Lauantai-iltana kotikaupunkini suositussa keikkapaikassa tarjottiin instrumenttien ilotulitusta. Yhdessä ja samassa esityksessä soitettiin peräti kymmentä eri soitinta. Täydessä kuppilassa esiintyi kelttifuusiota soultyyppisesti soittava The Whisky Piskys. Bändi tarjosi loistavaa tunnelmaa.
Monenlaisia soittimia.
Keikka sisälsi paljon irlantilaista kansanmusiikkia, joka tunnetaan energisestä rytmistään ja melodisista sävelistään. Yhtyeen monipuolinen ohjelmisto vaihtelee perinteisten jigien ja reelien energisistä rytmeistä aina genrehyppelyyn ajattomien klassikoiden äärellä. Jigi on tanssimusiikkia, jossa melodiat ovat usein leikkisiä ja soljuvia. Reeli puolestaan on nopeaa ja energistä tanssimusiikkia.
Mainioita sovituksia
Bändin perustajajäsen englantilainen Mick soittaa mandoliinia, sähkökitaraa, bajoa ja bassoukulelea. Bändin laulaja on suomalainen Seita Van Den Eden, joka on multi-instrumentalisti ja myös kuvataiteilija. Upean laulun lisäksi hän soittaa muun muassa huilua, harmonikkaa, irlantilaista tinapilliä, huuliharppua ja bodhran-rumpua.
Seitan laulu on voimakasta, vivahteikasta ja lumoavaa. Monipuolinen äänenkäyttö tuntui suorastaan ihmeellisestä. Ja hänen taitonsa soittaa niin monia ja erilaisia soittimia hämmästyttää.
Upeaa laulua ja hienoa soittoa.
Voisi todeta, että yhtye luo tunnettuihin cover-kappaleisiin oman tvistinsä, ja tuo niihin uutta iloa ja energiaa. Näin se poikkeaa monista muista cover-bändeistä. Yhtye soitti useita hienoja ja omaperäisiä cover-versioita, joista muutamia poimiakseni: Ben E. Kingin Stand By Me, Wilson Pickettin Mustang Sally ja The Policen Every Breath You Take.
Suomen-kiertueella
The Whisky Piskysin jäsenet keikkailevat ahkerasti useita kertoja viikossa ja ovat olleet kiertueilla useissa maissa. Bändi on suosittu etenkin Espanjan Aurinkorannikolla. Nyt yhtye on ensimmäistä kertaa Suomen-kiertueella.
Yleisö oli innostunutta, tunnelma oli paikoin villi ja huumaava. Väki taputti biisien mukana, ja bändi sai upeiden vetojensa jälkeen voimakkaat aplodit.
Keikka oli vaikuttava kokemus.
Hyvää yöpalaa kotona
Olen keikka-arvioissani kertonut monesti kuinka minun tekee ravintolaillan jälkeen aina mieli yöpalaa. Nyt olin lähdössä aikaisin kotiin katsomaan jalkapallon Mestarien liigan finaalia televisiosta, eikä usein mainitsemani snagariauto ollut vielä parkkeerannut paikalleen kävelykadulla. Mutta iltapalaa oli kotona. Jääkaappiin oli jäänyt mikroannos. Jauhelihaspagetti maistui hyvin.
Esseeblogi 