt missään hyvää.
Urputus pilaa muidenkin päivän
Valittaminen on yleinen tapa. Kaikki valittavat toisinaan jostakin asiasta. Jossain todettiin, että nyky-yhteiskunta jopa ruokkisi valittamista.
Jos valittamisesta tulee arkipäiväistä, hälytyskellojen pitäisi soida. Marmatuksesta voi päästä eroon – kunhan sen itse huomaa. Näin kirjoittaa Kodin Kuvalehti. Toki elämä joskus haastaa, mutta ainaiseen tyytymättömyyteen kannattaa puuttua, lehden artikkelissa neuvotaan.
Ikävänsävyinen puhe nostaa muidenkin stressitasoja
Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että jos valituksen aihe on yhdentekevä tai sille ei voi mitään, kannattaa yrittää siirtää ajatukset siihen mikä on hyvin.
Urputus pilaa muidenkin päivän, sillä ihmiset peilaavat herkästi toistensa tunnetiloja. Altistuminen ikävänsävyiselle puheelle esimerkiksi työpaikalla nostaa muidenkin stressitasoja.
Tuskailen hiljaa itsekseni
Voin käsittää, kuinka asiat voivat olla sen verran huonosti, että ketuttaa ääneen. Itselläni yksi esimerkki on itse aiheutettu huono rahatilanne. Se ahdistaa eikä sitä niin vain muuteta. Mutta pyrin tuskailemaan hiljaa itsekseni.
Kovissa veloissa ja erilaisten vaivojen kanssa eläminen muistuttaa omasta typeryydestä. Terveys meni juopottelun seurauksena. Toinen riippuvuus, nettipelaaminen, vei rahat.
Mutta ei auta eikä pidä valittaa. Minun pitäisi olla monesta asiasta hyvillään. Minulla on silti ollut usein tapana valittaa muille erilaisista hankaluuksistani.
Olen ehkä jo pystynyt jättämään oman, mihinkään johtamattoman, valittamisen kuitenkin vähemmälle. Yritän huomioida ympärilläni olevia ihmisiä, joille turhan usein pienistäkin, jopa päivittäisistä, harmeista valitan. Valittaja on raskasta seuraa. Aina en tosin omaa marmatusta edes huomaa.
Rentoudu ja ota aikalisä
Valittaminen haittaa ongelmanratkaisua, muistia ja oppimista. Jatkuva mihinkään johtamaton jurnutus nimittäin pitää stressihormoni kortisolin tasot korkealla. Se taas pitkään jatkuessaan kutistaa hippokampusta, aivojen osaa, jota tarvitaan monimutkaiseen ajatteluun, kertoo eräs tutkimus.
Kodin Kuvalehden artikkelissa kerrottiin, että negatiivisuuksiin tarttuminen vaikuttaa mielialaan, minkä lisäksi sillä on vaikutuksia terveyteen.
Tutkijoiden mukaan ärtymys menee ohi nopeammin, jos ei lietso tunnetta vaan tietoisesti pyrkii rentoutumaan tai ottaa aikalisän.
Valittamisella kannattaa olla konkreettinen tavoite
Jos mieltä vaivaava asia on tärkeä ja muutettavissa on hyvä toimia rakentavasti. Tutkimuksen mukaan valitus tehoaa parhaiten, kun se on rajattu, täsmällinen, oikealle ihmiselle suunnattu, harkiten ajoitettu ja sillä on konkreettinen tavoite. Tutkimuksesta kertoo Helsingin Sanomat.
Jos valittamisesta tulee tapa, aivot tottuvat tarttumaan ikäviin asioihin ja koko asenne uhkaa muuttua negatiiviseksi. Jätetään siis kitiseminen vähemmälle.
Esseeblogi 