Suomen sijoittuminen ykköseksi kansainvälisessä onnellisuustutkimuksessa sai taas monet suomalaisetkin hieman naurahtamaan. Ulkomaillakin on ihmetelty, miten suomalaiset voivat olla niin onnellisia, kun eiväthän he edes hymyile. Uutinen Suomen sijoittumisesta maailman onnellisimmaksi maaksi jo kahdeksatta kertaa peräkkäin nousi otsikoihin maailmalla.
Suomalaiset ovat tyytyväisiä.
Yhdysvaltalainen uutiskanava CNBC haastatteli onnellisuusraportin toimitusjohtajaa, jonka mielestä Suomi on poikkeuksellinen maa. Hänen mukaansa Suomessa on vahva luotto instituutioihin, tulevaisuuteen suhtaudutaan optimistisesti ja kansalaisista huolehditaan.
Raportin mukaan Suomessa erityisen hyvää on muun muassa sosiaalisen tuen ja vapauden taso. Esimerkiksi näillä mittareilla käy järkeen, että suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Onnellisuusluokitus perustuu eri maissa tehdyn kyselyn kolmen vuoden keskiarvoon. Raportissa kyselyn tuloksia tarkastellaan eri muuttujien kautta. Kyselyssä vastaajat arvioivat itse onnellisuutensa astetta.
Raportin tulos yllättää
Moni suomalainen on tässä ajassa uponnut negatiivisten uutisten syövereihin. Helposti tuntuu, että kaikki on Suomessa pielessä. Yhteiskunnassa on monenlaisia isoja ongelmia. Tässä tilanteessa uutinen maailman onnellisimmasta maasta tuntuu pahoin harhaanjohtavalta.
Muutamille hallituspuolueiden poliitikoille raportti antoi aihetta tyytyväisenä huomauttaa, että asiathan ovat maassamme hyvin. On tietysti totta, että moni onnellisuuteen vaikuttava asia on meille itsestään selvää.
Tällaiset kansainvälistä huomiota tuovat uutiset ovat suomalaisille monesti yhteinen kokemus. Ne herättävät iloa ja ylpeyttä, mutta myös hilpeyttä. Saatoimme hyväntahtoisesti naurahtaa yhteen ääneen tuoreen tutkimuksen tulosta, jonka mukaan kotimaamme on jälleen maailman onnellisin maa. Moni ihmetteli sitä, ketkä tällaisiin tutkimuksiin oikein vastaavat. Tutkimuksen eri osatekijöistä voidaan kuitenkin olla ainakin yleisellä tasolla samaa mieltä.
Kanssaihmisten ystävällisyys vaikuttaa onnellisuuteen
Suomalaisten koetaan olevan rehtejä ja reiluja. Ihmisten todetaan olevan onnellisempia, kun he uskovat muiden välittävän toisistaan. Raportti tarkastelee koettua kanssaihmisten hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Sen mukaan hyväntahtoisiin tekoihin osallistuminen ja ystävällisyyden odottaminen muilta ihmisiltä vaikuttavat yksilöiden onnellisuuden tasoon.
Onnen tavoittelu voi masentaa
Yleisesti suomalaiset asiantuntijat ovat aiemmin todenneet, että ihmisten onnellisuudelle on yhteisiä tekijöitä. Tärkeimpänä on pidetty läheisiä ihmissuhteita. Toinen tärkeä tekijä on mielekäs tekeminen, on se sitten työn tai harrastusten parissa. Kolmas iso tekijä on terveys ja hyvinvointi.
Mutta jos haluamme ylen määrin menestyä ja olla onnellisia, se on helposti ongelmamme. Liikaa omaan onnellisuuteen keskittyminen voi olla myös vahingollista ihmisen sosiaalisille suhteille. Jos haluaa olla onnellinen, omaan napaan tuijottamisen sijaan on parempi katsoa ympärilleen.
Mutta miksi meillä on niin paljon masennusta? Helsingin Sanomien kolumnissa kysyttiin joitakin vuosia sitten, johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi. Onnellisuudesta on tullut elämän tärkein päämäärä, ja sitä tavoitellessaan moni masentuu, kirjoituksessa todettiin.
Merkityksellisyyden tunne
Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori ja tietokirjailija Timo Airaksinen toteaa kirjassaan Halun vallassa – Onnellisuutta etsimässä, että ihmiset haluavat jatkuvasti jotakin. ”Halujen taustalla on pyrkimys onnellisuuteen. Mutta jos ihminen saa kaiken mitä haluaa, tuleeko hänestä onnellinen, vai löytyykö seuraava halu heti nurkan takaa?” Minä katson niin, että suomalaisten onnellisuus syntyy vähemmästä, ei siis haluamisesta kaikkea mahdollista. Onni on enemmänkin mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä.
Kirjailija ja filosofi Frank Martela on korostanut, kuinka tärkeää on tiedostaa elämän rikkaus ja monet eri päämäärät. Silloin elämälle tulee merkitys. Martela kirjoittaa teoksessaan Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä, että tekeminen ja yhteys toisiin ihmisiin tuo elämään täyteläisyyttä. Mielestäni tärkeää onkin, että tässä maassa ihmisillä on tekemistä ja toisia ihmisiä lähellä.
Menestymistä onnellisuustutkimuksessa voi selittää sekin, että suomalaisten mielestä asioiden ei välttämättä tarvitse olla täydellisesti, vaan riittävän hyvin.
Esseeblogi 