Tämän vuoden keväällä radiossa tehtiin historiaa, kun uutisia alkoi monella kaupallisella kanavalla lukea tekoäly. Uutisia tehdään radioon nykyisin monella tavalla. Uudenlaisten uutislähetysten laatu ei kuitenkaan ihan vielä vakuuta, joten monesti kuuntelen uutiset Ylen Radio Suomesta. Vaikka kaupallisen radion uutisten on hyvä erottua Ylen uutisista, voisi kilpailijasta ottaa myös mallia.
Uutisia seurataan yhä paljon myös radiosta.
Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media ja uutistoimisto STT aloittivat uutisyhteistyön keväällä. On todettava, että uutislähetysten toteutustapa toimii päällisin puolin melko hyvin. Uutiset ovat STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitusprosessin läpikäyneitä. Tekoäly lukee uutiset radiossa tasatunnein.
STT:n toimittamia uutisia lukee kaksi keinoääntä, mies ja nainen, ikään kuin omissa vuoroissaan. Aivan täydestä ihmisäänestä tekoälyn tuottama puhe ei vielä mene. Ohimennen kuultuna tekoälylukija kuulostaa melko uskottavalta.
Bauer Median tuottamat ja sen eri kanavilla lähetettävät uutiset herättävät minussa kuitenkin välillä ihmetystä. Bauer Media on kertonut, että tekoälyn kautta sillä on mahdollisuus personoida uutisia eri kanavilleen. Uutisia kuullaan 11 kanavalla. Mielestäni se, että Bauer Median oma ”uutistiimi” poimii uutisia metatietojen avulla eri kanaville, tekee uutistarjonnasta yleisölle sekavaa.
Itse kuuntelen pääasiassa yhtä ja samaa Bauer Median kanavaa. Kuluvalla viikolla yksi kello 16 uutislähetys aloitettiin Helsinki-hallia koskevalla uudella käänteellä. Se oli STT:n omaa uutishankintaa, mutta ei mielestäni sopinut kärkiaiheeksi. Tämän jälkeen lähetyksessä kerrottiin Suomen urheilijavalinnoista olympialaisiin. Kyseessä oli siis urheilu-uutinen, jonka pitäisi olla ehkä mieluummin lähetyksen lopussa, jos mukana ollenkaan. Jos suomalainen voittaa olympiamitalin, sillä voisi toki aloittaa lähetyksen. Päivän pääaihe olisi tämän kuuntelijan mielestä ollut Ranskan vaalien vaikutukset.
Lähetyksissä ei yhtenäistä linjaa
Ylen radiouutisissa kello 7 ja 8 sekä 12, 16 ja 17 uutiset ovat päälähetyksiä. Niissä kerrotaan päivän merkittävimmät uutiset. En tiedä mitä STT:n uutisten sisällöstä kaupallisilla kanavilla on linjattu, eli onko prime timessa (paras kuunteluaika) ollenkaan varsinaisia päälähetyksiä. Mielestäni olisi hyvä jos iltapäivän lähetyksiin koostettaisiin päivän tärkeimmät uutiset. Tämä palvelisi esimerkiksi autolla töistä palaavia ja autoradiota kuuntelevia kuuntelijoita.
On selvää, että kaupallisilla kanavilla uutisissa painottuvat kiinnostavimmat ja tuoreimmat kotimaan aiheet eli merkittävät uutiset läheltä, mikä onkin ihan hyvä. Mutta samassa maanantai-iltapäivän lähetyksessä ei mainittu mitään esimerkiksi käännytyslain etenemisestä tai vesihuoltolaitoksiin tehdyistä murroista. Myös Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin syytesuoja olisi ollut tuore uutinen. Mielestäni lähetyksen olisi voinut aloittaa jollain uudella kärjellä Ranskan vaalituloksista. Radioon on tärkeää kirjoittaa uusia päivitettyjä versioita päivän uutisista, kun tietoa tulee lisää.
Seuraavana päivänä kello 16 lähetys aloitettiin kertomalla, että veronpalautuksia aletaan maksaa huomenna. Tätä uutista ei olisi tarvinnut ottaa mielestäni lähetykseen enää lainkaan, koska se oli kerrottu jo aiemmin päivällä moneen kertaan. Eikä kyse ollut varsinaisesta uutisesta.
