Tänä talvena ovat kiinnostaneet tunnettujen ihmisten muistelmat. Erityisesti olen suurella mielenkiinnolla lukenut radiotoimittaja Jake Nymanin muistelmia. Sen verran kirjan aihe on kiinnostava, että olen silloin tällöin ottanut jopa kirjan mukaan kuppilaan kun olen lähtenyt parille.
On mukava lueskella lasillisella.
Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura. Kirjassaan Monen vuoden jälkeen – Radiomiehen muistelmat Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suosittujen ohjelmien syntyä ja tekoa.
Voimakkaitakin näkemyksiä Ylestä
Nyman toimitti pitkällä urallaan muun muassa sellaisia ohjelmia kuin Rockradio, Onnenpäivä ja Muistojen bulevardi. Kirjassa riittää mielenkiintoisia tarinoita tapahtumista ja henkilöistä.
Nyman kehuu työtovereitaan, mutta lievästi sanottuna ihmettelee useita Ylen johtajien tekemiä päätöksiä. Esimerkiksi suosittujen ohjelmien lähetysajat ja niiden muutokset suututtivat sekä ohjelman tekijöitä että kuuntelijoita. Nyman puhuu työtovereistaan, esimiehistään ja johtajista heidän nimillään.
Silloin tällöin suositun musiikkiohjelman lähetysaikaa on muuttanut ja lähetyksen jopa keskeyttänyt jokin tärkeäksi koettu urheilulähetys tai ylimääräinen uutislähetys. Näiden päätösten perustelut tuntuvat kuuntelijastakin oudoilta. Näin voi käydä vain Yleisradiossa, kirjassa todetaan.
Kirja kertoo toimitustyöstä ja populaarimusiikista vuosikymmenten saatossa. Mutta mikä itse asiassa on musiikissa tai ohjelmien toimittamisessa on muuttunut, ei kirjasta käy selväksi. Musiikin muuttumista ja uusia virtauksia olisi voinut analysoida. Myös ohjelmien tekeminen on varmasti muuttunut studiotekniikan kehittyessä. Näistä olisi mielellään lukenut enemmän.
Nyman kehuu itsensä ja työtoveriensa kehittelemiä uusia ohjelmia, niiden musiikkitarjontaa – ja myös sitä kuinka niille keksittiin aina osuvia nimiä.
Nyman on poiminut kirjaansa paljon kuuntelijapalautteita, joissa kiitellään uusia ohjelmia. Erityisesti suitsutusta on saanut Muistojen bulevardi -ohjelma, jonka musiikkitarjonta on monipuolista ja nostalgista. Nyman kertoo myös omien ohjelmiensa kuuntelijaluvuista, jotka ovat olleet satojatuhansia.
Paikallisradioiden tuleminen kilpailijaksi
Mutta miten Ylen ohjelmia haastoi kaupallisten radioiden tuleminen 1980-luvun puolivälissä? Yhdessä kohtaa kerrotaan, että ohjelmien suunnittelussa huomioitiin helsinkiläisen Radio Cityn ohjelmatarjonta, mutta ei sen enempää. Paikallisradioitahan tuli nopeasti eri puolille maata. Ja kaupallisten kanavien myötä moni asia muuttui. Pop- ja rockmusiikki soi uusilla taajuuksilla ympäri vuorokauden, ei ainoastaan erikoisohjelmissa, kuten Ylen kanavilla.
Mielenkiintoista on ollut lukea 1990-luvun alun suuresta kanavauudistuksesta. Tällöin nuoremmille kuuntelijoille suunnattu Radiomafia aloitti lähetykset. Erilaiset musiikin erikoisohjelmat saivat uuden kodin Radio Suomesta. Radiomafian eli nykyisen YleX:n nimi herätti aikanaan kovasti keskustelua.
Radio on yhä voimissaan
Ohjelmien tekijöitä on Yleisradiossa ollut paljon, ja moni juontaja on ainakin takavuosina saanut työssään keskittyä täysin omaan, kerran viikossa lähetettävään, parin tunnin ohjelmaan. Toki ohjelmat ovat olleet laadukkaita. Niiden suunnittelemisessa, juontojen kirjoittamisessa ja soitettavien levyjen kokoamisessa on kulunut työpäiviä.
Ylen valtavaa levystöä on muutettu digitaaliseen muotoon, ohjelmien editoiminen on siirtynyt kelanauhurilta tietokoneelle. Studiossa juontaja vastaa ilman äänitarkkailijaa ohjelman ulos ajamisesta. Siitä kuinka ohjelmien tekeminen on muuttunut 1970-luvulta näihin päiviin ei juuri kerrota.
Nymanin kirja sisältää paljon toistoa. Samaan aiheeseen palataan monesti uudelleen. Muistelmissa on paljon herkullisia yksityiskohtia, ja faktat ovat kohdallaan. Mutta mielellään olisi halunnut lukea monista asioista monipuolisessa työssä hieman enemmän.
Nymanin muistelmissa lukija saa kosketuksen myös ihmiseen radioäänen takana, perhe-elämään ja traagisiinkin vaiheisiin. Nymanin henkilökohtaisessa elämässä on ollut raskaita vastoinkäymisiä ja menetyksiä.
Kirjan lopussa Nyman kirjoittaa, että yli viisikymmentä vuotta radiossa on pitkä aika, ja monet asiat ovat matkan varrella muuttuneet. Hän on iloinen siitä, että radio on yhä voimissaan. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelivat vuonna 2022 radiota päivittäin noin kaksi ja puoli tuntia, ja viikoittainen tavoittavuus oli huimat 88 prosenttia eli 4,4 miljoonaa suomalaista. Se on paljon, Nyman toteaa.
Jake Nyman: Monen vuoden jälkeen (Gummerus, 2023) s. 341
Esseeblogi 