Julkisen palvelun mediayhtiössä on mahdollista tehdä monenlaista. Yksi esimerkki tästä on se, että joillakin Ylen televisio-ohjelmilla on kahvimukit omalla painatuksella. Studiossa hörpitään kahvia siis erilaisista mukeista sen mukaan missä ohjelmassa ollaan. Vaalien aikaan mukeissa on oma vaalilogo.
Vähemmän nettiä ja enemmän tv-ohjelmia?
Talviurheilulajeihin keskittyvän Urheilustudion ohjelmailmeen pääväri on vaaleanpunainen. Tätä varten on teetetty jopa vaaleanpunainen kahvinkeitin, joka on studiossa näkyvällä paikalla.
Verkkoon Ylellä on mahdollisuus tehdä hyvin monenlaista sisältöä. Eräässä nettiuutisessa kerrottiin kuinka suomalaiset syövät sipsejä enemmän kuin koskaan. Myös sipsien valikoima on jutun mukaan laajempi kuin koskaan. Jutussa kerrottiin, että sipsivalikoima tuntuu suorastaan vyöryvän päälle Prismassa Helsingin Pasilassa. Mutta onko se, että sipsivalikoima on laajempi kuin koskaan varsinaisesti uutinen? Lisäksi jutun lopusta pystyi testaamaan oman sipsitietämyksen. Ylellä on mahdollisuus tehdä nettiin kaikenlaista.
Ylen tehtävää arvioidaan
Yle joutui resurssisyistä lopettamaan tv-uutiset sunnuntaiaamuista. Resursseja ei perustelujen mukaan ole riittävästi. Samaan aikaan sunnuntaisin kaupallinen kanava lähettää suoraa ajankohtaisohjelmaa. Uutisia toimitetaan tunnin välein.
Olen sitä mieltä, että julkisella medialla syynä saattaa olla tehoton resurssointi. Nettiin nimittäin tehdään kaiken aikaa hömpältäkin tuntuvia juttuja. Verkkotoimittajat voisivat kirjoittaa sähkeitä myös aamun tv-uutisiin.
Radion päivälähetyksessä puolestaan lähetetään haastattelupätkiä, jotka on poimittu saman aamun aamutelevisiosta. Saman haastattelun saattaa kuulla päivän aikana kolme kertaa. Eikö ole mahdollista tehdä radioon omia juttuja?
Parhaillaan parlamentaarinen työryhmä arvioi Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta. Työryhmä tarkastelee Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistaa Ylen tehtäviä. Työryhmässä on ollut näkemyseroja siitä, millaisia säästöjä Ylen rahoitukseen tulisi tehdä. On puhuttu jopa mittavista leikkauksista.
Enemmän verkossa
Yle puffaa omia nettijuttujaan tv-uutisissa. ”Tätä ja paljon muuta löydät Ylen verkkosivuilta”, ankkuri toteaa uutislähetyksen lopussa.
Julkisen palvelun median runsas verkkosisältö on käyttäjille ilmaista – se kun sisältyy Yle-veroon. Laadukas nettiuutisointi on tietysti tärkeää, mutta Ylen rajaton tarjonta verkossa laittaa kaupallisen median liiketoiminnan ahtaalle.
Medialiiton mielestä Ylen verkkotuotanto sekä vääristää media-alan kilpailua että vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden
Nettiuutisten laajuudessa Yle on omaa luokkaansa. Se julkaisee tekstimuotoisia uutisia eli toimittaa verkkolehteä, ja kilpailee näin sanomalehtien kanssa.
Kaupallinen media yrittää saada verkosta tuloja tarjoamalla osittain maksullista sisältöä. Esimerkkeinä tästä ovat verkkolehtien maksumuurien takana olevat tilaajille tarjotut jutut. Iltapäivälehdillä on uudet maksulliset extra- ja plus-palvelunsa. Toivottavasti sisällöille on kysyntää.
Julkisen palvelun median ylenmääräistä uutistarjontaa netissä olisi hyvä arvioida. Perinteisen television katselu vähenee, mutta Yle Areena kasvattaa yhä suosiotaan. Tarjonta onkin monipuolista ja laadukasta.
Myös Ylen verkkotuotanto voisi perustua tekstisisällön sijaan enemmän video- ja audiosisältöihin. Ne kiinnostavat mediakuluttajia. Myös uutissivusto voisi olla Areenan kaltainen. Näin Ylen tarjonta myös erottuisi sanomalehtien verkkolehdistä. Muilla medioilla olisi enemmän tilaa ja mahdollisuuksia toimia.
Esseeblogi 