Keskiviikkona kiinnostava uutinen oli presidentti Alexander Stubbin lausunto kansainväliselle uutistoimistolle. Stubb sanoi haastattelussa, että Kiina voisi halutessaan lopettaa Ukrainan sodan. Tämä uutinen luettiin myös kello 16 lähetyksessä. Tätä ennen oli kuitenkin tullut jo uusi tieto, jonka mukaan Kiinan ulkoministeriö kiistää Stubbin väitteet Venäjän Kiina-riippuvuudesta. Uutisissa olisi voinut kertoa muun muassa uusimmat tiedot käännytyslain etenemisestä. Sen sijaan lähetyksen lopuksi kerrottiin, että veronpalautuksia aletaan maksaa tänään.
Torstaiaamuna muualla mediassa kerrottiin muun muassa EU:n ja Kiinan kauppaneuvotteluista. Ennen kahdeksaa tuli myös Joe Bidenin ilmoitus siitä, että hän aikoo pysyä presidenttikisassa. Näistä aiheista ei ollut mainintaa kello 8 uutisissa. Sen sijaan uutisten aluksi kerrottiin, että presidentti Alexander Stubbin Italian-vierailu jatkuu tänään. Siinä ei mielestäni ollut mitään uutta, josta ei olisi kerrottu jo edellisenä päivänä kun vierailu alkoi. Minä ajattelen niin, että väkisin ei kannattaisi keksiä kotimaan uutista lähetyksen kärkeen.
Sunnuntaina mediassa seurattiin äänestystä Ranskan vaaleissa. Radiossa kello 18 lähetyksessä tekoälylukija totesi aluksi: ”Tässä tuoreimmat uutiset”. Ranskan vaalien sijaan lähetys aloitettiin kertomalla, että Naton perustamisesta tuli aiemmin tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Samalla kerrottiin tulevan viikon huippukokouksesta. Tämä ei kuitenkaan ollut tuore uutinen, sillä siitä oli kerrottu jo kello 12 lähetyksessä. Puolilta päivin oli myös maininta siitä, että Helsingissä vierailevat suuret purjelaivat jatkavat tänään Tallinnaan. Tällainen uutinen toimii kuitenkin radiota paremmin esimerkiksi netissä, jossa uutisen yhteydessä voi olla kuva laivoista.
On tärkeää, missä järjestyksessä uutiset luetaan
Uutislähetyksissä ei mielestäni ole yhtenäistä ja selkeää toimituksellista linjaa. Uutiskriteerit vaihtelevat paljon. Uutisvalintoihin ja myös sähkeiden järjestykseen lähetyksissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.
Eräässä lähetyksessä kärkiaihe sivusi Ukrainan tilannetta. Sen jälkeen tuli kaksi muuta uutista. Sitten palattiin Ukrainaan, liittyen suomalaisen asiantuntijan näkemyksiin. Ukraina-aiheiset uutiset olisi pitänyt olla peräkkäin. Molemmissa sähkeissä käsiteltiin samaa aihetta vaikkakin hieman eri näkökulmasta.
Lähetystä ei tarvitse aina koostaa siten, että ensin kerrotaan kotimaan ja sitten ulkomaan uutiset. Sähkeet voivat olla siinä järjestyksessä kuin on luontevaa.
Mutta, jos olen oikein ymmärtänyt, STT ei siis itse koosta uutislähetyksiä vaan asiakas valitsee uutisia eri kanavilleen, ja personoi uutislähetysten sisällön radioformaattien (esimerkiksi mitä musiikkia asema soittaa) perusteella. Tällainen toteutustapa voi mielestäni tehdä hallaa STT:lle. Moni kuuntelija voi olla siinä käsityksessä, että STT vastaa myös lähetysten sisällöstä eli siitä mitä uutisia valitaan mukaan, ja siitä miten eri aiheita painotetaan.
