Pahoittelemme, että Esseeblogin ylläpidon pienten vaikeuksien vuoksi edellisestä bloggauksesta on vierähtänyt pitkä tovi. Blogin kirjoittaja tarvitsi pientä terveyteen liittyvää huoltoa, joka venyi odotettua pidemmäksi. Terveyspäivitys on nyt tehty, ja blogi toimii jälleen normaalisti.
Bloginpitäjän terveyttä päivitettiin.
Tätä syksyä ovat siis varjostaneet terveyshuolet. Takana on kaikkiaan kahdeksan viikon sairaalakiertue – yhteensä kolme sairaalaa ja kuusi osastoa. Vointi romahti syksyllä ja sairastelu kesti pitkään. Mutta kuntoon tultiin.
Media- ja somepaasto
En ole tänä aikana seurannut lainkaan uutisia tai selannut somea. Lähtö hoitoon kun oli niin kiireinen, että puhelinkin jäi kotiin.
Mutta hyvin pärjäsi ilmankin, vaikka tavallisesti seuraan paljon uutisia ja ajankohtaisia asioita. En usko, että somessakaan olisi ollut jotain tavanomaista tärkeämpää.
Päivät sairaalavuoteessa makoillessa olivat välillä pitkiä, mutta puhelimen selaaminen ei tuntunut tärkeältä, kun oli muuta ajateltavaa.
Maittavaa ja ravitsevaa ruokaa
Sain hyvää ja kokonaisvaltaista hoitoa. Iso kiitos hoitohenkilökunnalle. Tämän muistin aina sanoa minua hoitaville lääkäreille ja hoitajille.
Minulle oli mieluisaa ja tärkeää myös säännöllinen ruokailu. Ruoka oli hyvää ja annokset olivat sopivan kokoisia, vaikka sairaalaruuasta on myös toisenlaisia mielikuvia. Terveellinen ravinto vahvisti. Oma ruokailu oli alkusyksyn aikana ollut hieman heikkoa. Tuli syötyä usein kiireessä pikaruokaa ja vain kerran päivässä.
Sairaalassa tuli saatua aamupuuroa, vieläpä mehukeiton kera. Aamukahvia odotti malttamattomana, varsinkin jos takana oli huonosti nukuttu yö. Lounas oli maittavaa ja vaihtelevaa. Päivällinen oli usein jotakin ravitsevaa keittoa.
Ja jälkiruuaksi sai herkullista kiisseliä tai vanukasta. Pääsin hoidossa niin suklaavanukkaan makuun, että olen ostanut sellaisen pienen purkin usein kotonakin jälkiruokaherkuksi.
Alkuun vuoteessa syöminen oli vaikeaa. Mutta vähitellen pääsin pöydän ääreen ruokailemaan. Ja diabetesta sairastavana oli ilo huomata, kuinka sokeriarvoni tulivat oikealle tasolle, ja kuinka paino laski terveellisesti yli kymmenen kiloa.
Aikainen joululahja
On joulukuun ensimmäinen päivä. Etelä-Suomessa on tihkusateista ja harmaata. Sääennusteet eivät taida luvata sen talvisempaa säätä ainakaan lähiaikoina. Mutta: ”Vain valkeata joulua, mielessäin ootan minä ain, sillä hangen hohteessa vain, joulurauhan tunnen rinnassain.”
Oman joulukalenterini ensimmäinen luukku kuvastaa tervehtymistä. Joululahjan sain siis jo marraskuussa.
Seuraava tällä viikolla blogissa avautuva luukku sisältää kirja-arvion ja suositun kirjailijan jouluhaastattelun. Mukavaa joulunodotusta!
Esseeblogi 