Olihan se lähdettävä kokemaan lauantai-illan huumaa, ja pyörähtämään taas vähän ulkona. Kotikaupungin keskustassa, viihtyisässä pubissa esiintyi mainio bändi. Letkeästä musisoinnista vastasi yhtye nimeltään Jompikumpi Hongistoista. Bändi tarjosi loistavaa tunnelmaa pubin synttäribileissä.
Kolmiäänistä laulua.
Jompikumpi Hongistoista on kolmesta veljeksestä koostuva yhtye. Ohjelmistossa on sekä tarkoin valikoituja cover-kappaleita että veljesten omaa tuotantoa.
Jussi Hongisto on tunnettu muun muassa Järvenpään Teatterin kapellimestarina ja laulusolistina sekä Paja Bandin basistina. Lauri Hongisto esiintyy laulavana kitaristina niin Suomen Hiljaisimman Bilebändin keulassa, kuin omaa tuotantoaan esittäen. Ilkka Hongisto toimii Tapiola Sinfoniettan käyrätorvensoittajana ja on säveltänyt käyrätorvelle uusia teoksia.
Veljesten yhdistäessä voimansa kuullaan kolmiäänistä lauluharmoniaa, eri soittimia banjosta baritonikitaraan ja monipuolista ohjelmistoa.
Loistavia sovituksia
Lauantai-iltana ohjelmistossa oli hienoja sovituksia tunnetuista kappaleista. Erityisen mainio oli Eagles -yhtyeen klassikkohitti Hotel California. Myös Egotripin Matkustaja soi hienosti. Popklassikoista veljesten käsittelyssä toimi myös Nik Kershawin 80-luvun hitti The Riddle. Mainio veto oli myös Twin Peaks -tv-sarjan tunnusmusiikki, jossa soi hienosti Ilkka Hongiston käyrätorvi.
Hieno veto tv-sarjan tunnusmusiikista.
Soittimet, kuten kolme sähkökitaraa, akustinen kitara ja basso vaihtuivat keikan aikana taitavilta soittajilta toiselle. Jussi Hongisto vastasi muiden instrumenttien lisäksi kosketinsoittimista.
Monipuolinen kattaus
Bändi soitti hyvää ja monipuolista musiikkia. Bändin yhteissoitto oli tiukkaa.
Miehet veivasivat letkeää musiikkia ja tunnelma oli leppoisa. Yleisö oli innostunut ja sai nauttia kahdesta pitkästä setistä. Keikan tunnetila oli hyvä. Pubi oli täynnä. Aplodit bändin hienojen vetojen jälkeen olivat voimakkaat.
On sanottava, että onnistunut keikka ja hieno kokemus.
Jäin ilman makkaraa
Olen keikka-arvioissani kertonut monesti kuinka minun tekee ravintolaillan jälkeen aina mieli yöpalaa. Pubin synttäreillä olisi ollut alkuillasta tarjolla grillimakkaraa. Minä myöhästyin tästä. Makkara olisi maistunut.
Usein mainitsemani snagariauto ei ollut vielä parkkeerannut paikalleen kävelykadulla, kun olin jo lähtemässä kotiin, joten en saanut sieltäkään kovaan nälkään syötävää. Mutta eipä siinä mitään. Minä paistoin kotona kaksi isoa fileepihviä, joita söin valkosipuligrillisalaatin kera.
Esseeblogi 