Jonttua korvensi krapulan lisäksi häpeä. Hän oli ollut kavereidensa kanssa illalla ulkona, ja munannut itsensä muiden silmissä. Mies alkoi laimentaa musertavaa tilaa seuraavana aamuna. Hän käveli kuppilaan ja tilasi kerralla kaksi drinkkiä.
Krapularyyppy kaikella tavalla pahaan oloon.
Jonttu istahti terassille, ja kiroili hiljaa itsekseen. Mies kehtasi sentään tulla samaan baariin, jossa oli edellisenä iltana käyttäytynyt ääliömäisesti. Nyt hän oli vajonnut pohjamutiin.
Pian baariin saapui loiventelemaan kaksi kaveria, joiden seurassa Jonttu oli ollut viettämässä perjantai-iltaa. Jonttu nousi tuoliltaan ylös.
”Mun on pyydettävä ihan näin seisaaltaan anteeksi mun käytöstä. En tosin muista varmaan kuin osan”, Jonttu sanoi. ”Hahaa, kyllä oli äijässä sietämistä ja pitelemistä”, paras kaveri Santtu sanoi. ”Näin se taisi olla. Vieläkö viitsitte tulla samaan pöytään?” Jonttu kysyi. ”Tottakai. Sulla on nyt sentään housut jalassa”, Santtu totesi.
Kun Jonttu sai juotua ensimmäisen loiventavan drinkin, hän päätti käydä virkistäytymässä. Hän meni miestenhuoneeseen ja pesi lavuaarissa naamansa. Peilistä tuijotti känniminä, joka näytti inhottavalta. Jonttu kasteli myös hiuksensa. Hän irvisteli ja huusi peilille. Miehelle tuli raikkaampi olo.
Töissä huolellinen työkaveri, vapaalla täysi kännipösilö
Jonttu on kolmekymppinen mies. Hän työskentelee varainhoitajana, ja tekee välillä rankaltakin tuntuvan työnsä huolellisesti. Vapaalla mies muuttuu täysin toisenlaiseksi. Hän yrittää rentoutua, ja juhlii viikonloppuisin rajusti. Kuvassa on aina alkoholi. Viina vie miestä. Hän pohjustaa baari-iltaa kaveriporukassa miedoilla juomilla. Illalla ihmisten ilmoilla hän kumoaa drinkkejä ja kulauttelee snapseja. Kovassa tuiterissa häneltä lähtee kaikki käsistä, ja hän käyttäytyy usein huonosti. Monesti hän pilaa toilailullaan tuttujen ja tuntemattomienkin illan. Jonttu joutuu silloin tällöin myös sanaharkkaan. Nyt käytös oli kuitenkin ollut pahimmasta päästä. Baarissa oli illalla ollut tuttuja myös työkuvioista.
Kertaus illankulusta
Jonttu kysyi häpeillen kavereiltaan mitä oikein oli tapahtunut. ”Sä yritit iskeä iäkkäämpää naista, joka oli eksynyt tänne kuulemma sukujuhlien jälkeen”, Santtu sanoi; ”Melkein suutelit sitä tiskillä. Silloin rouvan mies nousi pöydästä, ja käski jättämään hänen vaimonsa rauhaan”, Santtu jatkoi. ”Älä enää kerro enempää”, Jonttu toivoi. ”Mutta kun paras on vielä kertomatta”, Santtu sanoi. ”No niin…” Jonttu sanoi, vaikka ei olisi halunnut kuulla illan kulusta enää sanaakaan. ”Menit miehen pöytään ja pudotit housut alas”, Santtu kertasi vakavana; ”Se ei naurattanut.” ”Joo, ei varmaan”, Jonttu sanoi. Santtu jatkoi: ”Olit siinä alushousuissa ja sanoit, että tämä toimii vielä. Miten mahtaa olla teidän laitanne, sanoit miehelle.” Jonttu ei voinut katsoa Santtua. Hän totesi: ”Voi sen pyhä perse!” Santtu sanoi: ”Me tultiin väkisin nostamaan sun housut ylös.” ”Munasin siis ihan kirjaimellisesti”, Jonttu tuskaili. ”Henkilökunta ei sitä tilannetta nähnyt, mutta se mies meni vaatimaan, että sut heitetään ulos baarista”, Santtu kertasi. ”Olin siis tajunnut lähteä pois…” Jonttu ymmärsi. ”Olit ilmeisesti saanut taksin ja päässyt kotiin”, Santtu päätteli. ”Mulle tarjoiltiin äsken täällä vielä”, Jonttu sanoi. ”Joo, mutta samat tarjoilijat ei ole vielä työvuorossa”, Santtu sanoi. ”Totta joo”, Jonttu sanoi ja ymmärsi, että ei olisi välttämättä vähään aikaan tervetullut suosikkipaikkaansa.
Kotiin yksin kärvistelemään
Juttelu miesten kesken jatkui terassilla, eikä edellisiltaa enää Jonttua säästellen kerrattu. Miesten krapulainen olo vaihtui pieneen nousuun.
Tuli jo puolipäivä. Jonttu kuunteli harvakseltaan kavereitaan, sillä oma töpeksiminen tuskastutti. Hän ei olisi halunnut olla omien ajatustensa kanssa, mutta hänestä oli jo parempi lähteä ruokapaikan kautta kotiin toipumaan.
”Lähen tästä kotiin tuskailemaan. Ei pysty nyt jatkamaan. Tasoitelkaa te”, Jonttu sanoi kavereille. ”Ehkä niin on parempi. Mieti olisiko mahista yrittää hiukan muuttua ja etsiä uutta suuntaa”, Santtu sanoi lempeästi, mutta tiukasti.
Jonttu meni hampurilaisravintolaan, ja otti aterian mukaan. Kotona hän söi nopeasti ja meni sänkyyn.
Olo ei vain helpota
Jonttu heräsi sunnuntaina puolilta päivin. Olo oli edelleen vaikea. Mies mietti, että pitäisi tehdä jotain, mikä kääntäisi ajatukset, mutta ei saanut mitään aikaiseksi. Tällä kertaa hän oli entistä enemmän itseensä pettynyt. Mieli oli matalalla ja tuskainen. Aamulla pitäisi taas olla töissä niin kuin ei mitään.
Työpäivän aikana Jonttu ymmärsi, että hänen pitäisi keksiä vapaa-ajalle muita asioita – sellaisia, jotka eivät sovi yhteen alkoholinkäytön kanssa. Hän päätti opetella soittamaan jotakin soitinta ja liittyä orkesteriin. Jonttua kiinnosti symbaalit eli lautaset, joita lyödään yhteen. Lautasia soittaessa ei voisi olla krapulassa, koska silloin pelkää kovia ääniä ja kädet vapisevat.
Esseeblogi 