Ison kaupungin lähiössä asuu krokotiili, joka rakastaa herkkuja ja tykkää laatikkoviinistä. Krokotiili pitää työtään toimistossa raskaana. Hän kokee itsensä hemmottelemisen työpäivän jälkeen tärkeäksi. Saalistaja napsii herkkuja myös turruttamaan paineita ja tylsyyttä. Muutama lasi viiniä on päivän palkinto.
Krokotiili saalistaa herkkuja.
Herkkunälässä lähikauppaan
Eräänä päivänä raskaan työpäivän jälkeen Krokotiili kävi taas lähikaupassa, ja toimi hyllyjen välissä kuin saalistava petoeläin. Krokotiili eteni suoraviivaisesti ja poimi ostoskoriin herkkuja. Kori tuli täyteen karkkia, suklaata, keksejä, sipsejä ja jäätelöä. Krokotiili meni kassalle ja nosteli ostoksiaan hihnalle.
Kassahenkilö näytti tuotteita viivakoodinlukijalle. ”Sinulla on taas paljon kaikkia herkkuja, mutta ei kunnon ruokaa. Eikö edes meidän valmiit herkulliset ruoka-annokset houkuttelisi?” kassahenkilö kysyi. ”Ei mahdu ruokaa”, Krokotiili sanoi. ”Niinpä, jos jättäisit hiukan tilaa lämpimälle ja ravitsevalle aterialle”, kassahenkilö sanoi. ”Ei maistu”, Krokotiili sanoi. ”Kauppiaan kanssa on hiukan ajateltu, että emme myisi sinulle makeita ja suolaisia herkkuja kuin joinakin päivinä. Tai sitten pitäisi herkkujen kanssa olla myös ruokatuotteita”, kassahenkilö kertoi. ”Vaihdan sitten toiseen kauppaan”, Krokotiili sanoi ja maksoi ostokset. Hän ei toivottanut tavalliseen tapaansa hyvää päivänjatkoa vaan pakkasi nopeasti ostoksensa kassiin ja poistui kaupasta.
Pientä mutustelevaa myös yöntunneiksi.
Kun Krokotiili juo viiniä, hän saattaa valvoa ja kuunnella krokotiilirockia stereoistaan. Eräänä varhaisena aamuna naapuri tuli soittamaan ovikelloa. Musiikki oli valvottanut naapuria koko yön. Krokotiili meni avaamaan oven. ”Soi taas musiikki aika kovalla”, naapurin mies sanoi. ”On oltava äänenlaatua ja voimakkuutta niin kuin olisi keikalla”, Krokotiili sanoi. ”Mutta kun on yö”, naapuri sanoi. ”Laitan hiukan pienemmälle”, Krokotiili lupasi. ”Eikö sinunkin pitäisi jo kohta lähteä töihin. Kello on kuusi aamulla”, naapuri sanoi. ”Kylläpä aika vierähtää, kun on hauskaa”, Krokotiili sanoi. ”Hyvää työpäivää sinulle vaan”, naapuri sanoi. ”Joo, kiitosta, pitää se taas sinne töihin madella”, Krokotiili sanoi ja veti oven kiinni.
Krokotiili alkoi tehdä lähtöä. Hän tunsi olonsa huteraksi, koska oli lipittänyt viiniä koko yön. Työpäivä oli tuskainen. Hän selviytyi päivästä jotenkin ja suuntasi lähikauppaan ja Alkoon. Myöhään illalla, kun Krokotiilin käsi hamusi karkkipussin pohjaa ja viinilasi oli tullut tyhjäksi, hänen mieleensä tuli, voisiko elämä olla jollakin tavalla erilaista.
Herkuttelusta alkoi tulla syyllinen olo. Hän söi herkkuja niin paljon, että tunsi olonsa epämukavaksi. Herkuttelu aiheutti pahoinvointia – myös henkistä.
Elämänmuutos mielessä
Krokotiili mietti, voisikohan sitä aloittaa jonkin harrastuksen, joka toisi vastapainoa työlle ja saisi hänet kämpästä ulos. Koska Krokotiililla oli kaiken aikaa vetämätön olo, oli myös kodinhoito retuperällä. Häntä alkoi inhottaa sotkuisuus, johon oli jo tottunut.
Krokotiilille tuli mieleen kansalaisopiston kotitalouskurssi. Sellainen kurssi, joka keskittyisi ruoanlaittoon ja muihin kotitalouden taitoihin.
Matelija hakeutui myös ravitsemusterapeutille. Terapeutti opasti, että herkuttelua voisi vähentää niin, että ostaa jatkossa kaupasta herkkuja vain sen verran kuin kokee sopivaksi syödä. ”Herkkuja kannattaisi syödä jälkiruokatyyppisesti kunnon lämpimän aterian jälkeen. Silloin niitä ei tulisi napsittua nälkään”, ravitsemusterapeutti opasti.
Kaupassa huomattiin, että herkkuja oli nyt ostoshihnalla paljon vähemmän kuin tavallisesti. Kassahenkilö oli tyytyväinen. ”Olen menossa ruoanlaittokurssille”, Krokotiili sanoi.
Krokotiili oli pysynyt jo viisi päivää karkkilakossa. Hän meni intoa täynnä kotitalouskurssin ensimmäiselle tunnille. Siellä kurssin vetäjä toivotti kaikki tervetulleeksi, ja kurssilaiset esittäytyivät toisilleen.
Ohjaaja kertoi aluksi, että ruokakaupassa monessa asiassa voi säästää oikeilla valinnoilla. ”Jotkut pitävät makeisista ja niitä on joskus kiva ostaa. Karkit ovat kuitenkin kalliita”, ohjaaja sanoi ja jatkoi, että makeisia voi tehdä helposti myös itse; ”Kurssin ensimmäisellä tunnilla valmistamme toffeekarkkeja.”
Esseeblogi 