Lisäksi on todettava, että uutisten kirjoittaminen radioon eroaa luettavaksi tarkoitetusta tekstistä. Silloin tällöin kun kerrotaan mitä aiemmin päivällä on tapahtunut puhutaan esimerkiksi ”keskiviikkona”, kun voisi sanoa ”tänään”. Yhdessä uutisessa mainittiin ”torstain ja perjantain välisenä yönä”, kun olisi voinut sanoa ”ensi yönä”. Myöskään viiva-sanaa erilaisten lukujen yhteydessä ei pitäisi puheessa käyttää. Jos uutisessa kerrotaan esimerkiksi ajanjaksosta 2020-2023, pitäisi se kirjoittaa radioon ja tekoälylukijalle esimerkiksi muotoon ”vuodesta 2020 vuoteen 2023”. Myös kovin tarkkoja lukuja, kuten joissakin tilastoissa tai suurten yhtiöiden tuloksissa, kannattaisi monesti pyöristää. Tämä ei koske esimerkiksi työllisyystilastoja tai puoluekannatusmittauksia.
En kuitenkaan tiedä kirjoitetaanko STT:ssä uutisista eri versioita nimenomaan radiota varten vai menevätkö jutut samassa muodossa kaikille medioille. Muutaman minuutin uutislähetykseen voisi valita enemmän kuin kolme tai neljä uutista kirjoittamalla hieman tiiviimpiä sähkeitä.
”Luotettavia ja laadukkaita innovaatioita”
On myös huomautettava uutislähetysten harmillisesta teknisestä ongelmasta. Kun lähetyksessä siirrytään uuteen sähkeeseen, se ei lähde aivan alusta. Kuuntelija ei oikein pääse mukaan uutiseen, koska sen kahdesta ensimmäisestä sanasta ei saa selvää. Tämä varmasti haittaa kuuntelijoita. Vika pitäisi korjata.
Radio Novan kuuntelijat ovat tottuneet laadukkaisiin uutisiin
Tämä vain yhden kuuntelijan rakentavana palautteena. Mutta uutislähetysten laatu on ensiarvoisen tärkeää, koska sen myötä rakentuu niiden luotettavuus.
Etenkin Bauer Median suurimman ja Suomen suosituimman kaupallisen kanavan Radio Novan kuuntelijat ovat varmasti vaativia suosikkikanavansa uutistarjonnan suhteen. Aikoinaan Novalla oli oma uutistoimitus, jonka lähetykset kilpailivat laadussa Ylen radiouutisten kanssa. Sittemmin uutisia on toteutettu monella tavalla. Siinä, että uutisia ei lue enää lähetyksen koostanut toimittaja on Novan kuuntelijoilla ollut varmasti alkuun sulattelemista.
Bauer Median mukaan sille on erittäin tärkeää, että tekoälyavusteiset innovaatiot ovat luotettavia ja laadukkaita. Uudenlaisten uutislähetysten sisältö tulee luotettavasta lähteestä eli STT:stä, mutta mielestäni lähetysten toteutus ei aivan toimi. Joku kuuntelija voi laittaa laatuongelmat STT:n piikkiin. Uutislähetyksen lopputunnuksessa sanotaan, että STT:n uutiset tuottaa Bauer Media, mutta kuuntelijalle ei ole välttämättä aivan selvää, mitä se tarkoittaa. Lähetyksen alkutunnuksessa kun sanotaan ainoastaan: ”STT:n uutiset”.
Toinen suuri radiotoimija Nelonen Media lähettää kanavillaan uutisia, joita toimittavat ja lukevat Ilta-Sanomien radiouutisten toimittajat. Lyhyet lähetykset toimivat hyvin. Ote on hieman iltapäivälehtimäinen, sillä mukana on myös kevyempiä aiheita. Tärkeimmät aiheet ovat kuitenkin kärjessä.
Suomessa on myös pienempiä radiotoimijoita, kuten paikallisradioasemia, jotka tekevät uutisia omalla tavallaan, paikallisia aiheita painottamalla.
Kuuntelen yhtä tiettyä kaupallista kanavaa lähinnä sen mieluisan musiikin vuoksi. Saatan vaihtaa kanavaa tasatunnein Radio Suomen taajuudelle, jotta saan kuunnella Ylen radiouutiset. Pientä hiomista kaupallisten kanavien uutisiin, ja näin ei tarvitsisi tehdä.
Kirjoittaja on entinen radiotoimittaja.
Esseeblogi 